Keho nuoremmaksi – onko se mahdollista?

Kalenterista luemme elinikämme vuosissa, kun taas biologinen ikä kertoo, kuinka vanhoja kehon solut todella ovat. Näin mitaten ihmiset voivat olla vuosikymmeniä ikäistään nuorempia tai vanhempia.

Mikä tätä kaikkea selittää? Ihmisten biologinen eri-ikäisyys ja erot sairastavuudessa kytkeytyvät iän mukanaan tuomiin muutoksiin, joita immuunijärjestelmässä tapahtuu. Tätä nimitetään immunosenesenssiksi. Sen merkkinä ovat muun muassa lisääntyneet infektiot iholla, hengitys- ja virtsateissä.

– Infektiot voivat tuntua raskaammilta, olo heikommalta ja väsyneemmältä kuin aiemmin. Toipuminen voi olla hankalampaa ja vaikeita infektioita voi olla enemmän, kertoo immunologian professori Seppo Meri. 

Senesenssiä tapahtuu luonnostaan hyvin korkealla iällä, mutta se voi kiihtyä ennen aikojaan ja silloin ihminen vanhenee tavallista nopeammin.

Koska immuunijärjestelmällä on suuri vaikutus terveyteen, pienetkin parannukset siinä voivat kohentaa valtavasti myöhempien vuosien elämänlaatua.

Ensimmäiseksi monien kannattaisi aloittaa niin sanotusti elimistön sammutustyöt.

Hiljainen tulehdus keski-ikäisten vaiva

Satojen tuhansien suomalaisten elimistössä loimuaa tulipalo, joka ei näy eikä rätise. Kyse on hiljaisesta tulehduksesta eli kroonisesta matala-asteisesta tulehduksesta. Se on sidoksissa yksilöllisiin tekijöihin, kuten ylipainoon ja pitkäaikaissairauksiin.

– Sairaudet ja elimistön sisäisen tasapainon järkkyminen johtavat siihen, ettei elimistö pysty toimimaan optimaalisesti. Osin siksi esimerkiksi diabetekseen ja astmaan liittyy alttius tulehduksille, kertoo vastaava lääkäri Lars Konttinen Terveystalosta.

Satojen tuhansien suomalaisten elimistössä loimuaa tulipalo, joka ei näy eikä rätise.

Matala-asteinen tulehdus yleistyy keski-iän kieppeillä. Polttoainetta kansakunnan palolle ovat useat antibioottihoidot sekä runsaasti rasvaa, sokeria ja nopeita hiilareita sisältävä ruokavalio, ympäristömyrkyt, tupakka, reipas alkoholinkäyttö sekä krooninen stressi.

Kun kehossa on jatkuva tulipalo, puolustusjärjestelmän on vaikeampi suorittaa rutiinitehtäviä, kuten syöpäsolujen sekä taudinaiheuttajien eliminointia.

Roihu haittaa puolustusta

Mitä enemmän kehossa on massaa, sitä enemmän on myös tulehdukselle altista materiaalia. Erityisen vahvasti tulehdusta lietsoo vatsa-alueen rasva – sekin keski-iän ylittäneiden huolia.

– Rasvasolut tuottavat hyödyllisiä puolustustekijöitä, mutta ylipainossa on jatkuva lievän tulehduksen tila, kuten useimmissa pitkäaikaissairauksissa, Konttinen kertoo.

Ja kuin kauhuelokuvassa immuunijärjestelmän heikkouden takia elimistössä lisääntyvät zombiesolut. Ne ovat vanhenevia soluja, jotka lopettavat lisääntymisen soluvaurion tai stressin vuoksi, mutta eivät kuole pois. Zombiesolut kiihdyttävät entisestään elimistön ikääntymistä ja siihen liittyviä sairauksia.

Maailmassa on kuitenkin alueita, joissa sisäiset zombiet taltutetaan tehokkaasti.

