Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Sairastin nuorena leukemian. Söin lapsesta asti paljon vitamiineja. Lukiossa huomasin koulumenestyksen laskeneen ja masennuin, jolloin aloin käyttää masennuslääkkeitä. Olen kuitenkin lukenut, että myös vitamiinit voivat auttaa masennukseen. Nyt olen syönyt mielialalääkkeitä yli 12 vuotta enkä enää haluaisi käyttää niitä. Syön vitamiineja ja koen, että  niistä sekä liikunnasta on hyötyä. Voisinko luopua lääkkeestä?

Masennuksen ja vitamiinien välisestä yhteydestä on käytettävissä tuore suomenkielinen katsaus (Seppälä ym: Duodecim 2014;130:902). Tutkimusten valossa alhainen D-vitamiinin, B6-vitamiinin (foolihappo) ja B12-vitamiinien sekä omega-3-rasvahappojen pitoisuus voi lisätä alttiutta masennukseen. Sen sijaan näiden ravintolisien käytöstä masennusvaiheiden hoidossa on vain viitteellistä ja myös ristiriitaista tietoa.

Lääkkeiden jatkuva käyttö voi estää vakavien masennusjaksojen uusiutumista, etenkin jos lääkkeen käytöstä on ollut selvää hyötyä jaksojen hoidossa. Osa potilaista käyttää kuitenkin turhaan lääkkeitä vuosikausia. Tarpeettoman lääkityksen keskeyttämistä voi haitata ohimenevät lopetusoireet (ärtyisyys, ahdistuneisuus jne). Lopetusoireet lievenevät asteittain 1–3 viikon kuluessa eivätkä ne sellaisenaan suinkaan ole merkki uudesta masennusjaksosta.

Sinun kohdallasi on varsin mahdollista, että voit asteittain lopettaa vuosikausia käyttämäsi mielialalääkityksen. Päätös lääkkeen käytön lopettamisesta on viisainta aina tehdä yhteisymmärryksessä hoitavan lääkärin kanssa. Lääkkeen käyttöön voi aina palata, jos vakava masennusjakso sattuu uusiutumaan.

Säännöllinen liikunta ja terveellinen ruokavalio ovat monen kohdalla tehokkain keino estää ainakin lievempää masennusta.

 

Matti Huttunen
psykiatri, psykoterapeutti

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

 

Vierailija

Masennuslääke vai vitamiinit?

Olen 54-vuotias nainen ja söin yli 20 vuotta mielialalääkkeitä (siinä ajassa tuli testattua koko kirjo) ahdistuneisuuteen, jonka aiheuttajana oli riitaisa avioero ja toisen lapsen vaikea ADHD. Kroonisen masennuksen ohella minulla todettiin mm kohonnut verenpaine, fibromyalgia ja liikalihavuutta. Viisi vuotta sitten huomasin surukseni, että en ollut oikeastaan enää edes olemassa ja se vähä mikä minusta oli olemassa oli todella huonossa kunnossa. Lasten lennettyä pesästä oli minun vuoro: 1.)...
Lue kommentti
Vierailija

Masennuslääke vai vitamiinit?

Aikalailla samoilla linjoilla. Omakohtaista kokemusta mielenterveyshoitajana vuosia psykiatriassa työskennellessä ja henkilökohtaisesta keskivaikeasta masennuksesta tuskalliseen eroon liittyen. Psykoositasoinen/vaikea depressio tai masennukseen liittyvät ahdistus/paniikkioireet vaativat lääkehoitoa ja olen työssäni nähnyt, kuinka esim. katatoninen, puhumaton, liikkumaton ihminen ikäänkuin pikkuhiljaa "herää koomasta" lääkehoidon ansiosta. Sen sijaan vastustan lääkehoitoa ensisijaisena hoitona...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock

Terveen ihmisen ei tarvitse mennä luuntiheysmittauksiin. Mutta FRAX-mittaus on tarpeen, jos...

  • saat murtuman kaaduttuasi tai pudottuasi alle metrin korkeudesta.
  • vanhemmallasi tai sisaruksellasi on osteoporoosi.
  • kuukautisesi päättyvät reilusti ennen kuin täytät 50 vuotta tai ne ovat jääneet pois esimerkiksi syömishäiriön takia.
  • olet alipainoinen, käytät kortisonitabletteja suuria annoksia tai kärsit D-vitamiinin puutoksesta ja sinulla on lisäksi osteoporoosille altistava sairaus, kuten keliakia, nivelreuma tai tulehduksellinen suolistosairaus,
  • saat nikamamurtuman selkärankaan. Joskus ainoa merkki on pituuden väheneminen useammalla sentillä tai ryhdin romahtaminen.

