Näin kuumat kesät vaikuttavat terveyteen

Uutisointi ilmastonmuutoksesta on monessakin mielessä kirjaimellisesti kuumottavaa. Meillä ei vielä ole onneksi samanlaista kuin Keski-Euroopassa, jossa yli 40 asteen helleaallot ja erilaiset ääri-ilmiöt yleistyvät, kuten on nähty jo tänäkin kesänä. Mutta tulevaisuudessa voi olla toisin.

Samalla kun talvet ehkä meillä leudontuvat kesät kuumenevat. Rajut helteet ovatkin ilmastonmuutoksen isoin terveysriski. Helteet aiheuttavat kesäisin Suomessa jo nykyään satoja ylimääräisiä kuolemia.

Helleraja Pohjolassa on 25 astetta, mutta tulevaisuudessa kohtaamme yhä useammin kesäisin 30-35 asteen helleryöppyjä.

Riskiryhmät vaarassa

Kuumissa olosuhteissa selviytyy paremmin, kun sydän jaksaa pumpata lämmintä verta sisuskaluista raajojen pintaan viilenemään. Tätä edistää hyvä fyysinen kunto ja se, ettei kerää eristävää rasvakerrosta kehoonsa.

Vakavimmat riskit lämpöstressistä aiheutuvat yli 65-vuotiaille ja pitkäaikaissairauksista kärsiville, esimerkiksi sydänsairaille.

-Lämpöstressistä ja nestevajauksesta voi aiheutua lämpösairauksia, kuten lämpöuupumus tai pahimmillaan hengenvaarallinen lämpöhalvaus, selvittää helteisiin erikoistunut THL:n tutkija Virpi Kollanus.

-Lämpöstressi myös pahentaa perussairauksien oireita. Helleaaltojen aikana on tarpeen suojata hoito- ja hoivalaitoksissa ja kotona asuvia riskiryhmiä

Äärimmäiset helteet - kuten myös huippukylmät säät - voivat lisätä riskiä menehtyä aivoverenkiertohäiriöön, kertoo lisäksi uutispalvelu Duodecim.

Sisälämpötilat tukalia

Hellekesinä sisälämpötilat nousevat osassa uusistakin rakennuksista jo nyt vaarallisen korkeiksi. Tätä selittää se, että rakennusten suunnittelussa käytössä ovat keskiarvokesän lämpötilat 30 vuoden ajalta, kertoo Aalto-yliopiston LVI-tekniikan professori Risto Kosonen.

Liian kuumalla nukkumisesta tulee tukalaa, ja sisätiloissa työskentelyn teho laskee. Tällä on iso merkitys, koska työikäiset viettävät nykyisin 90 prosenttia ajastaan sisätiloissa, pienet lapset ja vanhukset vielä sitäkin enemmän.

-Asumisterveysasetuksen mukaisesti kotien lämpötila ei saisi ylittää 32 asteen ja palvelutaloissa 30 asteen rajaa. Nämäkin rajat ovat liian korkeita, Kosonen sanoo.

Sisäilmatutkimusten mukaan suurin osa ihmisistä on tyytyväisiä, kun huonelämpötila on hieman yli 21 astetta.

Avuksi hyvä tuuletus - ja ilmalämpöpumppu

Kesällä läpiveto tai ristiveto on paras tapa tuulettaa, ja se kannattaa tehdä öisin. Auringon puoleiset ikkunat on hyvä varjostaa vaaleilla sälekaihtimilla tai pimennysverhoilla. Tuuletin ei alenna sisälämpötilaa, mutta sen avulla iholta poistuu lämpöä nopeammin kuin ilman tuuletinta.

Voimakkain viilennysratkaisu on ilmalämpöpumppu. Sen asentamiseen vaaditaan kuitenkin taloyhtiöltä lupa, ja vain pätevöitynyt urakoitsija saa sen asentaa. 

Parhaimpia oleskelu- ja työtiloja voivat kesähelteillä olla viilennetyt kirjastot, kahvilat tai muut yhteiskäyttötilat.

Vaaleat seinät uusiin taloihin?