Näillä alueilla eletään pidempään

Japanin Okinawa tunnetaan maailman pitkäikäisimpien saarena. Se on yksi maailman sinisisistä vyöhykkeistä, joissa ihmiset elävät muuta maailmaa pidempään ja keskimääräistä terveempänä. Euroopassa samaan kerhoon kuuluvat Italian Sardinia ja Kreikan Ikaria.

Kun ihmiset muuttavat pois sinisiltä alueilta, he menettävät “sinisiä hyötyjä”. Eli geeneillä ei pitkäikäisyyttä kuitata. Niiden osuus pitkäikäisyyteen on tutkimuksissa vain 20–30 prosenttia. Loput hyödyistä tulevat elintavoista ja ympäristöstä.

Vanhimmatkin ihmiset ulkoilevat aktiivisesti ja elävät yhteisöllisesti. Tällaiset elementit pitävät immuunijärjestelmän nuorekkaassa iskussa.

Sinisillä alueilla nautitaan kasvisvoittoisesta paljon kalaa ja pehmeitä rasvoja sisältävästä ruokavaliosta. Vanhimmatkin ihmiset ulkoilevat aktiivisesti ja elävät yhteisöllisesti. Heillä on usein merkitsevä rooli yhteisössä ja he ovat monesti silminnähden iloisia. Lisäksi kroppaa hellii usein leuto meri-ilmasto.

Tällaiset elementit pitävät immuunijärjestelmän nuorekkaassa iskussa, osoittaa Standfordin yliopiston tutkimus, jonka yhdessä osiossa tarkasteltiin yli 90-vuotiaita Italian Bolognasta. Heidän immuunijärjestelmänsä ikä oli jotain, mitä harva olisi ennakkoon kehdannut veikata.

Aikaa ei voi pysäyttää, mutta joitakin kehon muutoksia voi kohtuullisen helposti hidastaa.

Tekoäly avuksi arvioimiseen

Tutkimuksessa bolognalaisten pitkäikäisten biologista nuorekkuutta jäljitettiin tekoälyyn perustuvan tulehduksellisen kellon avulla. Siihen syötettiin tietoja muun muassa koehenkilöiden tulehdustasoista seitsemän vuoden takaa. Näin saatiin laskettua immuunijärjestelmän ikä, jolle tutkijat antoivat nimen iAge.

Vanhimpien bolognalaisten immuunijärjestelmän ikä oli keskimäärin 40 vuotta alle heidän kalenteri-ikänsä. Eräällä 105-vuotiaalla bolognalaismiehellä se oli 25-vuotiaan tasolla. iAge osoittautui kronologista ikää paremmaksi ennustajaksi haurastumisen etenemiselle. iAge ennakoi muun muassa sydämen kammion paksuuntumista ja verisuonisairauksia.

iAge ei ole vielä nykyisin potilas- tai asiakaskäytössä. Mutta ei tarkkaa immuunijärjestelmän ikää edes tarvitse tietää. Olennaisempaa on päästä ajoissa matala-asteisen tulehduksen jäljille.

Siihen toimii nykyisin parhaiten laajasti tarjottu herkkä-CRP (C-reaktiivinen proteiini). Myös laaja verenkuva voi olla asian selvittelyssä tarpeen, sillä se auttaa paljastamaan mahdolliset immuunisolujen vajaukset tai mahdollisen immuunijärjestelmän yliaktiivisuuden.

Ympäristö muokkaa enemmän kuin geenit

Virukset ovat yksi immuunijärjestelmän rappiota aiheuttava tekijä. Suuria eroja on siinä, miten kehomme ne kohtaavat. Joillakin virus käväisee elimistössä kuin kohteliaalla vierailulla ilman, että sitä edes huomaa. Sen sijaan moni muu on saman viruksen voimasta kuin lekalla lyöty.

Tällaiset isot erot immuniteetissa tiettyjä taudinaiheuttajia kohtaan selittyvät eniten perimällä.

