Annoskoot kasvavat

Kaksikymmentä vuotta sitten lapset saivat kauppareissuilta tuliaisiksi askin hedelmäkarkkeja (21 grammaa) tai Pätkis-patukan (15 grammaa). Lastenkutsuilla kymmenelle muksulle oli varattu pari litraa limsaa.

Nykymuksut saattavat saada itselleen 400 gramman karkkipussin ja puolentoista litran limupullon – tai kaksi, jos 2-packit ovat tarjouksessa. Kolmanneslitran pullo on kuollut lähes sukupuuttoon.

Annoskokojen kasvaminen on pohjoisamerikkalaista perua. Lihavuustutkijat tuntevat sen ”bageli-ilmiönä”. Termin taustana on tieto, että rinkeli painoi noin 40 grammaa rantautuessaan Amerikkaan itäeurooppalaisten siirtolaisten mukana runsas sata vuotta sitten. Nyt rinkeli painaa 110 grammaa ja sen kalorimäärä on liki kolminkertaistunut.

Megasta tulee normaali

Suomi kasvattaa annoksia isompien mallin mukaan. Ilmiön huomaa täällä etenkin amerikkalaistyyppisissä pika- ja perheravintoloissa, joissa tavallinen hampurilainen tai ateria ei enää riitä. Annoksen on oltava mega, super, hopea tai kulta. Pikkuhinnalla saa vieläkin isommat ranskalaiset.

Eniten parinkymmenen vuoden aikana ovat paisuneet limsapullot, hedelmämehupaketit, suolaiset naposteltavat, jälkiruoat ja hampurilaiset, kertovat yhdysvaltalaistilastot. Kaikki ruokia, joissa on paljon energiaa mutta vähän ravintoaineita.

Silmä tottuu suuriin annoksiin nopeasti. Nykynuorisolle puolentoista litran limsapullo ei ole iso. Se on normaali.

Eurolla satoja lisäkaloreita

Pitää muistaa, ettei suurista annoksista nautiskeleva kuluttaja suinkaan ole typerys. Asiakkaan näkökulmasta suurannoskauppa näyttää hyvältä: hän saa tupla-annoksen lähes samalla hinnalla.

Elintarvikemarkkinoidenkin näkökulmasta asetelma on hyvä. Henkilökunta ja kuljetukset maksavat usein raaka-aineita enemmän, joten on hyvää bisnestä myydä samalle asiakkaalle enemmän.

Terveyden kannalta mega-annos on kuitenkin megahuono. Vain harva tarvitsee työtä tehdäkseen tai liikkuakseen ne ylimääräiset 300 kaloria, jotka kertyvät isommista ranskalaisista ja juomasta. Energia jää vararavinnoksi vatsalle.

Syöt sen, mitä otat

Tutkimukset kertovat, että jos saa vapaasti syödä ja tarjolla on isoja annoksia, ihmisen tulee syötyä enemmän. Se ajatus, että jos nyt otan jättiannoksen, niin myöhemmin tarvitsen ja otan vähemmän, ei useinkaan toteudu. Todellisia ruoka-ansoja ovat noutopöydät ja buffetit, jossa saa syödä niin paljon kuin jaksat. Monelle on myös mahdotonta jättää ruokaa lautaselle, sillä päähän on pienestä pitäen iskostettu, että kaikki pitää syödä.

Testaa itse: ota lounaalla iso annos ja yritä olla syömättä kaikkea. Vaikeaa, eikö totta? On paljon helpompaa ottaa vähän ja syödä iloisesti kaikki.

Oikeastaan ainoa ratkaisu dilemmaan on asiaan havahtuminen. Täytyy älytä, että ruokamäärä saattaa vuosien varrella lisääntyä, vaikka periaatteessa söisi niin kuin ennenkin. Kevyestäkin kertyy, jos syö paljon.