Suomen Ekonomien asiantuntija Kosti Hyyppä on itse parhaillaan perhevapailla.
Suomen Ekonomien asiantuntija Kosti Hyyppä on itse parhaillaan perhevapailla.

Isät olisivat valmiita maksamaan isyysvapaastaan, mutta silti vain äidit jäävät kotiin. Keskustelu perhevapaista pitäisi avata perheissä jo ennen lapsen syntymää. 

Ne pari vuotta, jotka perhevapaita pidetään, ovat työelämän tasa-arvon kannalta lyhyt aika verrattuna niin 15–20 vuoteen, jotka koittavat perhevapaiden jälkeen. Roolit, jotka omaksutaan perheessä perhevapaiden aikaan, jäävät perheessä päälle, sanoo Suomen Ekonomien asiantuntija Kosti Hyyppä.

– Kun äiti on ottanut päävastuun perheestä, eikä asetelma ole koskaan kääntynyt päinvastoin siten, että isä olisi jäänyt kotiin hoitamaan lapsia ja äiti mennyt töihin, asetelma pysyy voimassa seuraavat 20 vuotta. Vähän karrikoiden tämä tarkoittaa, että seuraavat 20 vuotta äidin uraa tehdään perheen ehdoilla, isän uraa tämän omilla ehdoilla, Hyyppä sanoo.

Äidin uraa tehdään perheen ehdoilla, isän uraa tämän omilla ehdoilla.

Hyypän näkemykset perustuvat Suomen Ekonomien kyselyyn, jossa kartoitettiin työelämän tasa-arvoisuutta.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

–  Tilanne johtaa siihen, että isät tarttuvat äitejä hanakammin uusiin mahdollisuuksiin työelämässä, kun heidän ei tarvitse miettiä, miten perhe pyörii, jos otan uuden työpaikan tai esimerkiksi ylennyksen vastaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Perheen hoivaajan roolin omaksunut vanhempi jää useammin kotiin lasten sairastuttua. Hän saattaa myös useammin katkaista työpäivän ja rientää hakemaan lapsia hoidosta. Rästitöille uhrataan iltaan jäänyt lepo- ja palautumisaika.

Isäkin osaa

Keskustelupalstoilla ja sosiaalisessa mediassa monien äitien huoli tuntuu olevan, että isä ei voi mitenkään pärjätä pienen lapsen kanssa kaksin kotona. Hyypän mielestä paras lääke huoleen olisi se, että vapaiden jakamisesta keskusteltaisiin jo raskausaikana. Isä suhtautuu todennäköisesti eri tavalla lasten hoitamiseen, jos tietää ottavansa hänestä päävastuun jossain vaiheessa.

­– Minä ainakin huomasin ajattelevani asiaa useamman kerran ensimmäisen lapsen vauva-aikana. Jos äiti omii vastuun, ei isä varmaan opi. Eräässä ystäväperheessä äiti teki miehelleen useamman sivun mittaisen vauvan käyttöohjeen päiväaikatauluineen isän jäädessä kotiin vauvan ollessa 9 kuukautta. En ole varma, lukiko kyseinen isä ohjetta, mutta ainakaan hän ei sitä noudattanut, vaan teki asiat omalla tavallaan ja hyvin meni!

Jos äiti omii vastuun, isä ei varmaan opi.

– Uskon, että suurin osa meistä luulee, että juuri oman lapsen kohdalla asiat on tehtävä tietyllä tavalla, mutta oikeasti muitakin tapoja on. Eikä äitikään ole automaattisesti valmis hoivaaja. Jokainen meistä opettelee ja koittaa, mikä oman lapsen kohdalla toimii. Sisaruksetkin ovat keskenään erilaisia, ja jokaiseen lapseen tutustutaan erikseen, Hyyppä miettii.

Myös lapselle tekee hyvää oppia, että asioita voi tehdä monella eri tavalla. 

– Perheelle kokonaisuudessaankin on etu, että on kaksi tasavertaista vanhempaa. Että kumpikin kelpaa sen sijaan, että joitain asioita voi tehdä vain toisen vanhemman kanssa, Hyyppä muistuttaa.

Lisää joustoa järjestelmään

Suomessa miehet kuitenkin jäävät kotiin lasten kanssa vain lyhyiksi ajoiksi, jos ollenkaan. Uudessa hallitusohjelmassa haetaan aiempaa pidempiä äitiys- ja isyysvapaita, yhteensä 15 kuukautta, joista yksi kolmannes on kiintiöity isille.

Lue myös: Perhevapaisiin kaavaillaan 5+5+5-mallia: miltä se sinusta kuulostaa?

Hyyppä ennustaa, että muutos ei tule aiheuttamaan merkittävää hyppäystä isien perhevapaiden käytön määrässä.

Uudistus ei saa suurempaa osaa isistä käyttämän vapaitaan.

– Toki ne, jotka nytkin käyttäisivät isyysvapaan, käyttävät siitä jatkossa suuremman osan, mutta uudistus ei saa suurempaa osaa isistä käyttämään vapaitaan. Jos kotihoidon tuki säilyy nykyisellään, niin nyt tapahtuva muutos on aika pieni – toki askel parempaan suuntaan, mutta itse olisin toivonut rohkeampaa muutosta, joka olisi voimakkaammin kannustanut isiä jäämään kotiin.

