Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Sairastin nuorena leukemian. Söin lapsesta asti paljon vitamiineja. Lukiossa huomasin koulumenestyksen laskeneen ja masennuin, jolloin aloin käyttää masennuslääkkeitä. Olen kuitenkin lukenut, että myös vitamiinit voivat auttaa masennukseen. Nyt olen syönyt mielialalääkkeitä yli 12 vuotta enkä enää haluaisi käyttää niitä. Syön vitamiineja ja koen, että  niistä sekä liikunnasta on hyötyä. Voisinko luopua lääkkeestä?

Masennuksen ja vitamiinien välisestä yhteydestä on käytettävissä tuore suomenkielinen katsaus (Seppälä ym: Duodecim 2014;130:902). Tutkimusten valossa alhainen D-vitamiinin, B6-vitamiinin (foolihappo) ja B12-vitamiinien sekä omega-3-rasvahappojen pitoisuus voi lisätä alttiutta masennukseen. Sen sijaan näiden ravintolisien käytöstä masennusvaiheiden hoidossa on vain viitteellistä ja myös ristiriitaista tietoa.

Lääkkeiden jatkuva käyttö voi estää vakavien masennusjaksojen uusiutumista, etenkin jos lääkkeen käytöstä on ollut selvää hyötyä jaksojen hoidossa. Osa potilaista käyttää kuitenkin turhaan lääkkeitä vuosikausia. Tarpeettoman lääkityksen keskeyttämistä voi haitata ohimenevät lopetusoireet (ärtyisyys, ahdistuneisuus jne). Lopetusoireet lievenevät asteittain 1–3 viikon kuluessa eivätkä ne sellaisenaan suinkaan ole merkki uudesta masennusjaksosta.

Sinun kohdallasi on varsin mahdollista, että voit asteittain lopettaa vuosikausia käyttämäsi mielialalääkityksen. Päätös lääkkeen käytön lopettamisesta on viisainta aina tehdä yhteisymmärryksessä hoitavan lääkärin kanssa. Lääkkeen käyttöön voi aina palata, jos vakava masennusjakso sattuu uusiutumaan.

Säännöllinen liikunta ja terveellinen ruokavalio ovat monen kohdalla tehokkain keino estää ainakin lievempää masennusta.

 

Matti Huttunen
psykiatri, psykoterapeutti

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

 

Vierailija

Masennuslääke vai vitamiinit?

Olen 54-vuotias nainen ja söin yli 20 vuotta mielialalääkkeitä (siinä ajassa tuli testattua koko kirjo) ahdistuneisuuteen, jonka aiheuttajana oli riitaisa avioero ja toisen lapsen vaikea ADHD. Kroonisen masennuksen ohella minulla todettiin mm kohonnut verenpaine, fibromyalgia ja liikalihavuutta. Viisi vuotta sitten huomasin surukseni, että en ollut oikeastaan enää edes olemassa ja se vähä mikä minusta oli olemassa oli todella huonossa kunnossa. Lasten lennettyä pesästä oli minun vuoro: 1.)...
Lue kommentti
Vierailija

Masennuslääke vai vitamiinit?

Aikalailla samoilla linjoilla. Omakohtaista kokemusta mielenterveyshoitajana vuosia psykiatriassa työskennellessä ja henkilökohtaisesta keskivaikeasta masennuksesta tuskalliseen eroon liittyen. Psykoositasoinen/vaikea depressio tai masennukseen liittyvät ahdistus/paniikkioireet vaativat lääkehoitoa ja olen työssäni nähnyt, kuinka esim. katatoninen, puhumaton, liikkumaton ihminen ikäänkuin pikkuhiljaa "herää koomasta" lääkehoidon ansiosta. Sen sijaan vastustan lääkehoitoa ensisijaisena hoitona...
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.