Kuvat
istock
Eniten lapsia naista kohden syntyi vuonna 2018 Seinäjoella.
Eniten lapsia naista kohden syntyi vuonna 2018 Seinäjoella.

Vähiten lapsia naista kohti syntyy Helsingissä.

Tänään julkaistun väestöennusteen mukaan yhä useampi perhe Suomessa on jatkossa yksilapsinen. Kokonaishedelmällisyysluvun ennustetaan asettuvan 1,35:n tasolle vuoteen 2070 asti. Luku kertoo, kuinka monta lasta nainen keskimäärin synnyttää elämänsä aikana. Tilastokeskuksen mukaan ennuste on raju, mutta heijastaa tämän hetken tasoa syntyvyydessä.

Mikäli ennuste toteutuu, jo vuonna 2031 Suomessa kuolee enemmän ihmisiä kuin syntyy. Vuonna 2050 väkiluku olisi 100 000 ihmistä nykyistä pienempi, tilasto kertoo.

Ennakkotilasto arvioi vuoden 2019 hedelmällisyysluvun jäävän pitkäaikaista ennustetta pienemmäksi, alimmillaan 1,32 lapseen naista kohden.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Syntyvyys on laskenut tasaisesti vuodesta 2011 lähtien. Viime vuonna vauvoja syntyi koko maassa 47 577. Joka kolmas vauvoista syntyi Uudellamaalla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kuntakohtaisissa hedelmällisyysluvuissa kärkipaikkaa piti yli 50 000 asukkaan kunnista Seinäjoki. Seuraavaksi eniten lapsia naista kohti syntyi Porvoossa ja Espoossa.

Vuonna 2018 vähiten vauvoja syntyi Helsingissä, Turussa ja Tampereella.

Synnyttäjien ikä ja asumisen kalleus vaikuttavat

Miksi syntyvyyyslukemat sitten jatkavat laskuaan vuosi vuodelta? Syitä on monia.

Tilastoissa näkyy esimerkiksi se, että nuoret aikuiset toivovat useimmiten yhtä tai kahta lasta. Yhä harvempi haaveilee suuresta perheestä. Ensisynnyttäjien keski-ikä on myös noussut, mikä puolestaan vaikuttaa toteutuvaan lapsilukuun.

Isommissa kaupungeissa syntyvyyden laskuun voi vaikuttaa myös asumisen kalleus, pohti Kelan tutkija Anneli Miettinen syntyvyyden laskua Vauva.fin haastattelussa vuosi sitten.

– Yksi syy on mahdollisesti se, että nuoret aikuiset haluavat jäädä asumaan kaupunkialueille, joissa asumisen kustannukset hipovat pilviä. Voi olla, että silloin tyydytään helposti yhteen tai kahteen lapseen, koska asumismukavuudesta ei haluta tinkiä. Asumisen vaikutuksesta lasten hankintaan tiedetään kuitenkin vähän, Miettinen sanoo. 

Tämä Vauva- ja Meidän Perhe -lehden artikkeli on ilmestynyt alun perin Vauva.fi:ssä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla