Apua tarjottaisiin nopeasti esimerkiksi silloin, jos vauvan äidillä on masennusoireita. Kuva: iStockphoto
Apua tarjottaisiin nopeasti esimerkiksi silloin, jos vauvan äidillä on masennusoireita. Kuva: iStockphoto

Jokainen perhe tapaisi perhentyöntekijän neuvolakäyntien yhteydessä. Varhainen puuttuminen vähentäisi lastensuojelun tarvetta.

Lisää resursseja kotipalveluun ja perhetyöhön. Jokaiselle perheelle tapaaminen neuvolassa perhetyöntekijän kanssa. Mahdollisuus saada nopeasti tukea ja käytännön apua kotiin tilanteen vaatiessa. Muun muassa näin ehdotetaan sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa raportissa, jossa selvitetään lastensuojelun henkilöstön riittävyyttä ja etsitään ratkaisuja työn kuormittavuuden vähentämiseksi.

Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananojan raportissa kerrotaan, että lastensuojelua kuormittaa varhaisen tuen ja ehkäisevän työn riittämättömyys. Myös esimerkiksi lasten- ja nuorisopsykiatrian palvelujen huono saatavuus näkyy lastensuojelussa.

Matalan kynnyksen palvelujen lisääminen on yksi Kananojan ehdotuksista. Uudenlaisen perhetyön ja kotipalvelun ytimessä olisi palvelujen räätälöiminen kunkin perheen tarpeen mukaan.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

”Samalla tavalla kun vauvan päätä, pituutta ja painoa mitataan, tehtäisiin perheen voimavarojen kartoitus.”

Kananojan mukaan tärkeää on, että perhetyön palvelut kuuluvat kaikille. Siksi jokainen perhe tapaisi perhetyöntekijän osana muuta neuvolatyötä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Samalla tavalla kun vauvan päätä, pituutta ja painoa mitataan, tehtäisiin perheen voimavarojen kartoitus. Perhe-elämän tilanteen kartoituksen pitää olla rutiini ihan kaikille, jotta se ei leimaa ketään.

Avun tarpeeseen pitäisi pystyä vastaamaan nopeasti esimerkiksi silloin, kun perheen vanhemmilla tai lapsilla on sairastelua tai masennusta, surua, erokriisi tai muita vastoinkäymisiä.

– Esimerkiksi tilanteissa, joissa vanhemmalla on lievää depressiota, hän tarvitsee apua ihan konkreettisiin asioihin. Apu voi olla ruuanlaittoa tai sitä, että työntekijä saattaa aamulla lapsen kouluun, Kananoja sanoo.

Ehkäisevästä perhepalvelusta käytetään myös nimitystä Imatran malli.

Tavoitteena lastensuojelun asiakkuuden ehkäiseminen

Perhetyön avulla voidaan estää myös ongelmien ja lastensuojelun asiakkuuden periytymistä sukupolvelta toiselle.

– Voi olla, että perhe ei tiedä, millaista on hyvä perhe-elämä ja vanhemmuus. Tarvitaan apua ihan siinä, kuinka vauvaa hoidetaan ja miten löydetään vanhemmuudesta iloa, Kananoja sanoo.

Palvelujen saaminen ei saa viivästyä tai estyä esimerkiksi palvelutarpeen arvioinnin takia, raportissa todetaan. Myöskään lastensuojelun asiakkuutta ei edellytetä, Kananoja sanoo.

– Ei. Tässä pyritään ehkäisemään lastensuojelun asiakkuutta. Perhetyö auttaa myös tilanteissa, joissa tarvitaan jo muutakin kuin pelkkää kotipalvelua mutta lastensuojelun tarvetta ei vielä ole.

Raportissa ehdotetaan muutoksia myös lastensuojelun toimintaan. Näihin kuuluvat esimerkiksi lastensuojelun työntekijöiden sijaispoolin kehittäminen, tiimityön vahvistaminen sekä päihdetyön ja mielenterveystyön asiantuntijoiden lisääminen lastensuojelun henkilöstöön.

Raportin mukaan noin 40 prosentilla lastensuojelun palvelujen järjestäjistä sosiaalityöntekijöiden asiakasmäärä ylittää valtakunnallisen keskimäärän, joka on 30 asiakasta per sosiaalityöntekijä. Ongelmaa kuvaillaan vakavaksi.

Selvitys on osa hallituksen käynnistämää Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE).

Tämä Vauva- ja Meidän Perhe -lehden artikkeli on ilmestynyt alun perin Vauva.fi:ssä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla