Perhebarometrin mukaan varsinkin miehet ovat nihkeitä lisääntymään. Mitä kummaa: kuitenkin uuden tutkimuksen mukaan isät ovat onnellisimmillaan.
Syntyvyys laskee yhä edelleen. Se mikä lisääntyy, on niiden määrä, jotka eivät halua lapsia ollenkaan, selviää tuoreesta Väestöliiton vuoden 2018 perhebarometrikyselystä.
12 prosenttia suomalaisista ilmoitti, ettei halua ollenkaan lapsia. Kaksikymppisistä lapsettomista jo hieman yli viidennes pitää ihanteenaan nollaa lasta.
Lapsettomat miehet suunnittelevat lastenhankintaa vielä harvemmin kuin naiset. Sukupuolten välillä on noin kymmenen prosenttiyksikön ero.
Nyt tai tulevaisuudessa lastenhankintaa suunnittelevien miesten määrä on laskenut 30 prosenttiyksikköä vuodesta 2007. Samassa ajassa lastenhankintaa aikovien naisten määrä on vähentynyt noin 20 prosenttiyksiköllä, kirjoittaa Helsingin Sanomat.
– Nyt nähdään, että siinä, miten ihmiset haluavat saada lapsia, on tosiaan tapahtunut isompi muutos, sanoo tutkija Venla Berg Väestöliitosta HS:ssä.
Lasta toivovien naisten on vaikea löytää puolisoa, joka olisi ajatellut hankkivansa lapsia
Pääkaupunkiseudulla alle 40-vuotiaista miehistä, joilla ei ole yhtään lasta tai yksi lapsi, peräti melkein puolet ei ole suunnitellut hankkivansa lapsia. Naisilla vastaava luku on 30 prosenttia.
– Se voi tarkoittaa, että lasta toivovien naisten on vaikea löytää puolisoa, joka olisi ajatellut hankkivansa lapsia, Berg sanoo.
Miehet ovat siis haluttomampia ryhtymään vanhemmiksi kuin naiset. Silti naiset asetetaan julkisessa puheessa yleensä vastuuseen alhaisesta syntyvyydestä.
Syitä syntyvyyden laskuun on tietysti useita. Tärkeimpinä asiantuntijat pitävät perheen perustamisen lykkäämistä yli kolmenkymmenen ikävuoden sekä nuorten miesten alhaista koulutustasoa.
Vauva.fin Aihe Vapaa -keskustelupalstalla miehet keskustelevat vapaaehtoisen lapsettomuuden syistä näin:
”Olen lähipiiristä nähnyt miten elämä muuttuu lapsen saannin jälkeen, ja tässä elämänvaiheessa se ei ole minua varten. Keskityn oman itseni hyvinvointiin ja kehittämiseen, esimerkkeinä ura, parisuhde ja matkustelu. Vaikea lähteä neljäksi viikoksi Aasiaan vauvan kanssa.”
”Olisin ollut valmis isäksi alle kolmikymppisenä, mutta sitä ei tapahtunut . Sen jälkeen hylkäsin ajatuksen. Trendi nelikymppisistä pikkulasten vanhemmista ei sovi minun maailmankuvaani.”
”Ei löydy naista joka haluaisi. Kohta alkaa olla jo myöhäistä.”
”Täällä ollaan kertareissulla, joten aika on kaikki kaikessa. Niin mukavaa kuin lastentekoon liittyvä prosessi on, en halua tuhlata aikaani lastenkasvatukseen, perheeseen jne.”
”En halua siirtää huonoja geenejäni tulevalle sukupolvelle. Lisäksi olisin huono ja vähintäänkin henkisesti poissaoleva isä. En myöskään pidä lapsista (ainakaan suurimmasta osasta), enkä osaa olla heidän kanssa mitenkään.”
Kyllä, isät ovat tyytyväisiä
Toisaalta etenkin isien kertovat olevansa tyytyväisiä uuden perheenjäsenen saapumiseen. Isät kokevat myös parisuhteen kestäneen hyvin uuden elämän tuoman muutoksen. Nämä selviävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamasta hankkeesta, jossa kerättiin tietoa 3–4-kuisten vauvojen vanhempien terveydestä, hyvinvoinnista ja tyytyväisyydestä sekä palvelujen käytöstä.