Suomessa on vielä viime vuosinakin rakennettu hyvin tummia rakennuksia, vaikka vaaleat pinnat olisivat parempia ylilämpenemisen kannalta.

-Kuitenkin meillä Suomessa on lämpöeristetyt ulkoseinät, eikä vaikutus ole niin suuri kuin esimerkiksi Etelä-Euroopassa, jossa lämmöneristystä ei ole, kertoo Kosonen.

Asuntojen rakenteille pahimman haasteen tulevat aiheuttamaan lisääntyvät viistosateet. Yhdessä kohonneen lämpötilan kanssa ne lisäävät kosteusvaurioita, jotka puolestaan lisäävät hengitystieoireita ja riskiä astmalle.

Liiallisen kosteuden ja homeen riski pysyy tulevaisuudessakin pienenä, kunhan rakenteet ovat määräysten mukaisia.

Puut pelastavat kaupungissa

Suurissa kaupungeissa keskusta voi olla jo nykyisin kesällä yli kymmenen astetta ympäröivää maaseutua lämpimämpi. Näitä tuloksia on saatu muun muassa Turussa.

Helsingissä helteiden aiheuttama kuolleisuusriski on nykyisin 2,5-kertainen verrattuna sitä ympäröiviin Uudenmaan kuntiin, kertoo Ilmatieteenlaitos.

Kaupungissa toimivaa suojaa saa puiden ja varsinkin vanhojen kaupunkipuiden avulla. Ne ovat tehokkaita lämpötilan tasapainottajia sekä hiilen- ja saasteiden sitojia. Vanhat puut tulisikin jättää kaatamatta jos suinkin mahdollista.

Kasvillisuutta katolle?

Julkisilla pihoilla puiden määrää on lisätty, kun taas yksityisiltä pihoilla puiden määrä on vähentynyt. Tätä voi selittää tonttien pieni koko tai nykyinen puutarhatyyli, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Eeva-Maija Tuhkanen Natura-lehdessä.

Arastelua istutuksista voi Tuhkasen mukaan aiheuttaa pelko juurten aiheuttamista vaurioista. Puita voi huoletta istuttaa, kunhan jättää tarpeeksi tilaa seinän viereen, hän kannustaa.

Rakennuksia voi viilentää myös esimerkiksi kasvillisuuskatoilla ja kasvipeitteisillä julkisivuilla.

Sinilevää ja omia valintoja

Muutokset ilmastossa edistävät myös vesistöjen rehevöitymistä ja sinilevien kasvua. Sinilevä näkyy vedessä kelluvina hiukkasina ja muodostaa isoja lauttoja. Ihmiset altistuvat sinilevälle aiempaa useammin, kun uimarantojen käyttö lisääntyy kuumina kesinä.

Eniten sinilevää on nykyisin ja myös jatkossa Etelä-Suomen rehevöityneissä järvissä ja Itämeressä. Syynä ovat rankkasateiden kautta maaperästä vesiin huuhtoutuvat ravinteet, kuten typpi ja fosfori.

Lähirannan kuntoon voi vaikuttaa itse välttämällä pesuaineiden huuhtoutumista veteen sekä käyttämällä ympäristömerkittyjä ja biohajoavia pesuaineita. Mattoja ja pyykkiä ei tulisi pestä suoraan vesistöissä, vaan matoille merkityillä pesupaikoilla.

Kannattaako matkustaa?

Kaiken kaikkiaan maailman mitassa olemme onnekkaita sikäli, ettemme kohtaa tulevaisuudessakaan niin painostavia sääilmiöitä kuin Etelä-Eurooppa ja useimmat muut maailman eteläiset kolkat. Niihin matkustamisen mielekkyyttä kuumimpaan aikaan kannattaa jo nyt miettiä ilmaston lisäksi myös terveyden kannalta.

Onneksi voimme arjen teoillamme vaikuttaa ympäristöön ja sitä kautta itseemme. Lopulta on paljon omien valintojen varassa, kuinka hoitaa hyvinvointia muuttuvassa ilmastossa.