Transrasvahappojen haitat?

Olen 19-vuotias nuori nainen, ja mieltäni vaivaavat transrasvahappojen mahdolliset haitat. Vältän niitä parhaani mukaan, mutta koko elämän aikana niitä on jossain määrin tullut syötyä. Onko elimistölleni aiheutunut tästä peruuttamatonta vahinkoa? Voiko mahdollisimman käsittelemättömän ravinnon syöminen jatkossa korjata ongelman?

Aluksi pieni kertaus rasvahapoista, joiden laadusta riippuu, ovatko rasvat terveellisiä vai eivät. Kovat eli tyydyttyneet rasvahapot lisäävät veren kolesterolia. Kovia rasvahappoja on paljon eläinperäisessä rasvassa, esimerkiksi voissa kaksi kolmasosaa. Pehmeät eli tyydyttyneet rasvahapot ovat veren kolesterolin kannalta hyviä. Niitä on paljon kasviöljyissä, joista 95 prosenttia voi koostua pehmeistä rasvoista.

Kolmas ryhmä ovat transrasvahapot, joita muodostuu pehmeistä rasvahapoista öljyjä kemiallisesti kovetettaessa. Siksi teollisuuden käyttämissä paisto- ja leivontarasvoissa niitä voi olla 6–16 prosenttia. Sen sijaan pehmeissä kasviöljypohjaisissa margariineissa niitä on vähän, alle prosentti.

Transrasvahappoja syntyy myös luonnossa, lehmän pötsissä, minkä vuoksi maidon, voin ja naudanlihan rasvassa niitä on 3–5 prosenttia.

Transhapot eivät ole mitään varsinaisia myrkkyjä. Niiden vaikutukset ovat suunnilleen samat kuin kovien rasvojen, joita saamme joka päivä ruoasta. Kysymys on määristä, ja kohtuullisia määriä ihminen kestää ilman haittoja.

Äskettäin tehdyn Finravinto 2002 -tutkimuksen mukaan suomalaiset miehet saavat ruoastaan kovia (tyydyttyneitä) rasvahappoja keskimäärin 36 grammaa ja naiset 25 grammaa päivässä. Vastaavat transrasvahappojen määrät ovat miehillä 1,2 ja naisilla 0,9 grammaa. Transhappoja suomalaiset saavat ruoastaan siis varsin vähän, minkä vuoksi niiden merkitys terveydelle on paljon pienempi kuin kovien tyydyttymättömien rasvahappojen.

Suositus on, että kovia rasvoja, transhapot mukaan lukien, olisi ruoassamme alle kymmenen prosenttia kaikesta ruoan energiasta. Tuo kymmenen prosenttia on miehillä keskimäärin noin 25 grammaa ja naisilla noin 18 grammaa, mikä siis katsotaan terveyden kannalta turvalliseksi.

Kirjeen tiedoista päätellen kysyjä todennäköisesti saa transrasvahappoja ruoastaan vielä vähemmän kuin keskiverto suomalainen. Mitään pysyviä haittoja ei varmasti ole tullut aikaisemmista vuosista. Terveydellisistä syistä ei ole tarvetta siirtyä kokonaan käsittelemättömään ruokaan.

Pertti Mustajoki
professori