Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin vauvaperheiden hyvinvointia.
Jopa kymmenesosa pienten vauvojen vanhemmista pelkää ruuan loppuvan ennen kuin he pystyvät hankkimaan sitä lisää, selviää THL:n tuoreesta pilottitutkimuksesta. Siihen osallistui 659 perhettä, joissa oli 3–4 kuukauden ikäinen vauva. Vastaajissa oli sekä synnyttäneitä äitejä että isiä tai toisia vanhempia.
Perheistä viidesosa kertoi joutuneensa tinkimään ruuasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahan puutteen takia.
– Tämä on koskettava tulos. Pelko ruuan loppumisesta on niin konkreettinen asia, että siihen tulleiden vastausten pitäisi aika hyvin kuvata sitä, mikä perheiden todellinen tilanne on, kommentoi THL:n tutkimuspäällikkö Reija Klemetti.
Lievemmät taloushuolet olivat vielä tätä paljon yleisempiä. Taloudellisen tilanteensa kohtalaiseksi tai huonoksi arvioi noin puolet perheistä. Seitsemän prosenttia perheistä oli saanut toimeentulotukea viimeisen vuoden aikana.
Vertailukelpoista tietoa juuri pikkuvauvaperheiden kokemista taloushuolista ei ole aiemmilta vuosilta, Klemetti kertoo. Jatkotutkimuksissa pyritään löytämään tarkempia vastauksia siihen, mitä taloushuolien taustalla on.
Toisesta suomalaistutkimuksesta selvisi vastikään, että juuri vauvaikäiset ovat perheiden taloudellisille ongelmille herkimmässä iässä. Vanhempien köyhyys vauva-aikana voi aiheuttaa nuorelle vaikeuksia vielä pitkälle tulevaisuuteen.
Suurin osa vanhemmista ei nuku riittävästi
Tuoreessa pilottitutkimuksessa näkyi myös, että vauvaperheiden vanhemmat nukkuvat huonosti. Synnyttäneistä äideistä 66 prosenttia ja toisista vanhemmista puolet ei omasta mielestään nukkunut riittävästi.
Joka kymmenes vanhemmista kertoi, että ei pysty nukkumaan silloinkaan, kun siihen olisi ollut mahdollisuus. Vauvan nukkuminen ja itkuisuus olivat myös asioita, joihin vanhemmat kertoivat kaivanneensa enemmän tukea.
Synnyttäneistä äideistä 17 prosenttia koki, että heillä on joku elämää rajoittava terveysongelma, ja 13 prosentilla oli ollut masennusoireita viimeisen kuukauden aikana. Noin kymmenesosa synnyttäneistä äideistä piti terveyttään keskinkertaisena tai huonona, ja kahdeksan prosenttia koki itsensä yksinäiseksi. Yksinäisyys oli huomattavasti harvinaisempaa isillä ja toisilla vanhemmilla.
Vanhemmat jaksavat paremmin, jos vauva on ainoa lapsi.
Perheiden vointiin vaikutti myös lasten määrä. Jos perheessä ei ollut vauvan lisäksi muita alle 18-vuotiaita lapsia, synnyttäneet äidit olivat useammin erittäin tyytyväisiä vanhemmuuteensa. Lisäksi toiset vanhemmat osallistuivat merkittävästi useammin äitiys- ja lastenneuvolakäynneille sekä perhevalmennukseen, ja arki sujui toisten vanhempien mielestä useammin hyvin.
Vauvan kanssa sujuu silti hyvin
Tuoreessa pilottitutkimuksessa kävi ilmi vauvaperheiden voinnista myös myönteisiä asioita: Lähes kaikilla vanhemmilla varhainen vuorovaikutus vauvan kanssa sujui hyvin. Melkein puolet vanhemmista koki lisäksi oman vauvansa keskimääräistä helpommaksi. Perheet olivat myös pääosin tyytyväisiä vointiinsa, arkeensa ja saamiinsa neuvolapalveluihin.
Lisää tukea perheet olisivat kaivanneet vanhemmuuteensa ja parisuhteeseen.
Myönteiset vastaukset saattavat kertoa siitäkin, että tutkimukseen ovat halunneet osallistua ne vanhemmat, joilla asiat ovat pääosin hyvin, THL:n tiedotteessa arvioidaan.
– Lähes kaikki vanhemmat saivat tarvittaessa läheisiltään tukea ja apua, monessa perheessä apuna olivat vauvan isovanhemmat, Klemetti kertoo.
Pilottitutkimus on osa laajempaa Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) -tutkimusta.
Tämä Vauva- ja Meidän Perhe -lehden artikkeli on ilmestynyt alun perin Vauva.fi:ssä.