– Ihmisten puolustuskyky voi olla erivahvuinen eri taudinaiheuttajilla ja samalla henkilöllä voi perimänsä puolesta olla vahva puolustuskyky viruksia vastaan, mutta heikompi bakteereja vastaan, Konttinen kertoo.

Opittu puolustuskyky ryhtyy toimiin, jos peritty puolustus ei kykene taudinaiheuttajaa nujertamaan.

Perimän kokonaisvaikutus puolustuskykyyn on noin 25– 50 prosenttia. Loppuosuus on hankittua tai opittua puolustuskykyä. Se ryhtyy toimiin, jos peritty puolustus ei kykene taudinaiheuttajaa nujertamaan.

Standfordin yliopiston raportin mukaan ympäristö muokkaa puolustuskykyä enemmän kuin geenit. Esimerkiksi rokotteet ja kevyt maltillinen stressi terästävät puolustuskykyä. Erityisen paha vaikutus opitulle puolustuskyvylle on tupakansavulla. Se heikentää puolustuskyvylle tärkeiden valkosolujen jakaantumiskykyä ja tehoa.

Univaje altistaa flunssalle

Välttämätön huoltotauko immuunijärjestelmälle on uni. Sen puute vaikuttaa negatiivisesti aineenvaihduntaan ja hormonitoimintaan, mikä puolestaan voi johtaa tulehdusreaktioiden syntymiseen. Halu nukkua pidempään esimeriksi influenssassa on kehon luonnollinen reaktio, joka pyrkii hillitsemään tulehdusta.

– On myös tutkimuksia, joissa koehenkilöitä on valvotettu ja sitten rokotettu. Heillä vasta-ainetuotanto on jäänyt vähäisemmäksi kuin normaalisti nukkuneilla ihmisillä, kertoo Työterveyslaitoksen raportissa tutkimuspäällikkö Mikael Sallinen.

Univaje aiheuttaa muutoksia geenien ilmenemisessä immuunisoluissa, kertoo Suomen molekyylilääketieteen instituutista vanhempi tutkija Hanna M. Ollila viitaten heidän tutkimustuloksiinsa.

– Havaitsimme myös, että univaje altisti infektioille, kuten vaikka influenssalle ja koronalle, Ollila kertoo.

Erässä tutkimuksessa selvisi, että alle seitsemän tuntia nukkuneet sairastuvat rinoviruksen takia kolme kertaa todennäköisemmin kuin yli kahdeksan tuntia nukkuneet.

– On huomattavaa, että kohtalaisen yksinkertainen piirre kuten huono tai riittämätön uni altistaa infektioille. Unta voi olla myös kohtalaisen helppo muokata harjoittelemalla parempaa unirytmiä, ja etenkin vähentämällä alkoholinkäyttöä.

Kylmyys vahvistaa meitä

Vielä on yksi tekijä, jota etenkin me pohjolassa voimme hyödyntää: kylmyys.

Akuutti kylmyydelle altistuminen terästää luontaista immuunipuolustusta, Seppo Meri kertoo. Silloin esimerkiksi normaalisti verisuonten seinämissä lojuvat neutrofiilit lähtevät liikenteeseen. Neutrofiilien tehtävänä on tuhota tulehdusta aiheuttavia mikrobeja.

Yleisesti aktiivinen elämäntapa on tärkeää myös puolustuskyvylle. Liikunta kohottaa fyysistä ja psyykkistä stressinsietokykyä sekä madaltaa tulehdustasoja. Lisäksi immuunisolut näyttävät lähtevän paremmin kiertoon liikunnan avulla. Erittäin raskaasta, käytännössä ylikuormittavasta liikunnasta ei samoja hyötyjä kuitenkaan synny.

Ainakin puolittain olemme siis valinnoillamme sisäisten puolustusvoimiemme kenraaleja. Kuinka vanhaksi tunnet olosi? Se voi kuin voikin olla todellinen ikäsi.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä.
Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.