Eteisvärinä-rytmihäiriö korjaantuu ablaatiohoidolla, mutta osalla potilaista rytmihäiriöt uusiutuvat pian operaation jälkeen. Tuoreen japanilaistutkimuksen perusteella uusiutumisia voi kuitenkin vähentää laittamalla potilaat rytmihäiriölääkitykselle heti ablaation jälkeen.

Tulosten perusteella kolmen kuukauden mittainen rytmihäiriölääkitys vähentää ablaation jälkeisiä rytmihäiriöitä, mutta vaikutus näkyy vain lääkityksen ajan. Vuoden kuluttua ablaatiosta suojavaikutusta ei enää näy. Tutkijat pitävät lyhytaikaistakin suojaa tervetulleena etenkin, kun varhaiset oireet usein ennakoivat myöhempiä rytmihäiriöitä.

Ablaatiossa sydämen eteisten sähköistä toimintaa sekoittavia eteislihassäikeitä eristetään, jolloin sähköinen aktiivisuus säilyy järjestyneenä. Toimenpide tehdään yleensä sydämeen laitettavan katetrin avulla. Suomessa ablaatioita tehdään lähinnä potilaille, joiden eteisvärinä on voimakasoireinen eikä reagoi lääkehoitoihin.

Tutkimukseen osallistui runsaat 2 000 katetriablaatiolla hoidettua eteisvärinäpotilasta. Potilaat satunnaistettiin joko 90 päiväksi rytmihäiriölääkitykselle tai verrokkiryhmään.

Eteisvärinä on yleisin rytmihäiriöistä, ja sitä potee joka kymmenes yli 65-vuotias. Eteisvärinä suurentaa aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa ja aiheuttaa mm. sydämen tykytystä, hengenahdistusta ja väsymystä.

Tulokset julkaistiin European Heart Journal -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(European Heart Journal 2016;37:610–618)
https://eurheartj.oxfordjournals.org/content/37/7/610.abstract

Huomattava osa Lontoon kodittomista sairastaa tuberkuloosia tietämättään, tuore selvitys osoittaa. WHO:n arvioiden mukaan Euroopassa kodittomilla tuberkuloosi on noin 20 kertaa yleisempi kuin muussa väestössä.Nyt julkaistujen tulosten perusteella Lontoossa joka kuudes koditon sairastaa piilevää tuberkuloosia. Piilevät tartunnat ovat yleisimpiä muualla kuin Britanniassa syntyneillä sekä vankilassa olleilla briteillä. Tuberkuloosin lisäksi hepatiitti B ja C olivat yleisiä.

Arviolta joka kolmannella maapallon asukkaalla on piilevä tuberkuloositartunta, joka yleensä on saatu jo lapsuudessa. Tuberkuloosi todetaan 10 miljoonalla ja noin 2 miljoonaa menehtyy siihen joka vuosi.Suomessa todetaan vuosittain noin 200–300 tuberkuloositapausta, joista noin puolet muualla kuin Suomessa syntyneillä. Suomalaisten tuberkuloositapauksista neljännes on vaikeasti alkoholisoituneilla.Tutkimus julkaistiin Thorax-lehdessä. Se perustuu 500 kodittoman yömajassa yöpyneen terveystarkastuksiin ja kyselyyn.Tuberkuloosi on bakteerin aiheuttama infektiotauti, joka yleisimmin ilmenee keuhkoissa. Se paranee pitkällä lääkityksellä, mutta hoitamattomana tuberkuloosi johtaa yleensä kuolemaan.Uutispalvelu Duodecim(Thorax 2018;73:557–564)http://doi.org/10.1136/thoraxjnl-2016-209579

(2018525) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Ylipaino ja lihavuus altistavat eteisvärinä-rytmihäiriölle sukupuolesta riippumatta, mutta vaikutus näyttäisi olevan miehillä suurempi kuin naisilla. Laihtuminen puolestaan pienentää kaikkien sairastumisriskiä. Tiedot perustuvat norjalaistutkimukseen, jossa 25 000 aikuista seurattiin 16 vuoden ajan.Analyysissa huomioitiin monia taustamuuttujia ja elintapoja, jotka voivat vaikuttaa eteisvärinäriskiin, mutta tämänkin jälkeen lihavuus liittyi selvästi suurentuneeseen sairastumisriskiin. Verrattuna normaalipainoisiin miehiin lihavat miehet sairastuivat lähes viisi kertaa todennäköisemmin. Naisilla lihavuus liittyi kaksinkertaiseen sairastumisriskiin.Riski sairastua oli tasaisesti pienempi mitä alhaisempi painoindeksi osallistujalla oli. Myös seurannan aikana laihtuminen pienensi riskiä, tulokset osoittivat. Lihominen puolestaan suurensi riskiä.Norjalaisten tulokset vahvistavat näyttöä lihavuuden ja eteisvärinän välisestä yhteydestä ja osoittavat sen olevan voimakkaampi miehillä kuin naisilla. Tulokset julkaistiin Journal of the American Heart Association -lehdessä.Eteisvärinä on yleisin rytmihäiriöistä, ja sitä potee joka kymmenes yli 65-vuotias. Eteisvärinä suurentaa varsinkin aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa ja aiheuttaa mm. sydämen tykytystä, hengenahdistusta ja väsymystä.Uutispalvelu Duodecim(Journal of the American Heart Association 2018;DOI:10.1161/JAHA.117.008414)http://doi.org/10.1161/JAHA.117.008414

(2018525) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.