Asiantuntija: Leo Niskanen, endokrinologian ylilääkäri, HYKS.

Lue lisää Osteoporoosin käypä hoito -suosituksesta.

Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Joka viides 50 vuotta täyttänyt mies saa vähintään yhden osteoporoosiperäisen murtuman ja naisista joka kolmas. Naisten suurempi lukumäärä johtuu siitä, että naisilla on hennompi luuston rakenne. 400 000 suomalaista sairastaa osteoporoosia (osteoporoosi eli luukato on luustoa haurastuttava ja luunmurtumille altistava yleissairaus) ja 400 000 suomalaista sairastaa osteopeniaa (osteporoosiin johtavaa alkavaa luukatoa). Osteoporoosilääkitystä syö n. 80 000 osteoporootikkoa. Suomessa syntyy yli 40...
Lue kommentti
Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Liukuesteet ei montaa euroa maksa. Luuston voi pitää kunnossa huolehtimalla siitä, että saa riittävästi proteiinia, C-vitamiinia (400mg), D-vitamiinia (50-100µg), magnesiumia (200-400mg) sekä K2-vitamiinia (50-100µg). Liikunta ennaltaehkäisee luukatoa oikean ravitsemuksen kanssa sekä auttaa myös luustoa tukevan lihaksiston ylläpidossa. Luukudos uusiutuu jatkuvasti luun hajoamisen ja luun muodostumisen vuorotellessa. Luuston haurastuminen vaivaa yhä useammin jo lapsuusiässä. Vuoden 2011...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock

Olen 47-vuotias esivaihdevuosivaivoista kärsivä nainen. Olen pärjännyt hyvin estrogeenilaastarilla 25 µg. Laastari oli apteekista loppu, ja sain tilalle estrogeenigeeliä. Eikö sen annos ole huomattavasti isompi? En haluaisi käyttää kuin juuri sen verran hormonia kuin tarpeen on. Mikä hoitomuoto on turvallisin?

Tämä on ajankohtainen kysymys, koska sekä estrogeenigeelivalmisteiden että estrogeenilaastareiden saatavuudessa on ollut runsaasti ongelmia. Näin ollen monen käyttäjän lääkehoitoa on jouduttu muuttamaan.

Pakkauksessa hormonien määrä on kuvattu eri tavoin, joko milligrammoina (mg) tai mikrogrammoina (µg). Suun kautta otettavat estradiolitabletit sisältävät estrogeenia joko 1 tai 2 mg. Geelivalmisteiden välissä on pieniä eroja, mutta otan esimerkin yhdestä valmisteesta, jossa 1 g geeliä sisältää 0,6 mg estradiolia. Geeliä sisältävää annospumppua käytettäessä 1 painallus vastaa 0,75 mg:n estradioliannosta. Geelin sisältämän estradiolin biologinen hyötyosuus on enintään 10 %, joten vuorokaudessa saatava estradiolin määrä on noin 50 µg. Laastareissa taas kuvataan vahvuus yksiköllä µg/ 24 tuntia (kysyjän tapauksessa hänellä oli käytössä 25 µg laastari). Tässä tapauksessa kerrotaan, kuinka paljon estradiolia laastarista vapautuu naisen verenkiertoon vuorokauden kuluessa.

Jonkin verran valmisteiden imeytymisen välillä on yksilöllisiä eroja, mutta suurin piirtein voidaan arvioida saman vahvuisiksi seuraavat annokset: 1 mg tabletti suun kautta, iholle kiinnitettävä 37,5 ug laastari ja 1(-2) painallusta geeliä iholle levitettynä. Kysyjän saama hormoniannos ei siis ole huomattavasti isompi; lisäksi geeliannosta voi itsekin säätää.

Annostelumuodon voi valita itse. Ihon kautta annostelua suositaan silloin, kun naisella on veritulppariskiä lisääviä tekijöitä. Ja kuten kysyjä toteaa, kannattaa käyttää estrogeenia vain sen verran, että vaihdevuosioireita ei tule.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.