Makea maistuu hyvältä ja saa aivomme hyrisemään mielihyvästä. Sokeroitu elämä kuitenkin tuhoaa vyötärön ja hampaat. Ja kun kaikki maistuu makealta, mikään ei enää maistu miltään.

Jokaisen lapsen suurin unelma on toteutunut: joulu tulee 365 kertaa vuodessa. Hyvä tahto on ehkä jäänyt vähemmälle, mutta ainakin juhlaherkuista on tullut jokapäiväisiä. Suomalaiset syövät 40 prosenttia enemmän makeisia kuin kymmenen vuotta sitten, ja tässä kunnostautuvat ennen kaikkea naiset. Pääasiassa miesten ansiota on puolestaan se, että limsojen kulutus on samassa ajassa lähes kaksinkertaistunut.

Jatkuvasta napostelusta on tullut uutta ruokakulttuuria, karkkipäivä katoaa, ja etenkin nuoret naiset korvaavat aterioita makeilla välipaloilla. Seurauksen näkyvät. Kansa lihoo, ja karies on palaamassa lasten ja nuorten hampaisiin pitkän vähäreikäisen kauden jälkeen.

Ravitsemussuositukset ehdottavat päivittäiseksi sokerinkäytöksi 40–50 grammaa. Se tarkoittaa puolta desiä hienoa sokeria tai 20 sokeripalaa. Todellisuudessa käytämme sokeria kaksi kertaa enemmän, ja suuren osa siitä piilosokerina makeisissa, juomissa ja leivonnaisissa. Puhtaan sokerin kulutus on jopa laskenut.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Riippuvuuttako?

Makean syöminen vaikuttaa aivojen välittäjäainetasapainoon. Makeaan on helppo jäädä koukkuun, sillä se miellyttää meitä luonnostaan. Jo vauvat ihastuvat sokeriveteen, ja äidinmaitokin on makeaa. Mieltymyksestä on ollut biologista hyötyä, sillä sokeriset marjat ja hedelmät olivat myrkytöntä syötävää keräilytaloudessa eläneille esivanhemmillemme. Sen sijaan makeanhimo on usein opittua: moni tottuu lapsesta lähtien lääkitsemään pahaa mieltä syömällä hyvää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Taipumus riippuvuuteen voi olla myös perinnöllistä. Samassa sisarusparvessa saattaa ilmetä erilaisia riippuvuuksia, yhdellä sokeri, toisella tupakka, kolmannella pelaaminen. Amerikkalaisessa tutkimuksessa on havaittu, että makeanhimoiset näyttävät olevan perinnöllisesti alttiita alkoholismille – etenkin jos he ovat luonteeltaan uteliaita ja kokeilunhaluisia.

Nautintoa vähästä

Tutkijat ovat löytäneet ihmisaivoista endokannabinioidireseptoreita, jotka kytkeytyvät mielihyvän tuntemuksiin. Muun muassa kannabis takertuu näihin reseptoreihin, mutta ne eivät ole aivoissa kannabista vaan kehon itse tuottamia, hyvää oloa aiheuttavia kannabinoideja varten. Syöminen lisää kannabinoidien määrää, samoin kuin kaikki muukin mielihyvää tuova, vaikkapa liikunta, seksi ja alkoholi.

Vaikeuksia syntyy, jos mielihyvää haetaan koko ajan ja rajattomasti. Mekanismi kyllästyy, kun sitä syötetään jatkuvasti, ja lopulta mikään ei riitä eikä tunnu missään. Mielihyvä palaa vasta, kun sitä annostellaan harvoin ja pieninä määrinä kerrallaan.

Kunnon ruokaa

Leipätiedotuksen toiminnanjohtaja Ulla Rauramo muistuttaa, että makeanhimoa torjutaan syömällä säännöllisesti ja tavallista ruokaa.

– Syömisessä kokonaisuus ratkaisee. Nautimme elämän aikana noin 100 000 ateriaa. Suositusten vastaisesti saa syödä aika usein, eikä kokonaisuus siitä horju, mutta 50 000 epäterveellistä ateriaa tuntuu jo.

Juhlissa ei siis nipoteta, mutta arkena syödään paljon viljatuotteita, kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Runsaasti kuitua sisältävät ruoat pitävät näläntunteen poissa pitkään. Siten ne ehkäisevät jatkuvaa napostelua, joka johtaa lihomiseen.

– Sokerin vähentämisen voi aloittaa heti aamiaisella. Jos ottaa aamupalaksi purkillisen maustettua jogurttia, desin riisimuroja ja lasillisen täysmehua, saa päivän alkajaisiksi jo lähes 17 grammaa sokeria. laskee Ulla Rauramo. Jos valitsee esimerkiksi grahamsämpylän, kevytmargariinia, kaurapuuroa, rasvatonta maitoa ja omenan, saa yhtä paljon kaloreita mutta sokeria vain 1,5 grammaa.

Sokeripitoisia elintarvikkeita ei pitäisi suuressa määrin korvata edes keinotekoisesti makeutetuilla, sillä sakariinilla, syklaamihapolla, asesulfaami K:lla ja aspartaamilla on raja-arvot, joita enempää niitä ei pitäisi nauttia. Etenkin pienten lasken makean syöntiä kannattaa rajoittaa, oli tuote makeutettu keinotekoisesti tai sokerilla.

Makuaisti oppii

Imelään mieltynyt makuaisti oppii pitämään vähemmän sokerisesta, kunhan totutteluun malttaa varata kahdesta kolmeen viikkoa.

– Tuoremehusta saa pois makeutta, kun kaataa sekaan puolet vissyä. Maustettu jogurtti raikastuu, kun joukkoon sekoittaa makeuttamatonta, ja kahvista voi vähentää sokeria pala kerrallaan, Ulla Rauramo ehdottaa.

Tuoreet hedelmät ja marjat sopivat loiventamaan makeannälkää. Sen sijaan kuivattuina ne eivät aivan aja asiaa, jos tarkoitus on totutella vähemmän sokeriselle. Kun hedelmistä poistetaan vesi, makeus korostuu. Mutta ovat ne makeisia parempia vaihtoehtoja: niissä on paljon kivennäis- ja hivenaineita, kun karkit ovat pelkkää sokeria.

Lue myös Kiloklubin artikkeli Makeanhimo talttuu tasapainoisella ruokavaliolla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla