Viisikymppisenä paino alkoi kertyä vatsaan, vaikka liikuin ja söin oikein. Se tuntuu vaikealta. Sisälläni asuu nuori hoikka tyttö, ja peilistä katsoo lölly, Outi, 57, toteaa,
Oman kehon muuttumista iän myötä ei ole aina helppo hyväksyä, kertoo moni muukin Hyvän terveyden verkkokyselyssä. Kysyimme lukijoilta, millaisia muutoksia ikä on tuonut ja miten he niihin suhtautuvat.
Mieli ei meinaa pysyä muutoksissa mukana, moni kuvailee. Housut puristavat, hiukset alkavat harmaantua ja iho veltostuu, lukijat listaavat huomioitaan. Herää haikeus, kun nuoruuden vartalolle on jätettävä hyvästit. Harmittaa, ärsyttää, surettaa... enemmistö verkkokyselyyn vastanneista toteaa.
Minäkuvakin muuttuu
Ulkonäkö on osa minäkuvaamme eli käsitystä itsestämme, psykologi Anu Tevanlinna kertoo. Kun ulkonäkö sitten muuttuu, moni joutuu rakentamaan identiteettiään uusiksi. Usein juuri ulkoiset muutokset havahduttavat tosiasiaan, että tässä todella vanhetaan, Tevanlinna sanoo.
– Elämän rajallisuus saattaa konkretisoitua ensimmäistä kertaa. Elämäntilanteesta riippuen voi herätä isojakin huolia: löydänkö tässä iässä uutta parisuhdetta tai työtä?
Jos ulkonäön herättämiin alakuloisiin tunteisiin, kuten pettymykseen tai häpeään, jää jumiin, saattaa päätyä itsekriittisyyden noidankehään.
Kyllä itselleen voi antaa luvan, että muutokset saavat tuntua kipeiltä, Tevanlinna sanoo.
– On ihan ok, että pännii. Jos hankalia tunteita ja ajatuksia ei pysty sallimaan itselleen, noidankehään jää kiinni.
Vertailun tilalle lempeyttä
Emme paini ainoastaan itsemme kanssa, vaan myös kohtaamiemme ulkonäköihanteiden. Kehopositiivisuus lisääntyy, mutta siitä huolimatta naisten ulkonäölle on edelleen kovia vaatimuksia.
– Kaunis, nuori, hoikka ja treenattu vartalo on edelleen arvostettu. Kyseisiä piirteitä esitetään harvemmin sellaisina, joista pitäisi päästä eroon, Tevanlinna toteaa.
Sen sijaan ryppyihin kaupitellaan anti-age-voiteita ja harmaisiin hiuksiin värikäsittelyitä.
Tevanlinna muistuttaa, etteivät esimerkiksi sosiaalisen median kuvat kerro, mikä on ollut ”ihannevartalon” hinta. Joskus hoikkuus voi tulla sairauden vanavedessä tai on voinut olla työn ja tuskan takana.
– Voi olla paikallaan miettiä, olisiko itse valmis samaan. Jos haluaa tietynlaisen vartalon ja kovaa suorituskykyä, keski-iässä se vaatii enemmän aikaa ja vaivaa kuin nuorempana.
Vertailu aiheuttaa helposti ahdistusta ja huonommuutta, ja mieltä kannattaakin opettaa toimimaan toisin. Itseltään on hyvä kysyä: onko vertailusta minulle hyötyä ja tuottaako se iloa? Jos ei, voi todeta lempeästi, että eipäs lähdetä tähän hommaan.
Tevanlinna kannustaa herättelemään uudenlaista uteliaisuutta itseään kohtaan: Mitä muuta olen kuin ulkonäköni? Mitä hyvää ja ihanaa minussa on?
Jos minulla olisi kolme muhkuraa vähemmän, olisin onnellisempi. Tämä on yleinen harha-ajatus, Tevanlinna sanoo. Tietynlainen ulkonäkö ei ole menolippu hyvään elämään. Onnellisuutta tuo se, että elämässä on merkityksellistä sisältöä, kuten työtä, harrastuksia ja hyviä ihmissuhteita ja elämä on omien arvojen mukaista.
– Silloin on yleensä myös enemmän vastavoimaa kipuiluille. Harmin aiheet huomaa ja huomioi, mutta ne eivät saa liikaa tilaa.
Lue lisää aiheesta Hyvä terveys -lehden numerosta 9/2025. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.
