Maltti unohtuu niin helposti, kun helteestä kerrankin pääsee nauttimaan. Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Harri Lindholm kertoo, mitä tehdään, jos liika aurinko ja kuumuus pääsevät yllättämään.

Mitä auringonpistoksessa tapahtuu?

Auringonpistoksen oireita ovat päänsärky ja huonovointisuus. Ne lievittyvät, kun siirtyy varjoon ja viileään, lepää ja juo nestettä. Pistoksen voi saada muutamassa tunnissa, jos oleskelee suoran auringonpaisteen alla. Päähine on tehokas tapa ehkäistä pistosta.

Mitä on lämpöuupuminen?

Lämpöuupuminen on astetta hankalampi kuin pistos. Oireina voi olla pahoinvointia, huimausta ja päänsärkyä, ja olo on hyvin väsynyt. Hikoilu loppuu, iho nousee kananlihalle ja tulee kylmänväreitä, vaikka ilma on lämmin.
Uupuminen johtuu yleensä siitä, ettei ole juonut tarpeeksi. Se menee tavallisesti ohi, kun juo nestettä ja lepää. Jos heikotus ja pahoinvointi ovat hyvin voimakkaita, kannattaa mennä lääkäriin. Silloin voidaan tarvita nesteytystä sairaalassa.

Milloin voi saada lämpöhalvauksen?

Lämpöhalvaus on suhteellisen harvinainen mutta aina henkeä uhkaava tila. Se vaatii tehohoitoa. Oireet ovat rajuja ja keskushermostoperäisiä: tulee tajunnanhäiriöitä ja koko vartalo saattaa kouristella, kuten epilepsiassa. Potilas muuttuu usein vihamieliseksi, mikä vaikeuttaa auttamista. Lämpöhalvaus liittyy suuriin ja pitkäaikaisiin ruumiillisiin ponnistuksiin helteessä. Sen voi saada myös saunassa, jos sammuu tai saa sairaskohtauksen lauteilla.

Paljonko helteellä pitää juoda ja syödä?

Kun normaali päivätarve on pari kolme litraa nestettä, kunnon hellekaudella juotavaa voi tarvita kaksin-kolminkertaisesti. Nestettä on hyvä nauttia tasaiseen tahtiin, 2–4 dl tunnissa. Tärkeää on, ettei juo monta päivää peräkkäin pelkkää vettä, sillä se laimentaa elimistön suolapitoisuutta. Hyviä janojuomia ovat veden lisäksi vaikkapa mehut, haalea sokeroitu tee ja piimä – mutta ei alkoholi. Urheilujuomat voivat olla paikallaan, jos tekee helteessä ruumiillista työtä.

Kuumalla on muistettava myös syödä, sillä energiavajaus altistaa lämpöhalvaukselle. Pitkän hellejakson aikana voi syödä jotakin suolaisempaa, vähän suolakurkkua leivän päälle tai suolapähkinöitä välipalaksi. Heikotuksen tunne tai paikalliset lihaskrampit saattavat viitata siihen, että suolatasapaino on heikkenemässä.

Kertautuvatko helteen vaarat vesillä?

Merellä tuulee usein mukavasti, joten kosteus haihtuu iholta eikä kuumuutta tunne. Kun ei hikoile, nestehukka voi kehittyä salakavalasti. Siksi nestettä pitäisi muistaa nauttia tasaiseen tahtiin. Janon tunteeseen ei kannata luottaa, sillä se saattaa hävitä kokonaan nestevajeen jatkuessa.

Miten lapsia ja vanhuksia suojaisi helteeltä?

Pienen lapsen pää on hyvä suojata auringolta, ja vaatteiden tulee olla ilmavia, että lämpö pääsee haihtumaan. Vauvat nukutetaan varjossa. Nestettä pitää muistaa tarjota lapsillekin: ärtyneisyys voi olla nestevajeen oire, ja jos lapsi muuttuu äkillisesti huonosti reagoivaksi, on syytä lähteä lääkäriin.

Vanhuksista moni potee sairautta, jota kuumuus pahentaa, ja myös monet lääkkeet heikentävät lämmönsäätelyä. Riittävään juomiseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, että välttyisi lämpöuupumiselta.

Voiko Suomessakin kuolla kuumuuteen?

Meillä sattuu vuosittain helteen takia 100–200 ylimääräistä kuolemantapausta. Suurin osa liittyy muihin sairauksiin, eli esimerkiksi sydän rasittuu kuumassa. Varsinaisia lämpöhalvauksia on ehkä alle kymmenen vuodessa.

Lue lisää:
Auringolta suojautumisesta