
Ei hätää, jos lapsi syö hiekkaa – siitä on harvoin haittaa, sanovat tutkijat.
Sanotaan, että metsässä leikkiminen ja maassa möyriminen ehkäisevät allergioita. Onko näin?
Todennäköisesti kyllä. Tämänhetkisen tutkimustiedon perusteella allergiariski pienenee, jos lapsi leikkii luonnossa päivittäin. Lapsilla, jotka kasvavat maaseutumaisessa ympäristössä, on myös muita pienempi atopiariski.
Toisaalta on pieni osa lapsia, jotka saavat allergioita, vaikka tekisivät mitä.
Miten luonto vaikuttaa lapsen vastustuskykyyn?
Monipuolinen mikrobialtistus vahvistaa vastustuskykyä. Puolustusjärjestelmä tarvitsee mikrobiärsykkeitä pysyäkseen hereillä. Lapsi altistuu mikrobeille mm. ihon, ravinnon ja hengitysilman kautta.
Mikrobeille altistuminen auttaa myös vähentämään autoimmuunisairauksia, kuten tyypin 1 diabetesta, astmaa ja ärtyneen suolen oireyhtymää.
Lapsi maistaa leikkiessään kaikkea, myös hiekkaa ja multaa. Pitääkö sitä rajoittaa?
Vauvaa ei kannata laittaa hiekkalaatikkoon tai tonkimaan multaan. Sen sijaan ei haittaa, jos perusterve leikki-ikäinen maistelee maata leikkiessään, kunhan jäykkäkouristusrokote on kunnossa. Eihän se multa tai hiekka pitkään suussa pysy.
Perusterve lapsi saa todennäköisemmin flunssan kaveriltaan kuin sairastuu siksi, että möyrii maassa. Ulkoillessa täytyy vain sulkea ilmiselvät vaarat pois: suojautua punkeilta, välttää myrkkykasveja ja varoa käärmeitä.
Ovatko kaikki luontopaikat yhtä hyödyllisiä lapsen terveydelle?
Eivät ole. On näyttöä siitä, että metsä on terveyden kannalta paras. Hiekkainen leikkipaikka, kuten leikkikenttä tai uimaranta, ei ole huono sekään, mutta sieltä lapsi ei juurikaan saa hyödyllistä mikrobialtistusta.
Leikki ulkona on toki aina hyvä asia. Suomessa ympäristö on niin puhdas, että haitta-aineille altistuu harvoin. Poikkeuksia on vain muutamia, kuten vilkkaiden teiden varret tai ampumaratojen ja metallisulattamojen lähistöt.
Mitä muita terveyshyötyjä lapsi saa luonnossa leikkimisestä?
Monia hyötyjä. Se parantaa mielialaa ja vähentää ahdistusta ja stressiä. Luontoympäristö parantaa tarkkaavaisuutta, keskittymistä ja ongelmanratkaisukykyä. Sen on myös todettu vähentävän adhd-oireita. Lisäksi luonnossa oleskelulla on sosiaalisia hyvinvointivaikutuksia: se tekee hyvää koko perheen välisille suhteille.
Tutkimuksessamme veimme päiväkotien pihoille erilaisia vihermateriaaleja, ja jo ne vaikuttivat lasten käytökseen: lasten liikkuminen lisääntyi, leikki muuttui monipuolisemmaksi ja sekä lapset että aikuiset jaksoivat paremmin.
Asiantuntijoina Helsingin yliopiston ADELE-tutkimushankkeen tutkijat Aki Sinkkonen ja Riikka Puhakka.
Tämä Vauva- ja Meidän Perhe -lehden artikkeli on ilmestynyt alun perin Vauva.fi:ssä.