Myyräkuumeen voi saada vaikka mökin liiteristä. Oireet muistuttavat rajua influenssaa, ja pahimmillaan virusinfektio vie sairaalaan. Onneksi taudista toipuu täysin.
Myyrät hakeutuvat talvella ulkorakennuksiin lämmittelemään. Puupinot ovat niille mieluisia paikkoja. Kun kerää halkoja pinosta, kasa voi sortua ja ilmoille pöllähtää myyrän ulostetta sisältäviä aerosoleja.
Myyräkuumetartunnan voi saada niinkin, että lakaisee liiteriä tai vie puita kosketeltuaan kätensä suuhun. Metsämyyrän voi tavata ja tartunnan saada myös marjametsässä.
– Kun on myyriä nähnyt, on kenties jo altistunut puumalavirukselle, joka aiheuttaa myyräkuumeen. Jos selittämätön kuume nousee parin viikon päästä myyrien kohtaamisesta, eikä ole nuhaa, niin myyräkuume voi olla sen syy, kertoo infektiotautien ylilääkäri Mari Kanerva Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.
Sairastuneet ovat maalla ja metsissä liikkuvia, kerrostalossa ei sairastu. Usein mökillä ulkotöitä tekevä pariskunta saa myyräkuumeen samaan aikaan, mutta ihmisestä toiseen tauti ei tartu.
Yksi myyräkuumeen riskitekijä on tupakointi. Se voi liittyä siihen, että käsi tulee vietyä usein suun lähelle, ja toisaalta siihen, että virukset tarttuvat herkemmin huonossa kunnossa oleviin keuhkoihin.
Helpoin tapa suojautua myyräkuumetartunnalta on pitää varastojen siivoustöissä ja puidenhakureissuilla maskia ja käsineitä.
Alkuoireet kuin influenssassa
Myyräkuume voi itää jopa pari viikkoa. Kun se puhkeaa, kuume kipuaa korkeaksi, päätä, selkää ja vatsaa särkee ja lihaksia kolottaa.
Moni on ahdistunut ja levoton. Joillakin voi olla aivotulehduksen kaltaisia oireita, kuten sekavuutta ja uneliaisuutta. Osa oksentelee ja osalla on yskää, joka johtuu keuhkoihin kertyvästä nesteestä. Huimauskin on mahdollista.
Myyräkuume runnoo sisäelimiä, keuhkoja ja munuaisia. Tautivirus ei tuhoa soluja, mutta kehon immunologinen reaktio, joka yrittää nitistää viruksen, voi olla voimakas.
– Tavallisesti verisuonet alkavat vuotaa ja neste karkaa kudoksiin. Joskus myyräkuumepotilaan keuhkot näyttävät kaikukuvassa samanlaisilta kuin viruskeuhkokuumeeseen sairastuneen, Kanerva sanoo.
Nesteen kertyminen ja turvotus ovatkin myyräkuumeen tyyppi-ilmiö. Osittain kipukin johtuu siitä, että nestettä joutuu vääriin paikkoihin, kuten keuhkopussiin. Verenpaine saattaa romahtaa.
– Sokkitila on erittäin harvinainen mutta tunnistettu myyräkuumeen komplikaatio. Pieni osa saa näköhäiriöitä, sillä myös silmän linssiin syntyy turvotusta. Erityisesti näön tarkentaminen voi olla vaikeaa.
Munuaiset kovilla
Kuumetta ja särkyä kestää kolmisen päivää, sitten useimmille alkaa tulla munuaismuutoksia. Virtsanäytteestä löytyy punasoluja ja valkuaista. Joillain munuaisten toiminnan häiriö on hyvin lievä, mutta pahimmillaan virtsaneritys ehtyy kokonaan.
Munuaisvaurio saattaa johtaa tilapäiseen dialyysihoitoon eli keinomunuaishoitoon. Näin käy yleensä ensimmäisinä päivinä sairaalaan joutumisesta. Dialyysikone käsittelee veren, poistaa sieltä kuona-aineet ja ylimääräisen nesteen ja kalvojen läpi tasoittaa nestetasapainoa. Muutamien päivien kuluttua sairaan tilanne usein laukeaa; mitään pysyvää munuaisvauriota myyräkuumeesta ei onneksi jää.
– Potilaat kuitenkin kuvaavat, että olo on tosi lyöty. Moni sanoo, ettei ole koskaan ollut näin kipeä, Kanerva kertoo.
Hoitona nesteytystä
Myyräkuume todetaan verikokeella, jossa nähdään puumalaviruksen vasta-aineita. Tautiin ei ole varsinaista hoitoa, vain oireita osataan lievittää ja elimistön toimintaa tukea. Sairaalassa potilasta voidaan nesteyttää, mutta se pitää tehdä harkitusti, sillä nesteet menevät kudoksiin ja pian kehossa voi olla vettä kymmenen litraa liikaa. Kun toipumisvaihe alkaa, neste poistuu ja virtsaa voi erittyä viisikin litraa päivässä.
Nestetasapainoa seurataan mittaamalla virtsan määrää ja verenpainetta. Kun virtsaa poistuu rajusti, potilasta alkaa helposti janottaa. Hoito on kuitenkin tasapainoilua.
– Kun nestettä lähtee paljon, sitä pitää tankata. Toisaalta jos virtsaa ei tule, nestettä ei pidä juoda liikaa, Kanerva sanoo.
Vain kerran elämässä
Lääkkeitä ei voi juurikaan käyttää, koska ne heikentävät munuaisten verenkiertoa. Esimerkiksi tulehduskipulääkkeet ovat tällaisia, eikä niihin kannatakaan turvautua. Kotona kipuja voi hoitaa parasetamolilla.
Erittäin voimakkaat kivut vaativat sairaalahoitoa. Joskus kunto voi mennä niin heikoksi, että jalat pettävät alta. Syystä, jota ei tiedetä, myyräkuumetta sairastavat voivat olla todella pelokkaita ja tuskaisia. Jos ahdistus on hyvin voimakasta, sitä voidaan lievittää rauhoittavalla lääkityksellä. Toisinaan limakalvoille saattaa tulla vähäistä verenvuotoa, koska verihiutaleiden määrä on vähentynyt.
Sairastuneen olo alkaa yleensä helpottaa noin viikon kuluessa. Voimattomuuden tunne voi kestää kuitenkin viikkoja. Myyräkuumeen paras puoli on se, että se tulee yleensä vain kerran elämässä, koska siihen syntyy heti immuniteetti.
Mikä zonoosi?
MYYRÄKUUME on puumalaviruksen aiheuttama eläinperäinen infektio eli zoonoosi, joka tarttuu metsämyyrän eritteistä, kuten virtsasta. Puumalavirus kuuluu hantaryhmän viruksiin. Virus on nimetty löytöpaikan mukaan.
TARTUNTOJA todetaan parituhatta vuodessa, ja osa sairastaa taudin oireettomasti. Potilaista 5–10 prosenttia joutuu sairaalaan, alle prosentti tehohoitoon. Vain yksi tuhannesta sairastuneesta menehtyy.
SAIRASTUMINEN on tavallisinta syksyllä. Tartuntojen määrään vaikuttaa se, miten suuri myyräkanta on. Tapausmäärät ovat käytännössä samoja kuin borrelioosissa, joka on myös zoonoosi.
Asiantuntija Mari Kanerva sairaalahygienia- ja infektioidentorjuntayksikön ylilääkäri, Turun yliopistollinen keskussairaala.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdistä.