Hyypän näkemyksen mukaan perhevapaiden kokonaisremontti olisi vaatinut kotihoidontuen porrastamista tai kiintiöimistä sekä tukijärjestelmän joustavoittamista.

– Nykyjärjestelmä on rajattu siihen, milloin mitäkin vapaita saa pitää ja kuinka monessa jaksossa. Äiti ei esimerkiksi pysty siirtymään vanhempainvapaalta kotihoidon tuelle säästääkseen isälle vanhempainvapaapäiviä, koska kotihoidon tukia ei pysty nostamaan ennen kuin kaikki vanhempainvapaat on käytetty. Isä pystyy käyttämään isyysvapaansa vain ennen kuin lapsi täyttää 2.

Perhevapaalla tehdyt työpäivät ovat suoraan pois perhevapaista.

Suomen Ekonomien joukosta löytyy jäseniä, jotka haluaisivat äitiys- ja vanhempainvapaansa aikaan tehdä jonkin verran töitä. He ovat esimerkiksi sellaisissa tehtävissä, joissa heidän läsnäolonsa olisi työnantajan kannalta tärkeää. Vanhempainvapailla tehdyt työpäivät ovat kuitenkin suoraan pois vanhempainvapaista – ne menetetään.

– Tuntuu, että nykyinen järjestelmä on luotu helpottamaan Kelaa, että sen ei tarvitsisi käsitellä tai korjailla useita hakemuksia. Nyt järjestelmä rajoittaa, ei mahdollista perheiden elämää, Hyyppä toteaa.

Ovatko tulot todellinen syy?

– Luonnollisesti äiti jää äitiysvapaalle ennen lapsen syntymää, mutta siitä, mitä tapahtuu sen jälkeen, yllättävän harvassa perheessä edes keskustellaan, väittää Kosti Hyyppä.

Toisin sanoen päätökset tehdään keskustelematta ja tunteella, ja ne perustellaan vasta jälkikäteen jollain järkisyyllä. Useimmiten tämä järkisyy liittyy perheen tuloihin: työssäkäyvän miehen oletetaan pitävän perhe paremmin leivänsyrjässä kiinni.

Päätökset tehdään tunteella ja perustellaan vasta jälkikäteen keksityillä järkisyillä.

– Itse en ole ainakaan vielä tavannut sellaista perhettä, joka olisi ihan oikeasti laskenut oman taloustilanteensa perhevapaiden aikaan. Sen laskeminenhan ei ole aivan yksinkertaistakaan, kun tuet muuttuvat ja verotuskin muuttuu tukien myötä. On saatettu laskea, kuinka paljon kummankin tuloilla saadaan ansiosidonnaisesti korvattuja tukia, mutta kokonaisuus jää laskematta, Hyyppä sanoo.

Lue myös: Miten perhevapaiden jakaminen vaikuttaa tuloihin? Laskuri kertoo, että vanhempien tuloerolla on yllättävän pieni merkitys 

Hyyppä väläyttää myös säästämisen mahdollisuutta tulotason sen salliessa.

– Isillä on kuitenkin aika monta kuukautta aikaa varautua ennen kuin vauva syntyy. Toisaalta samaan jaksoon kohdistuu aika paljon hankintoja, joten säästämisen mahdollisuudet vaihtelevat varmaan paljon.

Myös ennen isän oman perhevapaan alkamista on usein monta kuukautta aikaa varautua tulevaan.

Isät olisivat valmiita investoimaan lapsen kanssa olemiseen.

Hyypän oma tuntuma on, että jos kysymys käännetään toisinpäin ja isyysvapaat nähdään investointina itseensä, monet isät ovat valmiita maksamaan isyysvapaistaan muutaman tonnin.

– Käymieni keskustelujen pohjalta minulla on sellainen tuntuma, että niillä isillä, jotka ovat iältään vanhempia tai olleet pidempään työelämässä, olisi vielä suurempi tahto panostaa lasten kanssa vietettyyn aikaan.

Siltikin useimmat isät pysyvät töissä taloudellisiin menetyksiin vedoten.

Keskustelua työpaikoillekin

Jos keskustelu perhevapaista on vähäistä kodeissa, niin työpaikoilla vasta hiljaista onkin.

– Kun luin kyselymme vastauksia, minulle tuli sellainen olo, että läheskään kaikki miehet, jotka sanoivat, että asenne työpaikalla ei ollut positiviinen tai kannustava, eivät varmasti olleet sanallakaan puhuneet työpaikalla aiheesta, Hyyppä kertoo.

Kaikki miehet eivät edes aloita keskustelua työpaikallaan.

Kun ensimmäinen isä työpaikalla jää vapaalle, häntä seuraa muitakin isiä.

– Kannustus tulee kuin itsestään, kun nähdään, että toiset isät ovat jääneet lapsen kanssa kotiin ja nauttineet siitä ja työhönpaluu on sujunut hyvin. Tämä ruokkii itse itseään: mitä enemmän isät pitävät vapaita, sitä enemmän asenteet työpaikalla muuttuvat.

 

Tämä Vauva- ja Meidän Perhe -lehden artikkeli on ilmestynyt alun perin Vauva.fi:ssä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla