Tämä viiden kohdan lista auttaa selvittämään väsymyksen syitä.
1 Mitä jos heräilee pitkin yötä?
Unentarve on läpi elämämme 7–9 tuntia. Jos nukkuu jatkuvasti korkeintaan kuusi tuntia, se on liian vähän. Silti harva meistä nukkuu koko yötä keskeytyksettä.
– Muutama herääminen on normaalia eikä haittaa, kunhan saa pian unta uudelleen, toteaa yleislääketieteen erikoislääkäri ja unilääkäri Janne Kanervisto.
Kivut ja kolotukset katkovat monen unta. Huonounisuus tuntuu päivällä väsymyksenä ja ärtyisyytenä. Väsymys myös lisää kivun tuntemuksia. Lääkkeettömät kivunhallintakeinot ovat nykyisin ensisijaisia, sillä osa lääkkeistäkin väsyttää. Rentoutus- ja hengitysharjoituksia voi opetella kirjojen, cd-levyjen tai netin ohjeiden avulla tai mennä mukaan kurssille.
Uniapneasta voi kertoa se, että luulee nukkuneensa läpi yön, mutta aamulla väsyttää. Tai se, että kuorsaus ja hengityskatkokset herättävät kesken unien ja vessassa tulee käytyä useita kertoja. Päivällä sitten väsyttää jopa niin, että torkahtelee. Hengityskatkokset nostavat sykettä ja verenpainetta. Jos niitä ei hoideta, riski sairastua sydän- ja verisuonitautiin sekä kakkostyypin diabetekseen kasvaa.
2 Miten uniapnea hoidetaan?
Uniapneaan on hyvä hoito: yöllä kasvoilla pidettävä ylipainemaski eli CPAP-laite. Lieviä oireita voidaan hoitaa myös hammaslääkärin valmistamilla kiskoilla.
– Hoidon jälkeen muutos jaksamisessa on merkittävä, Janne Kanervisto sanoo.
Tilannetta voi helpottaa itsekin laihduttamalla ja lisäämällä liikuntaa. Suomalaisen tutkimuksen mukaan jo pelkkä liikunnan lisääminen ilman laihtumista lievittää oireita. Joskus on mahdollista jopa päästä eroon maskihoidosta, jos paino putoaa riittävästi ja onnistuu muutenkin muuttamaan elintapoja paremmiksi.
3 Milloin tarvitaan verikokeita?
Väsymyksen syitä etsitään myös laboratoriossa. Esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta väsyttää. Muita sen merkkejä ovat painonnousu, paleleminen ja hiustenlähtö. Asia selviää verikokeella ja tilanteen korjaa tyroksiinilääke. Jos väsymyksen lisäksi hengästyy aiempaa helpommin, voi syyksi paljastua anemia. Sen syitä on monia ja ne pitää selvittää. Omin päin ei pidä ruveta syömään rautaa, vaikka epäilisi anemiaa. Vanhetessa myös B12- vitamiinin puutos on melko yleistä. Kakkostyypin diabetes hiipii elämään vuosien aikana, joten sen aiheuttamaan väsymykseen tottuu. Kanervisto kehottaa hakeutumaan diabetestutkimuksiin, jos tuntee itsensä hyvin väsyneeksi etenkin ruoan jälkeen.
– Joskus voimakkaan väsymyksen taustalta löytyy samanaikaisesti kaksi sairautta, diabetes ja uniapnea. Aikuistyypin diabeetikoista jopa kolmella neljästä uskotaan olevan myös uniapnea.
4 Voiko syy olla sydämessä?
Jos sydän voi huonosti, väsyttää. Sydämen kuuntelu sekä verenpaineen ja sykkeen mittaus saattavat paljastaa sydänsairauden. Lääkärin luo on hyvä hakeutua heti, jos ennen käveli puuskuttamatta viisi kilometriä ja nyt jo 500 metriä tuntuu raskaalta. Rasituksen siedon heikkeneminen on yksi sydänsairauden ennusmerkki. Samoin kuin rasituksessa tuntuva rintakipu. Pelkkä verenpainetauti ei yleensä tee väsyneeksi, mutta sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta ja eteisvärinä aiheuttavat voimattomuutta.
5 Nukkuisitko paremmin ilman iltakahvia?
Jotta et itse lisäisi päiväväsymystä, kannattaa kuunnella omaa kehoa; kelloa ei pidä tuijottaa, sillä rytmi aikaistuu eli ilta lyhenee iän myötä. Yömyssyt Janne Kanervisto kehottaa unohtamaan. Pienikin määrä alkoholia tekee unesta katkonaista. Myös kahvin juontia hän neuvoo rajoittamaan, jos on päivisin väsynyt. Kofeiini pysyy elimistössä jopa kymmenen tuntia. Jos juo iltapäivällä neljältä kahvit, neljännes kofeiinista on jäljellä vielä kahdelta aamuyöstä. Kahvin vaikutus on toki yksilöllistä. Osa pystyy juomaan iltakahvit ja kertoo nukkuvansa kuin tukki. Tällöin Kanervisto kysyy: kuinka hyvin nukkuisitkaan ilman iltakahveja? Unilääkäri neuvoo kehittämään iltakahvien tai yömyssyn tilalle muita rentouttavia iltarutiineja.
– Toimisiko hyvänmakuinen kofeiiniton tee, esimerkiksi rooibos tai valkoinen tee? Kännykän selailu on aivoille liian aktivoivaa puuhaa. Parempi on lukea kirjaa, kuunnella äänikirjoja tai katsoa mukavan rentouttavia ohjelmia televisiosta.
Unilääkärille päiväkirjan kanssa
Päiväväsymyksen syitä on monia. Siksi lääkäri kyselee elintavat, sairaudet, lääkitykset ja nukkumisen. Ennalta kannattaa miettiä, milloin ja kuinka nopeasti nukahtaa, montako tuntia yössä nukkuu ja onko uni katkonaista. Ennen vastaanotolle menoa voi pitää unipäiväkirjaa. Sellainen löytyy netistä, mutta myös ruutupaperi täyttää saman tarkoituksen.
Toipilas tarvitsee aikaa
Ihan tavallinen flunssakin väsyttää, vaikka kuume ja muut oireet olisivat parantuneet. Mikä tahansa infektio vie voimia, mutta erityisesti keuhkokuumeen jälkeen on oltava kärsivällinen. Olo kohentuu hiljalleen, useiden viikkojen kuluttua sairauden parannuttua.
Asiantuntija Janne Kanervisto yleislääketieteen erikoislääkäri ja unilääkäri.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.
