Nimimerkki ”Minihormoni” kysyy pienen estrogeeniannoksen käytöstä: Olen 51-vuotias, kohtu ja munasarjat on poistettu. Minulla on hormonihoitona Progynova 1 mg, josta otan iltaisin vain neljäsosan. Tällä pienellä hormonimäärällä voin hyvin, kuumia aaltoja on, mutta ne eivät ole pahoja ja nukun hyvin. Hormonihoidon aikana toinen rintani kipuilee ajoittain. Mammografia ja UÄ-tutkimus olivat normaalit. Suvussani on rintasyöpää, joten olen huolissani. Kaikki tieto pienten hormoniannosten vaikutuksista olisi tarpeen!

Vaihdevuosioireista tyypillisimpiä ovat kuumat aallot, hikoilu ja unihäiriöt. Niitä voidaan hoitaa estrogeenilla joko tablettina, laastarina tai geelinä. Tärkein kriteeri annostelumuodon valinnassa on yleensä käyttömukavuus. Suositus on, että käytetään pienintä annosta, jolla oireet pysyvät poissa. Hyvä periaate on aloittaa hoito pienellä estrogeeniannoksella ja seurata tehoa. Maksimiteho tulee esiin yleensä 2–3 viikon kuluttua, jolloin annosta voidaan suurentaa, jos teho on ollut puutteellinen. Toisaalta liian ison estrogeeniannoksen merkkeinä pidetään rintojen arkuutta ja turvotusta sekä päänsärkyä.

Estrogeenipitoisuuksien mittauksista ei ole apua annosta määritettäessä. Oma vointi on tärkein. Usein riittää että oireet lievittyvät vaikkakaan eivät kokonaan poistu. Näin on ollut kysyjänkin tapauksessa: hän tunnistaa kuumat aallot, mutta ne eivät haittaa elämää.

Viime vuosien suuntaus on ollut siirtyminen aiempaa pienempiin annoksiin. Kokemukseni mukaan oireiden alkaessa hankalina tarvitaan vähän isompia estrogeeniannoksia, mutta kun tilanne on ensimmäisien vuosien aikana rauhoittunut, pienempi annos pystyy pitämään oireet pois. Kysyjän käyttämä estrogeeni-annos on varsin pieni 0,25 mg, mutta se on ollut riittävä. Tällä hetkellä maassamme ei ole myynnissä yhtään valmistetta, jossa olisi näin pieni määrä estrogeenia, yhdessä estrogeenin ja keltarauhashormonin yhdistelmävalmisteessa annos on 0,5 mg. Jatkossa varmasti näitä pienempiä annoksia tulee. Jo nyt pienempi annos estrogeenia onnistuu, jos käyttää geeliä.

Pieniä estrogeeniannoksia on tutkittu melko paljon, monessa tutkimuksessa valmisteena on ollut myös laastari tai geeli. Monet näistä tutkimuksista on tehty vähän vanhemmilla naisilla, joiden menopaussista on kulunut jo vuosia. Tulokset ovat yllättävän hyviä: pienilläkin annoksilla oireet helpottuvat ja varsin pienet estrogeenimäärät vaikuttavat myönteisesti luun kuntoon. Toki on todettava, että luuvaikutus paranee estrogeeniannoksen noustessa. Toistaiseksi ei ole näyttöä siitä, miten pieniannoksiset estrogeenihoidot pystyvät estämään murtumia.

Kysyjän huolena on estrogeenin vaikutus rintasyöpäriskiin – huoli on varmasti tuttu monelle. Vielä ei ole varmaa näyttöä siitä, että pienemmät estrogeeniannokset ovat rintojen kannalta turvallisempia. Mutta näin on lupa ajatella.

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Minulta poistettiin eturauhanen 2010. Sen jälkeen ei erektiota ole ollut. Voinko näin pitkän tauon jälkeen ottaa potenssilääkettä?

Erektiohäiriö on tavallinen ongelma eturauhasen poistoleikkauksen jälkeen, sillä erektion kannalta tärkeät hermot kulkevat aivan eturauhasen vieressä.

Erektiohäiriön hoitoon on suun kautta otettavia lääkkeitä (fosfodiesteraasin estäjiä), jotka laajentavat verisuonia ja tehostavat veren virtausta siittimeen silloin, kun mies kiihottuu.

Mitä vaikeampi erektiohäiriö on, sitä harvempi saa tableteista riittävän avun. Kaikkiaan kuitenkin yli puolet niistä, joiden erektiohäiriö johtuu eturauhasleikkauksesta, on tutkimuksissa hyötynyt lääkityksestä, joten pitkänkin tauon jälkeen lääkehoitoa kannattaa kokeilla, jollei siihen ole esteitä. Nämä lääkkeet eivät esimerkiksi sovi nitrovalmisteiden kanssa.

Jos erektiotabletit eivät auta, voidaan kokeilla pistoksena siittimen paisuvaiskudokseen tai virtsaputkeen annosteltavia lääkkeitä, jotka tehoavat useammille miehille. Joskus kysymykseen tulee myös penisproteesi. Hoidosta voi keskustella oman terveyskeskuslääkärin kanssa tai hakeutua urologin vastaanotolle.
 

Eeva Sofia Leinonen
sisätautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Onko runsaalla kahvinjuonnilla vaikutusta rytmihäiriöihin? Juon noin seitsemän kuppia vuorokaudessa, ja minusta tuntuu, että rytmihäiriöt ovat lisääntyneet kahvikuppien myötä.

Kahvissa oleva kofeiini stimuloi ihmisen sisäistä hermostoa: vireystila nousee ja samalla syke ja verenpaine. Kahvikupillisen koko ja sen sisältämä kofeiinimäärä voivat vaihdella huomattavasti, joten kuppien lukumäärästä ei suoraan voi päätellä saadun kofeiinin määrää. Nykyiset kupit ja mukit ovat melko kookkaita verrattuna vaikka vielä 1970-luvun kahvikuppeihin.

Myös kahvin ja muidenkin stimulanttien vaste ihmisissä vaihtelee. Osa ihmisistä on hyvin herkkiä kofeiinille ja kokee sen aiheuttaman stimulaation niin häiritsevänä, että välttävät kahvia kokonaan tai juovat vain kofeiinitonta kahvia.

Seitsemän kuppia kahvia päivässä on kupin koosta ja keitoksen vahvuudesta riippumatta joka tapauksessa melko suuri määrä. Pitkän päälle moni pyrkii vähentämään kahvin määrään muun muassa vatsavaivojen, rytmihäiriöiden, levottoman olon ja univaikeuksien takia.

Rytmihäiriöongelma syntyy harvoin pelkästään kahvia juomalla. Runsas kofeiinin saanti lisää kuitenkin helposti rytmihäiriöitä niillä, jotka niistä muutenkin kärsivät. Kannattaa kokeilla, onko vointi parempi, jos nauttii vain 2-3 kupillista kahvia päivässä. Silloin kahvihetkestä muodostuu helpommin päivän nautintohetki, varsinkin, jos kahvi on laadukasta.
 

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.