Tutkimuksen mukaan yövalvomiset tai uudenlainen arki eivät heikentäneet isien terveyttä tai vointia. Kaiken kaikkiaan terveytensä koki hyväksi tai melko hyväksi jopa 88 prosenttia isistä. Myös omaan vanhemmuuteen oltiin tyytyväisiä: lähes kaikki vastanneista isistä kertoi olevansa hyvillä mielin siitä, miten vanhemmuus on kehittynyt.
Klemetti kertoo HS:n jutussa, että vanhemmuudesta puhutaan usein taakkana ja pikkulapsivaihetta saatetaan kauhistella, mutta tutkimusten mukaan perheiden kokemus on toinen.
– Isät olivat hyvin tyytyväisiä omaan elämäänsä, aihetta tutkinut Reija Klemetti kiteytti alustavia tuloksia Helsingin Sanomissa.
Eli onko niin, että miehet eivät vain tiedä, että olisivat onnellisempia isinä?
”Isyys on paras asia maailmassa”
Etkö vieläkään usko? Vauva.fin bloggarit ja lukijat kertovat, mikä isyydessä on mahtavinta:
”Olin ensimmäinen meistä, joka tiesi haluavansa lapsia. Odotimme melko myöhään ennenkuin aloimme yrittämään. Ketään ei tarvinnut suostutella enää siinä vaiheessa. Isyys on paras asia maailmassa. Olin esikoisemme saadessamme jo täysin valmis isäksi. Ehdimme jo nuorempana opiskelemaan, matkustelemaan ja juhlimaan. Lapset ovat tuoneet elämäämme ihan uuden merkityksen, enkä vaihtaisi päivääkään.”
(Mikko, kahden lapsen isä)
”Ei se ole paha, jos tulee isäksi vaikka joskus kymmenen vuoden päästä, mutta mitäs jos koko isyys-mahdollisuus viedään pois?”
”Meille oli molemmille vuosikausia selvää, että haluamme lapsia. Kysymys sen sijaan kuului, että milloin. Vuosia tuntui, että ei todellakaan vielä. Kolmenkympin hujakoilla fiilis alkoi muuttua varsin nopeasti – ajatus lapsista ja lapsiperheen elämästä ei aiheuttanutkaan enää ei todellakaan vielä -tunnetta. Lopullinen päätös oli helppo ja yhteinen. Sen jälkeen lapset ovatkin olleet erittäin toivottuja, suorastaan unelmien toteutumisia.”
(Isäkuukaudet -blogi, kolmen lapsen isä)
"Itselleni on ollut aina selvää, että haluan isäksi, mutta ajankohta on ollut auki. Kun ensimmäisen kerran tyttöystävä otti asian puheeksi, en ollut kyllä tippaakaan valmis edes keskustelemaan isäksi tulemisesta. Ajatuskin ehkäisyn pois jättämisestä ahdisti: APUA! Siitähän voisi tulla esimerkiksi vauva, josta pitää ottaa vastuuta!
Muistan, että mun mielestä oli pirun tärkeä odottaa vielä se yksi lisäkuukausi, ennen kuin ehkäisy jätettiin pois. Emmepä arvanneet, että se lapsen hedelmöittyminen ottaakin kolme vuotta lisää! Ei se ole paha, jos tulee isäksi vaikka joskus kymmenen vuoden päästä, mutta mitäs jos koko isyys-mahdollisuus viedään pois?"
(Shitty is the new black -blogin puoliso, yhden lapsen isä)
”Tuntui että jotakin elämästä puuttui ja ikään kuin puuttuva palanen loksahti kohdalleen kun esikoinen syntyi.”
(Koti-iskä88, kahden lapsen isä)
Tämä Vauva- ja Meidän Perhe -lehden artikkeli on ilmestynyt alun perin Vauva.fi:ssä.
