Sivuuttaminen satuttaa. Kun syntyy kokemus ulkopuolelle jäämisestä, keho reagoi tilanteeseen aktivoimalla uhkajärjestelmän. Se voi jopa sairastuttaa. Hyväksyvää huomiota voi osoittaa toiselle pienillä eleillä.
Yhteenkuuluvuus on psykologinen perustarpeemme aina syntymästä asti. Ulkopuolelle jääminen on puolestaan pahimpia pelkojamme. Pelko ei kuitenkaan usein näy sellaisenaan, emmekä välttämättä itsekään tunnista sitä. Pelko voi muuntua toisenlaiseksi tunteeksi ja käyttäytymiseksi.
Jos jäämme vaille huomiota, saatamme muuttua kiukkuisiksi ja aggressiivisiksi tai vetäydymme ja lamaannumme. Kun syntyy kokemus ulkopuolelle jäämisestä, keho reagoi tilanteeseen aktivoimalla uhkajärjestelmän eli sympaattinen hermosto aktivoituu. Jos tämä toistuu, seuraa stressiä, ja pitkittyessään jopa uupumista ja sairastumista.
Toisen huomioimisella taas on iso merkitys mielen hyvinvoinnille. Hyväksyvää huomiota ja lempeää suhtautumista vastaanottavalla sydämen syke laskee, keho rauhoittuu ja mielihyvähormonien eritys kasvaa.
Näin osoitat näkeväsi toisen
- Keskity toiseen. Pyri katsomaan puhujaa silmiin. Kysy toiselta hänen asioistaan, kuten kuulumisia. Sanojen lisäksi ilmaise myös eleillä ja ilmeillä, että kuuntelet. Anna toisen vastata rauhassa. Älä ohita hänen kertomaansa ja siirry muuhun aiheeseen.
- Ole kiinnostunut. Kannusta toista puhumaan lisää ja kysy täydentäviä kysymyksiä. Voit myös toistaa lyhyesti kuulemasi ja näin varmistaa, että olet ymmärtänyt oikein. Kysy mieluummin ”Mitä sinä tuosta ajattelet?” kuin johdattelevasti ”Eikö tuollainen olekin ärsyttävää?”
- Anna tilaa. Muista, että jokaisella on omanlaisensa tapa ilmaista ajatuksiaan. Älä keskeytä. Odota vuoroasi kärsivällisesti. Älä tuputa heti omaa tulkintaasi, mutta voit kertoa esimerkiksi omista ajatuksistasi tai tunteistasi kuulemaasi liittyen.
- Ota oma tila. Omaa huomioiduksi tulemistasi voit kohteliaasti mutta jämäkästi edesauttaa "minäviesteillä". Esimerkiksi: "Selailit kännykkää, kun puhuin sinulle. Minulle tuli siitä ärtynyt olo." Minäviestien totuutta kukaan ei voi kiistää ja ne antavat toiselle mahdollisuuden toimia rakentavalla tavalla.
Asiantuntija Marjo Lehtinen psykologi ja työhyvinvointipäällikkö, MIELI ry.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.
