Alussa taapero tarvitsee käsiään tasapainon ylläpitämiseen. Nurmikolla pienet muksahdukset eivät onneksi haittaa! Kuva: iStockphoto
Alussa taapero tarvitsee käsiään tasapainon ylläpitämiseen. Nurmikolla pienet muksahdukset eivät onneksi haittaa! Kuva: iStockphoto

Lapsi hankkii kävelemiseen tarvittavaa voimaa, tasapainoa ja koordinaatiota koko ensimmäisen ikävuotensa ajan.

2 kk – kehonhallintaa lattialla

Kun vastasyntynyttä pitelee pystyasennossa ja kannattelee kainaloista, vauva koukistaa jalkojaan vuorotellen aivan kuin yrittäen päästä eteenpäin.

Tämä on ensimmäinen merkki siitä, että hänet on tehty kävelemään. Kävelyrefleksi katoaa noin kolmen kuukauden ikään mennessä. Kun vauvaa tällöin kannattelee jalat alustaa hipoen, hän vajoaa polvilleen.

Kävelyrefleksi katoaa noin kolmen kuukauden ikään mennessä.

Vähän vanhemman vauvan jalat eivät enää notkahda, vaan jäykistyvät ja yrittävät kestää vartalon painon. Vähitellen jalat vahvistuvat ja pystyvät paremmin pitämään vartalon pystyasennossa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Vauva oppii ensimmäisenä hallitsemaan päätään parin kuukauden iässä, sitten vartaloaan ja viimeisenä jalkojaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Leikkimatolla tai lattialla oleskelu vahvistaa sekä vatsa- että selkälihaksia ja kehittää kävelyynkin tarvittavaa tasapainoa ja koordinaatiota. Anna vauvan itse yrittää päästä toiseen asentoon tai kurotella lelua: liikunnalliset taidot kehittyvät parhaiten kokeilemalla ja oivaltamalla.

9 kk – sisukkaasti pystyyn

Yhdeksänkuinen on innokas hinautumaan pystyyn esimerkiksi sohvaa tai tuolia apuna käyttäen ja seisoo jo usein tukea vasten. Hän tarkastelee muuttunutta näköalaa hetken aikaa ylpeänä – kunnes muksahtaa pepulleen.

Takaiskut eivät kuitenkaan lannista, vaan pian vauva jo kiskoo itsensä uudelleen pystyyn. Tasapaino vahvistuu, kun lapsi joutuu reagoimaan sen menetykseen. Vähitellen hän tottuu kannattelemaan painoaan jalkojensa varassa, ja muun muassa lonkkanivel vahvistuu.

Tasapaino vahvistuu, kun lapsi joutuu reagoimaan sen menetykseen.

Konttaamistaidot ja -vauhti kasvavat, mikä on tärkeää valmistautumista kävelemistä varten. Kontatessa kehittyvät käsivarsien, jalkojen ja selän lihakset.

Miten innostava saavutus ensimmäiset askeleet ovatkaan, kun lapsi on kuukausien ajan kehittänyt voimiaan, tasapainoaan ja koordinaatiotaan! Kannustus ja ihailu on sallittu – mutta kävelemään oppimista ei voi kuitenkaan nopeuttaa. Lapsi oppii kävelemään, kun hänen hermostonsa on siihen valmis.

1 v – omin jaloin eteenpäin

Taapero yrittää pysyä tasapainossa pitämällä käsivarsiaan ylhäällä, kyynärpäitä taivutettuina ja jalkoja harallaan.

Useimmat lapset oppivat kävelemään ilman tukea 12–15 kuukauden iässä. Ensiaskelten ajankohtaan vaikuttavat muun muassa synnynnäinen jäntevyys ja temperamentti.

Jäntevä lapsi jaksaa olla paremmin pystyssä ja pyrkii innokkaammin ja aikaisemmin liikkeelle. Jäntevyys helpottaa asennon hallitsemista ja liikkeiden yhteen sovittamista.

Jäntevä lapsi jaksaa olla paremmin pystyssä ja pyrkii innokkaammin ja aikaisemmin liikkeelle.

Jos lapsi ei ole kovin jäntevä, hänen on työläämpää taistella painovoimaa vastaan ja hän todennäköisesti lähtee kävelemään myöhemmin kuin jäntevämmät ikätoverinsa. Hyvin rauhallinen tai arka lapsi kävelee niin ikään vasta, kun olo tuntuu varmalta.

Kaksi tervettä, samanikäistä lasta voi oppia kävelemään hyvinkin eri aikaan. Vaikka naapurin taapero olisi ketterämpi, huoleen ei yleensä ole syytä.

Tämä Vauva- ja Meidän Perhe -lehden artikkeli on ilmestynyt alun perin Vauva.fi:ssä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla