Kuvat
iStock
13–17-vuotiaat kokevat, että aikuiset eivät tee tarpeeksi estääkseen ilmastonmuutosta, raportti kertoo.
13–17-vuotiaat kokevat, että aikuiset eivät tee tarpeeksi estääkseen ilmastonmuutosta, raportti kertoo.

Eniten nuoria huolestuttavat ilmastonmuutos ja työttömyys, kertoo tuore raportti. 

Nuoret kokevat turvattomuuden tunnetta ja huolta siitä, millaisessa maailmassa he aikuistuvat. Kaikkein suurin tulevaisuuden huolenaihe on ilmastonmuutos, selviää Pelastakaa Lapset ry:n toteuttamasta kyselystä ja Lapsen ääni 2019: Tulevaisuuden Suomi -raportista.

Kyselyssä selvitettiin 13–17-vuotiaiden lasten näkemyksiä erityisesti köyhyydestä, työttömyydestä, turvallisuudesta, ilmastonmuutoksesta, eriarvoisuudesta ja vaikuttamismahdollisuuksista. Kyselyyn vastasi 565 lasta. 

Lapset toivovat, että Suomi olisi suunnannäyttäjä ja kansainvälisesti rohkea keskustelija ilmastokysymyksissä. Heidän mielestään aikuiset eivät tee tarpeeksi estääkseen ilmastonmuutosta, eivätkä ota huolta tosissaan. He vaativat poliitikoilta ja muilta päättäjiltä nopeampaa reagointia. 

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

”Ei siinä tilanteessa voi tehdä muuta kuin huolestua tulevaisuudesta.”

Toinen suuri huolenaihe lapsilla oli työttömyys. Työttömien vanhempien lapsista lähes 70 prosenttia on huolissaan työttömyydestä, ja työssäkäyvien lapsistakin noin puolet. Lapsia huolestuttaa se, löytyykö itselle mieluinen ja sopiva työ. He kantavat huolta myös työpaikkojen siirtymisestä ulkomaille ja ihmistyön korvaamisesta teknologialla.  

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Politiikassa puhutaan koko ajan ikääntyvästä väestöstä, työpaikkojen pulasta ja ilmastonmuutoksesta. Ei siinä tilanteessa voi tehdä muuta kuin huolestua tulevaisuudesta”, kirjoittaa yksi raporttiin vastanneista.  

Rasismi huolestuttaa maahanmuuttoa enemmän

Maahanmuuttoon liittyvät kysymykset ovat kyselyn perusteella lapsille vaikeita. Lapset kokevat ongelmaksi, että julkisella keskustelulla vaikutetaan heidän mielipiteisiinsä. Noin kolmasosa vastaajista pitää maahanmuuttoa Suomen turvallisuutta uhkaavana. Lapset pitävät kuitenkin rasismia maahanmuuttoa suurempana huolena.  

Lapset nostivat esille huolen transihmisten oikeuksien toteutumisesta. 

Lapset kokevat itselleen tärkeiksi asioiksi erityisesti tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden. Lasten mukaan Suomi on sukupuolten tasa-arvon mallimaa, ja sen pitäisi säilyä sellaisena. Useampi lapsi nosti kyselyssä esille huolen transihmisten oikeuksien toteutumisesta. 

”Eriarvoisuus on vaarallinen asia yhteiskunnassa, sen kasvu johtaa myös rikollisuuden ja tyytymättömyyden kasvuun, mikä tulee ilmenemään mielenosoituksina ja yleisen turvattomuuden muodossa”, toteaa kyselyyn vastannut lapsi.

Lapset haluavat vaikuttaa

Raportista selviää myös, että lapset kokevat, että heidät on jätetty yhteiskunnallisen keskustelun ulkopuolelle. Vain noin 40 prosenttia kokee voivansa vaikuttaa Suomen tulevaisuuteen.

– Erityisesti huomiotani kiinnitti lasten vastauksissa se, etteivät lapset koe pääsevänsä vaikuttamaan asioihin, sanoo kansalaistoiminnan ja vaikuttamistyön johtaja Riitta Kauppinen Pelastakaa Lapset ry:stä.  

40 prosenttia lapsista kokee voivansa vaikuttaa Suomen tulevaisuuteen.

Samaa viestiä toistaa maaliskuussa julkaistu Nuorisobarometri. Sen mukaan suomalaisnuoret kokevat selvästi aiempaa enemmän turvattomuutta ilmastonmuutoksen, maailmanpoliittisen tilanteen ja terrorismin vuoksi.

Nämä teemat nousivat esiin myös Meidän Perheen kyselyssä, jossa teini-ikäiset tytöt kertovat ahdistuksestaan. Nimenomaan tyttöjen ahdistus on viime vuosina lisääntynyt: vuoden 2017 kouluterveyskyselyssä joka viides tyttö kertoi kokeneensa kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta.

Lue linkin jälkeen lasten ehdotukset, miten heidät voisi huomioida paremmin päätöksenteossa.


Miten lapsia voitaisi huomioida paremmin päätöksenteossa?  

Listasimme lasten omat toimenpide-ehdotukset:

  • Kouluissa tulisi keskustella ajankohtaisista poliittisista päätöksistä ja niiden konkreettisista seurauksista aktiivisemmin.   
  • Vaalitorit ja varjoäänestykset auttavat perehtymään asioihin, sillä tällä hetkellä lapset eivät koe saavansa tarpeeksi tietoa.  
  • Vaikutusvaltaisiin tehtäviin tulisi saada lisää nuoria edustajia, jotka ymmärtäisivät paremmin tämän päivän lasten ja nuorten maailmaa.  
  • Äänestysikärajan laskeminen 16 vuoteen, jolloin yhteiskunnalliset kysymykset tulisivat aidosti osaksi lasten arkea.  
  • Lapsia tulisi rohkaista vaikuttamaan, tapahtui se sitten paikallisesti tai valtakunnallisesti. 

Tämä Vauva- ja Meidän Perhe -lehden artikkeli on ilmestynyt alun perin Vauva.fi:ssä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla