Mistä unissakävely johtuu?

Kysyjä on alkanut nyt aikuisena kävellä ajoittain unissaan, vaikkei tietääkseen tehnyt sitä lapsena. Vaellellessaan hän voi jopa lukita itsensä rappukäytävään. Mistä unissakävely voi johtua ja voiko sen jollakin tavoin estää?

Unissakävely on lapsilla varsin tavallista, sillä eri tutkimusten mukaan 10–30 prosenttia heistä kävelee unissaan ainakin joskus ja 1–5 prosenttia usein. Aikuisilla se on harvinaisempaa. Satunnaista unissakävelyä ilmenee vajaalla 5 prosentilla, ja yleensä aikuinen unissakävelijä on tehnyt sitä lapsenakin.

Unissakävely tapahtuu yleensä univaiheen ensimmäisen kolmanneksen aikana. Sen aikana nukkujan käytös voi vaihdella paljonkin. Hän voi nousta vain istumaan, mutta useimmiten hän kävelee huoneessa, menee WC:hen tai – kuten Sinä – todellakin ulos rappuun tai pihalle. Yleensä nukkuja vain kävelee ympäriinsä, mutta joskus hän voi käynnistää pesukoneen tai puhua itsekseen. Unissakävely kestää muutamasta minuutista aina puoleen tuntiin. Usein kävelijä palaa vuoteeseen eikä muista touhuiluaan seuraavana aamuna. Jos hän herää kesken kävelyn, hän on hetken aikaa sekava ja ihmettelee, minne on joutunut.

Unissakävely on vaaratonta lukuun ottamatta sen joskus aiheuttamia loukkaantumisia. Etenkin jos unissakävely ilmenee ensi kertaa vasta keski-iällä tai myöhemmin, taustalla voi kuitenkin olla myös diagnosoimaton neurologinen sairaus. Vaikka kohdallasi tästä on tuskin kyse, Sinun kannattaa varmuuden vuoksi keskustella asiasta lääkärisi kanssa. Joskus aikuisiällä alkavan unissakävelyn syynä on myös jonkin sairauden vuoksi aloitettu lääkitys.

Unissakävelijän kannattaa välttää runsasta juomista iltaisin, koska täysi virtsarakko voi laukaista kävelyn. Yhtä lailla erilaiset äänet, psyykkinen stressi ja alkoholin tai rauhoittavien lääkkeiden käyttö voivat lisätä kävelyalttiutta.

Aikuisiän unissakävely jatkuu usein vuosikaudet, ainakin ajoittaisena. Tämän vuoksi Sinun kannattaa lukita huoneistosi ulko-ovi turvaketjulla. Turvaketjun irrottaminen vaatii käsiltä varsin vaikeaa motorista suoritusta, josta unissaan oleva ei yleensä koskaan suoriudu. Mahdollisen kompastumisen seurauksia voit välttää huonekalujen sijoittamisella. Älä myöskään pidä helposti rikkoutuvia tai arvokkaita lasiesineitä pöydilläsi. Joissakin sähköhelloissa on lapsia ja sekavia vanhuksia varten suunniteltu lukitusjärjestelmä, jonka avulla voit estää unissakävelyn aikaisen hellan käytön.

Matti Huttunen
psykiatri ja psykoterapeutti