Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Jos olet menossa kauneuskirurgiseen hoitoon, tarkista vielä nämä.

Kuka hoitaa?

Hoidon tasosta voi varmistua parhaiten menemällä asiakkaaksi suurimmille lääkäriasemille, joissa injektio-, kuorinta- ja laserhoitoja tekevät lääkärit tai hoitoihin koulu­tetut sairaanhoitajat.

Täyteaineita saa lain mukaan toistaiseksi pistää kuka vain. Täyttö- ja kuorintahoitoja tekevät myös jotkut maahantuojien kouluttamat kosmetologit. Halvimman injektion perään lähteminen voi olla vaarallista, sillä pistoksen antajan koulutuksen ja kokemuksen sekä aineen sisällön tarkistaminen on hankalaa.

Tutustu etukäteen paikan nettisivuihin ja mahdollisesti myös klinikkaan. Netin keskustelupalstoilta voi löytyä kommentteja edellisten asiakkaiden tyytyväisyydestä, mutta myös piilomainontaa.

Esteettistä kirurgiaa tekevät kuuluvat kansainväliseen ISAPS:iin ja Suomen Esteettiset Plastiikkakirurgit ry:hyn. Kirurgin pätevyys kannattaa tarkistaa suomenplastiikkakirurgit.fi tai suomenplastiikkakirurgiyhdistys.fi -nettisivujen jäsenluetteloista.

Kosmeettinen tai esteettinen lääkäri (cosmetic/esthetic doctor) ei ole kirurgi eikä plastiikkakirurgi vaan esteettistä koulutusta hankkinut yleislääkäri.

Mitä ruiskutetaan?

Suomen lain mukaan täyteaineet luokitellaan lääkintälaitteiksi eikä lääkkeiksi, jonka vuoksi niitä voi ostaa ja pistää kuka tahansa.

Täyteaineet jaetaan kahteen ryhmään: elimistöstä pois sulaviin sekä pysyviin, eli sulamattomiin aineisiin. Yleisin täyteaine on hyaluronihappo, joka sulaa pois elimistöstä reilussa puolessa vuodessa.

Pahimmassa tapauksessa täyteaineita voi tilata netistä ja ne voivat sisältää mitä tahansa ainetta, joka ei häviä elimistöstä. Ulkomailla hankituista pysyvistä täyteaineista (mm. Dermalive, ArteFill, Artecoll) voi saada vuosien päästä vaikean, kasvot tuhoavan vierasesinereaktion.

Plastiikkakirurgiyhdistys on toivonut injektiohoitojen antamista lääkäreiden käsiin, koska niiden aiheuttamat komplikaatiot voivat olla vakavia.

Lääkärikoulutus auttaa ymmärtämään esimerkiksi sen, miten jotkut täyteaineet reagoivat lääkeaineiden kanssa. Siitä voi aiheutua esimerkiksi allerginen reaktio, joka pahimmassa tapauksessa johtaa hengen­vaaralliseen anafylaktiseen sokkiin.

Mihin suostut?

Tarkista minkälaiseen sopimukseen suostut, sillä hoitajan ja asiakkaan näkemyseroista johtuvia korjaushoitoja ei yleensä tehdä. Joillakin lääkäriasemilla voi olla esimerkiksi takuu rintaimplanteissa. Riippuu firmasta, miten takuu- ja muihin korjausasioihin suhtaudutaan. Niistä kannattaa ottaa selvää.

Klinikoilla hoidot käydään etukäteen läpi sekä kirjallisesti että suullisesti, jotta asiakas tietää, mitä on odotettavissa, eivätkä odotukset ole liian suuret. Ennen toimen­pidettä asiakas yleensä allekirjoittaa suostumuksen hoitoon.

 Kuka korjaa?

Leikkaava lääkäri hoitaa normaalisti myös komplikaatiot, jos ne aiheuttavat terveydellistä haittaa, kuten verenvuotoa tai vaikean kuumeisen infektion.

   Jos toimenpide on tehty ulkomailla, terveydenhoidon julkisella puolella hoidetaan terveyttä uhkaavat komplikaatiot. Vähäisempiä oireita, kuten rintaimplanttien epämukavuutta, ei korjata.

 Mitä maksaa?

