Migreenin oireet ovat yksilöllisiä, niin myös hoito. Yksi vaihtoehto ovat biologiset lääkkeet.
Päänsärky on merkittävä migreenin oire, samoin pahoinvointi, aistiyliherkkyys ja väsymys. Yleensä särky on toispuoleista, sykkivää, kovaa tai kohtalaista. Pahoinvointi voi olla etovaa tai oksentamista. Tavallisesti migreeni on auraton, mutta monilla on sekä aurallisia että aurattomia muotoja. Aurat ovat monimuotoisia, mutta tyypillisin on näköaura eli laajeneva sahalaitakuvio, joskus myös näkökenttäpuutos. Kohtaus voi tulla parin vuoden välein tai useita kertoja viikossa.
Miten niitä hoidetaan?
Jos tulehduskipulääke auttaa, ei tarvita muuta. Elleivät tavalliset kipulääkkeet tepsi, lääkäri voi kirjoittaa triptaaneja eli migreenin täsmälääkkeitä. Osa niistä voidaan pistää ihon alle, mikä on hyvä ratkaisu oksentelevalle potilaalle. Jos kohtauksia on usein tai ne ovat erityisen rajuja, mietitään estolääkitystä. Estolääkkeinä on perinteisesti käytetty muihin tarkoituksiin kehitettyjä valmisteita, kuten beetasalpaajia, vanhan polven mielialalääkkeitä, epilepsialääkkeitä tai botuliinitoksiini-pistoksia. Yksi vaihtoehto ovat biologiset lääkkeet, kuten erenumabi ja galkanetsumabi. Ensimmäinen biologinen lääke tuli Suomen markkinoille vuonna 2019.
Miten biologinen lääke toimii?
Ajatellaan, että migreenin synnyssä olennainen on CGRP-kalsitoniinigeeniin liittyvä peptidi. Migreenipotilailla nämä CGRP-pitoisuudet ovat kohtausten aikana keskimääräistä korkeampia. Biologiset lääkkeet sitoutuvat CGRP:hen tai sen reseptoriin, jolloin se ei pääse kuljettamaan kipua eteenpäin. Myös triptaanit voivat vaikuttaa samaan järjestelmään, mutta lyhyemmän aikaa. Triptaaneja ja estolääkkeitä voi käyttää yhtä aikaa. Biologisia lääkkeitä voidaan kokeilla, jos migreeni on hyvin aktiivinen ja on kokeiltu muita lääkkeitä. Lääkettä pistetään ihon alle kuukauden tai esimerkiksi kolmen kuukauden välein. Valitettavasti kaikilla eivät edes biologiset lääkkeet auta. Realistinen tavoite on, että migreenit puolittuvat.
Asiantuntija: Dosentti, osastonlääkäri Ville Artto, HUS, Neurokeskus.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.
