Roikkuvat ja raskaat yläluomet ovat yksi yleisimmistä syistä hakeutua yksityisen plastiikkakirurgin vastaanotolle.

Yläluomi roikkuu kolmesta eri syystä, joista yleisin on niin sanottu lippaluomi. Se syntyy useimmiten iän myötä: otsan ja silmäluomen kudokset löystyvät ja rasvakudos silmäkuopan ympärillä vähenee. Yläluomeen kertyy silloin ylimääräistä löysää ihoa. Lippaluomi voi alkaa näkyä jo hieman yli 40- vuotiaana, vaikka usein yläluomileikkaukseen hakeutuvat potilaan ovat noin 50- vuotiaita.

– Jos lisäksi luomivako sijaitsee matalalla ja silmät sijaitsevat rakenteellisesti syvällä, yläluomi voi alkaa roikkua ja painaa silmää jo 30-vuotiaana, kertoo sairaala Siluetin plastiikkakirurgi Katja Puumanen.

Kolme erilaista leikkausta

Lippaluomileikkauksessa poistetaan ylimääräinen iho ja pieni suikale ihon alla olevaa lihasta, sekä ylimääräinen, väärässä paikassa oleva rasvakudos, mikäli sellaista yläluomen alueella on.

Vielä viisitoista vuotta sitten yläluomileikkauksessa poistettiin rutiininomaisesti mahdollisimman paljon rasvakudosta, mutta Puumasen mukaan tätä ei nykyään enää tehdä, sillä liiallinen rasvanpoisto johtaa pitkällä aikavälillä luonnottomaan lopputulokseen silmäkuopan rasvakudoksen vähentyessä muutenkin ikääntymisen myötä. Pahimmassa tapauksessa lopputuloksena on pääkallomainen, ”tyhjä katse”.

Toinen syy yläluomiongelmiin on riippuluomi, jossa silmäluomea avaava lihas ei toimi kunnolla. Leikkauksessa kohottajalihasta kiristetään ja ihoa ja rasvaa poistetaan tarvittaessa. Riippuluomi voi johtua ikääntymisestä, vammasta, kasvohermohalvauksesta tai synnynnäisestä ominaisuudesta.

Kolmas syy raskaisiin yläluomiin on otsan kudosten löystyminen niin, että kulmakarvat painuvat alas kohti silmiä. Silloin yläluomileikkauksen lisäksi kulmakarvoja tai koko otsaa kohotetaan, jolloin leikkaus on isompi ja potilas yleensä nukutetaan.

Kaikkeen kirurgiaan liittyy omat riskinsä, mutta yläluomileikkauksen osalta komplikaatioita esiintyy harvoin. Leikkaus tehdään yleensä paikallispuudutuksessa ja tarvittaessa käytetään lievää rauhoittavaa lääkitystä.

Leikkauksen jälkeen silmien ympärille voi tulla turvotusta ja mustelmia. Mustelmat häviävät yleensä viikossa tai parissa ja turvotuskin vähenee nopeasti.

Kuivasilmäisyyteen taipuvaisella potilaalla silmien kuivuminen voi joko väliaikaisesti tai pysyvästi lisääntyä ja onkin aiheellista varautua kostutustippojen käyttöön leikkauksen jälkeen.

Joskus lopputulos voi olla hieman epäsymmetrinen tai arpi jäädä näkyväksi. Jos otsan kudokset ovat kovin löysät, voi leikkauksella saavutettu tulos huonontua, kun otsalihakset leikkauksen jälkeen ensimmäisen vuoden aikana rentoutuvat kulmienkohotusrefleksin sammuessa ja kulmat laskevat alemmaksi.

Vakavin mahdollinen komplikaatio, silmäkuopan sisäinen verenvuoto ja siitä seuraava mahdollinen silmän ja näköhermon vaurioituminen, on onneksi erittäin harvinainen yläluomileikkauksen komplikaatio.

Keski-ikäisille naisille ja miehille

Eniten yläluomen korjauksia tehdään 45–65-vuotiaille naisille, mutta kymmenen prosenttia leikatuista on miehiä. Yhä enemmän on myös potilaita, jotka toivovat kasvojen ulkonäön ”fressaantumista” pienellä toimenpiteellä, jonka toipumisaika on lyhyt. Heille yläluomileikkauksen lisäksi tehdään usein myös botuliinitoksiini- tai täyteainepistoshoito tai kasvojen rasvansiirto.

– Kaksi kolmasosaa potilaistani tulee leikkaukseen lääketieteellisen haitan aiheuttavan lippaluomitilanteen vuoksi ja yksi kolmasosa esteettisin ulkonäkökirurgisin perustein. Jatkuva kulmien kohottelu ja otsan rypistäminen voivat aiheuttaa päänsärkyä. Jos luomet kaventavat näkökenttää, lukeminen, päätetyöskentely ja autolla ajo vaikeutuvat. Raskaat luomet myös rasittavat silmiä, yläluomen iho voi ärtyä ja silmät väsyvät ja vetistävät. Lisäksi ripsien rajaan painuva luomi laukaisee herkästi räpyttelyrefleksin. Monia naisia haittaa sekin, että silmämeikki sotkeutuu ja kasvojen yleisilme on väsynyt, Katja Puumanen kertoo.

Katja Puumanen ei leikkaa potilasta, jolla on epärealistiset käsitykset leikkauksella saavutettavasta lopputuloksesta.