Suurempiin plastiikkakirurgisiin operaatioihin kuuluu konsultaatiokäynti, jossa tehdään hoitosuunnitelma ja käydään operaatio läpi yhdessä leikkaavan kirurgin kanssa. Konsultaatiokäynnillä on oma hintansa paikasta ja operaatiosta riippuen. Pienempiin hoitoihin, kuten kevyisiin kuorintoihin, ei erillistä konsultaatiokäyntiä välttämättä tarvita, vaan hoitosuunnitelma käydään läpi hoitotilanteessa.

Klinikkojen nettisivuilla pääset vertailemaan hintoja. Alkaen-hinnat harvoin kattavat koko toimenpiteen, ja vasta kokonaiskustannuksia voi kunnolla verrata.

Kuinka pysyvää?

Esimerkiksi hyaluronihapolla tehty juonteiden täyttöhoidon teho kestää noin vuoden, botoliinitoksiinin vaikutus lakkaa 4—6 kuukauden päästä. Säännöllisen botuliinihoidon jälkeen ryppyjä aiheuttavat lihakset heikentyvät eivätkä palaudu yhtä vahvoiksi kuin aikaisemmin. Tulokset pysyvät toisella myös pidempään kuin toisella, sillä jokaisen iho on yksilöllinen.

Esteettiset hoidot eivät kuitenkaan pysäytä ihon ikääntymistä.

 

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Minulla on pikkutytöstä asti ollut todella tummat silmänaluset sekä myös silmäluomet. Voiko kyseessä olla terveyteen liittyvä asia? Minulla on pienenä ollut atooppinen iho ja silmänympärysihossa verisuonet ovat aika näkyvillä. Hemoglobiinikin on alhainen yleensä: nyt se on noussut, mutta silmien alta tummuus ei häivy. Käytän hyvää silmänympärysvoidetta mutta se ei auta. Mikä auttaisi?

Tummat silmänaluset liittyvät usein atooppiseen taipumukseen, eikä siihen välttämättä liity mitään muita syitä. Eräissä harvinaisissa synnynnäisissä sairauksissa tavataan myös ihon tummumista silmäluomissa ja silmien ympärillä.

Kuvaamasi oireet sopivat kuitenkin parhaiten atopiataipumukseen, johon ei valitettavasti ole parantavaa hoitoa.

Ihoa kannattaa hoitaa hyvällä silmänympärysvoiteella ja käyttää sopivia meikkituotteita. Varovaisesti voi pienelle alueella pari kertaa viikossa kokeilla mietoja retinoidivoiteita. Herkkä atooppinen iho voi kuitenkin reagoida niihin ärtymällä, punoittamalla, jopa ihottumalla. Silmänympärysnaamioista voi olla myös tilapäistä apua.

Jatkossa voidaan iästä riippuen ihon vahvistamiseen käyttää mesoterapiaa, kemiallista kuorintaa ja erilaisia täyteainehoitoja. Silmänympärysihon tehokkaammat erikoishoidot vaativat myös lääkäriltä perehtyneisyyttä eivätkä ne kuulu kosmetologihoitoloiden valikoimiin.
 

Marge Uibu
ihotautilääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen kärsinyt vuosia päänahan kutinasta. Kampaajan mukaan ei ole hilsettä eikä karstaa. Pesen lyhyet hiukseni kerran viikossa miedolla sampoolla ja huuhtelen hyvin. Joskus kutina alkaa pian suihkun jälkeen, useimmiten 2–3 päivän kuluttua. Onko mitään konstia, millä kutina poistuisi? Sampoon vaihtaminen ei auta.

Päänahan kutina saattaa johtua hyvin monesta syystä. Taustalla voi olla sekä liian kuiva että rasvoittuva hiuspohja. Sampoot sisältävät erilaisia allergisoivia tai ärsyttäviä ainesosia. Kutinaa voivat aiheuttaa hajusteet, hiusvärit, muotoilutuotteet ja myös miedot sampoot. Oireita aiheuttavia ainesosia on melkein kaikissa hiustuotteissa.

Hiuspohja ja yleinen terveydentila, muun muassa hormonaaliset muutokset, kannattaa tarkistaa lääkärin vastaanotolla, jolloin selvitetään myös mahdollisten jatkotutkimusten, kuten kosketusallergiatestien, tarve. Kutinan aiheuttajana pitää nykyään jälleen poissulkea myös päätäi. Oireenmukaisena hoitona voi kokeilla apteekista käsikauppavalmisteena saatavia antihistamiinitabletteja.
 

Marge Uibu
ihotautilääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.