”Kolmivuorotyöläinen” on 44-vuotias nainen ja hän kysyy, mitä seuraa lyhyestä PQ-ajasta (alle 110 millisekuntia)?

Sähkön kulku sydämen eri rakenteiden kautta ohjaa sydämen pumppausta.Normaalisti eteissolmuke aloittaa tämän tapahtumaketjun. Sähköärsyke etenee eteissoluja pitkin eteiskammiosolmukkeeseen ja sieltä sähkönkuljetukseen erikoistuneita soluja pitkin kammioiden lihassoluihin, joiden supistuminen saa aikaan pulssiaallon verenkierrossa. Sydänfilmi eli EKG kuvaa tätä sydämen sähköistä toimintaa.

Kun sähkö etenee tavallista nopeammin kammiotasolle, on PQ-aika sydänfilmissä eli EKG:ssa normaalia lyhyempi, eli alle 120 ms. Kyseessä on silloin tavallisesti synnynnäinen poikkeavuus eli oikorata, jossa nopeasti sähköä johtava lihassäie yhdistää eteisen sinussolmukkeen ja eteiskammiosolmukkeen tai kammiotasolle vievät sähkön johtumiseen erilaistuneet solut. Sydämen ”sähköjohdot” ovat siis yhdistyneet väärin. Tällainen oikotie voi altistaa nopeille eteisperäisille rytmihäiriökohtauksille.

Normaalin näköinen EKG, jossa PQ-aika on alle 120 ms, herättää epäilyn ns. LGL- eli Lown-Ganong-Levine -oireyhtymästä. Siinä oikorata johtaa sähkön tavallista nopeammin eteisestä suoraan ohi eteiskammiosolmukkeen kammioiden sähköverkkoon. Suurella osalla näistä potilaista ei kuitenkaan ole oikorataan liittyviä rytmihäiriöitä. Tällaiseen EKG-löydökseen voikin suhtautua varsin rauhallisesti, eikä lisäselvityksiä tarvita, ellei tykytyskohtauksia ole esiintynyt.

Jos tykytyskohtauksia tulee, ne olisi hyvä saada rekisteröityä sydänfilmille. Oireita aiheuttava oikorata voidaan katkaista ablaatio- eli katetrihoidolla.

Iän mukana rytmihäiriö nimeltä eteisvärinä yleistyy. Eteisvärinän yhteydessä aikaisemmin merkityksetön oikorata voi tuoda oman lisänsä hoitoon. Ylimääräinen johtorata voi lisätä syketaajuutta eteisvärinän aikana ja nostaa sen haitallisen nopeaksi. Tätä voidaan estää riittävällä beetasalpaajalääkityksellä. Normaalin rytmin aikana EKG:ssa näkyvä lyhyt PQ-aika onkin hyvä syy tarkistaa riittävä beetasalpaus potilaalla, jolla esiintyy eteisvärinää.

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.