– Kerran luokseni tuli nuori mies, joka sanoi haluavansa muuttaa silmiensä muotoa. Minä en pystynyt häntä siinä auttamaan. En myöskään tee leikkausta, jos omasta mielestäni mitään leikattavaa ei ole.

Lähtötilanne eli potilaan rakenne ja kudosten tilanne vaikuttaa oleellisesti siihen mitä leikkauksella voidaan saada aikaan. Potilaan on lisäksi ymmärrettävä leikkaukseen liittyvät riskit ja kyettävä noudattamaan jälkihoito-ohjeita.

Yläluomileikkauksen jälkeen ompeleet poistetaan yleensä viikon päästä ja toipumisaikaa kannattaa varata 1–2 viikkoa, jotta mustelmat ja turvotus rauhoittuvat. Liikuntaharrastukset kannattaa aloittaa vasta 2–3 viikon kuluttua leikkauksesta.

Mitä korjaus maksaa?

Yläluomien korjausleikkaus maksaa yksityisesti tehtynä 1 200–2 000 riippuen leikkaustavasta ja paikasta. Mikäli kyseessä on ulkonäkökirurginen toimenpide, hintaan lisätään 24 % ALV.

Kela korvaa yksityisesti tehdystä yläluomen korjausleikkauksesta 100–300 euroa, mikäli Kelan asiantuntija potilasasiakirjojen ja valokuvien perusteella yhtyy yksityisellä sektorilla leikkauksen suorittaneen plastiikkakirurgin tai silmälääkärin mielipiteeseen siitä, että kyseessä on lääketieteellinen haitta. Silloin potilas on  oikeutettu palkalliseen sairauslomaan. Viime vuonna Kela korvasi 2 200 yläluomileikkausta.

Asiantuntija plastiikkakirurgian erikoislääkäri Katja Puumanen, Sairaala Siluetti

Lue lisää
kauneusleikkauksesta
Terveysturistiksi naapuriin tai kaukomaille

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Miksi huuliherpekseni uusiutuu viikon kahden välein? Rakkuloita tulee pari kolme kerrallaan. Olen syönyt yhden estolääkityksen, joka auttoi vain puoli vuotta.

Herpesvirustartunta saadaan yleensä nuoruudessa, ja ensimmäisen virustulehduksen jälkeen herpesvirus jää piileväksi hermokudokseen. Elimistön vastustuskyvyn tilapäisen heikkenemisen myötä virus aktivoituu ja aiheuttaa iholla rakkuloita ja särkyä. Huuliherpestä aiheuttava virus pesiytyy kolmoishermon gangloissa ja voi aiheuttaa oireita kolmoishermon hermotusalueella muuallakin kasvoissa.

Estolääkitys ei poista herpesvirusta elimistöstä ja lääkityksen loppumisen jälkeen. Jopa sen aikana herpes voi aktivoitua. Aktivoitumiseen vaikuttavat myös ihon hankaus, esimerkiksi kuivuneet ja rohtuneet huulet tai kasvojen kuorinta. Mikäli herpes uusiutuu usein, estolääkityksen voi aloittaa uudelleen. Erityisesti talvella kannattaa käyttää huulilla huulivaseliinia suojaamaan traumalta.
 

Marge Uibu
ihotautilääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Herpekseen kyllästynyt

Miksi huuliherpes uusii aina vain?

Minulla oli huuliherpes monta kertaa vuodessa, kunnes aloin pyyhkimään nenänseutua ja suupieliä ihan tavallisella käsidesillä aina kun esim. niistin ja aina kun kutitti. Ilmeisesti käsidesi tappoi virukset, koska huulilla tai nenänpielessä ei ole ollut herpestä enää. Huvittavaa kyllä, sitten herpes siirtyi varoittamatta ranteeseen. Sain senkin pois käsidesillä. Nyt seuraan uteliaana, mihin herpes siirtyy seuraavalla kerralla. Luultavasti jonnekin semmoiseen paikkaan johon en helposti ylety...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock. Kuvan henkilö ei liity juttuun.
Kuva Shutterstock. Kuvan henkilö ei liity juttuun.

Olen ammattikoulussa oleva tyttö. Minulla on otsassa näkyvä syntymämerkki, mansikkaluomi. Se on vaivannut minua kauan. Se tuli minulle syntymän jälkeen. Lääkäri kertoi sen menevän iän myötä pois, mutta tässä sitä vieläkin ollaan. Toki se on paljon vaalentunut, aluksi se oli aivan kirkuvan punainen mansikan muotoinen läiskä. Onko mahdollista saada luomi pois? Se olisi todella tärkeää itsetunnolleni.

Verisuoniluomia on erilaisia. Yksi niistä on mansikkaluomi, mutta kasvossa tavallinen on myös tuliluomi. Verisuoniluomia hoidetaan tyypistä riippuen erilaisilla verisuonilasereilla. Hoito vaatii yleensä useita käsittelykertoja. Osa on mahdollista poistaa kokonaan, toisia vain vaalentaa. Voimakkaasta laserkäsittelystä voi syntyä myös arpia. Erilaisia verisuonilasereita löytyy yliopistosairaaloista. Hoitomahdollisuudet pystyy selvittämään oman alueen keskussairaalan ihotautien poliklinikalta.
 

Marge Uibu
ihotautilääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.