Auts! Auts! Auts! Joka askel sattuu. Moni jatkaa kävelyä sitkeästi kivusta huolimatta, vaikka sitä voisi hoitaa monella konstilla: paljasjalkakengillä, yhdistelmällä jumppa ja tukipohjalliset sekä tietysti levolla. Jalkaterän ongelmien korjaaminen vaikuttaa usein moneen muuhunkin vaivaan.
Elämästä häviää nopeasti hohto, jos jokainen askel sattuu. Jalan kipuilu on kuitenkin varsin yleistä. Esimerkiksi vaivaisenluusta kärsii joka viides ja plantaarifaskiitista eli kantapääkivusta joka kymmenes suomalainen.
– Rasitusvammoista 75 prosenttia kohdistuu jalkoihin ja suuri osa niistä jalkaterään, ortopedian ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri Tapio Kallio Terveystalo Sportista sanoo.
Jalkaterän rakenne on monimutkainen ja herkkä. Jalkaterä koostuu 26 luusta ja 33 nivelestä, jotka muodostavat kaareutuvan, joustavan spiraalirakenteen. Kehon koko paino kohdistuu pystyasennossa tälle pienelle alueelle. Jalkaterä elää, kiertyy ja venyy askelluksen mukana toimien eräänlaisena kehon iskunvaimentimena. Kuormitusta tulee valtavasti.
– Spiraalirakenteen ansiosta jalka kestää koko kehon painon ja valtavat voimat, jotka siihen kohdistuvat kävellessä, juostessa ja hyppiessä.
Kivusta ei tarvitse kärsiä
Monet jalkavaivat syntyvät siitä, että kävelyn normaalit liikeradat häiriintyvät. Silloin jalan herkät rakenteet kuormittuvat väärällä tavalla.
– Siihen syynä ovat yleensä jalkaterän virheasento tai vääränlaiset jalkineet.
Jalkaterän kipu on helppo huomata: se tuntuu aina, kun jalalla astuu. Rasitusvammaperäinen kipu alkaa kuitenkin yleensä pikkuhiljaa hiipien. Kallio on huomannut vastaanotollaan, että moni ajattelee vaivan menevän itsestään ohi ja kärsii siitä pitkiäkin aikoja ennen kuin hakee apua.
– Klassinen ajatusmalli on myös se, että vaiva korjaantuu sillä, millä se on tullutkin. Jalalla kävellään sitkeästi, vaikka se tuottaisikin kipua.
Lepo on ensilääke
Ensimmäinen askel jalkateräkivun hoidossa on lepo. Kallion mukaan lyhyt lepojakso, aluksi ainakin noin viikko, riittää hyvin. Jos kyseessä on tapaturma, kuten venähdys, vamma paranee itsestäänkin.
Usein käy kuitenkin niin, että kipu hellittää levon aikana hetkellisesti, mutta palaa taas rasituksen mukana. Silloin kannattaa kääntyä lääkärin puoleen. Hän tekee tarkan kliinisen tutkimuksen, mahdollisesti kuvantaa jalan ja selvittää kivun syyn.
– Vasta diagnoosin jälkeen voidaan alkaa miettiä sopivia hoitomuotoja.
Yhdistelmähoito tepsii Kallion mukaan tehokkain apu saadaan usein yhdistelemällä erilaisia keinoja.
Jos kyseessä on jalan virheasento, ovat jumppaliikkeet ja dynaamiset, joustavat tukipohjalliset yleensä toimiva kombo.
– Jalan lihasten vahvistaminen on ensiarvoisen tärkeää, mutta olen huomannut, että kaikilla ei riitä siihen motivaatio. Siksi nykyaikaiset toiminnalliset pohjalliset ovat tarpeellinen lisä, Kallio sanoo.
– Jokainen askel hyvillä pohjallisilla on jumppaa. Tavoite on kuitenkin se, että niistä päästää pikkuhiljaa eroon.
Leikkaukseen päädytään vain silloin, kun ongelma on niin hankala, ettei muu hoito tuota tulosta. Kallio muistuttaa, ettei sekään välttämättä korjaa ongelmaa. Leikkauksessa on aina omat riskinsä ja toipumisaika on yleensä pitkä.
– Rasitusvammoissa leikkaus on todellakin viimeinen vaihtoehto. Kun tiedetään ongelman syy, se saadaan usein korjattua jalkaterän lihaksia vahvistamalla ja sopivilla jalkineilla.
Kohti luonnollista liikettä
Jalkaterän jumppaamiseen on olemassa roppakaupalla täsmäliikkeitä. Jalkaterapeutti Veera Keltanen on kuitenkin sitä mieltä, että tärkeämpää olisi oppia käyttämään jalkaa oikein joka askeleella. Hän on työssään huomannut, että suurin osa jalkaterän kiputiloista johtuu siitä, että jalkaa käytetään väärin.
– Opetan ihmisiä kävelemään niin, että jalka toimii mahdollisimman luonnollisesti.
Keltasen jumpan idea on yksinkertainen: Kun jalalle varaa painoa tasaisesti, spiraalirakenne aktivoituu. Tärkeää on myös se, että askel rullaa koko jalkapohjan läpi.
– Monen kävely on kantapainotteista, ja se voi aiheuttaa erilaisia ongelmia.
Tukea jalalle, jos tarpeen
Keltanen ohjaa asiakkaitaan kokeilemaan mahdollisimman kevyitä jalkineita, joissa jalka pääsee liikkumaan luonnollisesti. Kenkien pohjan tulisi olla mahdollisimman ohut ja taipuisa. Sellaisista käyvät esimerkiksi niin kutsutut paljasjalkakengät.
– Harjoittelu kannattaa aloittaa lyhyistä jaksoista, jotta jalalla on aikaa tottua muutokseen, Keltanen neuvoo.
Ortopedi Kallio kuitenkin huomauttaa, etteivät paljasjalkakengät sovi kaikille. Hän on joutunut hoitamaan työssään potilaita, joille kevytjalkineet ovat tuottaneet ongelmia.
– Ne eivät tarjoa jalalle tukea. Jalka voi väsyessään kuormittua väärin, mikä altistaa rasitusvammoille koko alaraajan alueella.
Keltanen muistuttaa, että jalkaterä vaikuttaa koko kropan asentoon. Jos jalkaholvi romahtaa, nilkka painuu vinoon ja polvet kääntyvät sisäänpäin. Seurauksena on usein myös lantion virheellinen asento ja notkoselkä.
– Jalkaterän ongelmien korjaaminen vaikuttaa usein moneen muuhunkin vaivaan. Siksi niiden hoitaminen on ehdottomasti vaivan väärti!
Asiantuntijat: Ortopedian ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri Tapio Kallio Terveystalo Sport ja Jalkaterapeutti Veera Keltanen, Vuosaaren jalkaterapia.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.
