Mittanauha on terveydellesi tärkeämpi työkalu kuin vaaka. Lihavuustutkija, professori Aila Rissanen kertoo, miksi vyötärönympärystään kannattaa tarkkailla.
Miksi vyötärölihavuus on vaarallista?
Keskivartaloon kertyvät rasvasolut ovat poikkeuksellisen aktiivisia aineenvaihdunnallisesti, ja niissä on hyvin usein tulehdusta. Näillä rasvasoluilla on myös kaikkein nopein yhteys maksaan, joka tuottaa niistä verisuonten seinämiin tarttuvia rasvamolekyylejä. Seurauksena on valtimokovettumatautia ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöitä.
Keskivartalorasva voi kertoa myös siitä, että elimistö on hyvin stressaantunut. Syitä on monenlaisia, mutta tyypillisesti alkoholi ja tupakka liittyvät stressiin. Ne saavat stressihormonit kohoamaan ja rasvan kertymään vyötärölle.
Onko vyötärölihavuus perinnöllistä?
Perimä vaikuttaa selvästi. Sitä voimme syyttää etenkin me, jotka tukevoidumme keskeltä vartaloa näin myöhemmällä iällä.
Näyttää kuitenkin siltä, että myös ihmisen malli on vähän muuttunut: muuten hoikilta nuorilta tytöiltä ja pojilta on kadonnut vyötärö. Tämän takana ovat elintavat, joihin tupakka ja alkoholi liittyvät. Monet säätelevät stressiään tupakoimalla, ja myös stressihormoneilla on yhteys lihomiseen. Osoitimme juuri eräässä tutkimuksessamme, että tupakointi rasvoittaa tyttöjen keskivartaloa.
Sen sijaan ruoan laatu ei minkään tietämäni tutkimuksen perusteella näytä vaikuttavan siihen, minne rasva vartalolla asettuu.
Mistä siten johtuu, että tupakoinnin lopettaja lihoo eikä laihdu?
Tämä ei ole enää totta kaikkien kohdalla. Jos on aiemmin korvannut syömisen tupakalla, lihoo kun ruoka alkaa maistua paremmalta. Tupakoinnin lopettaminen on parasta, mitä ihminen voi itselleen tehdä, ja siksi se pitää tehdä määrätietoisesti.
Ei kannatta lopettaa hetkellä, jolloin elämässä on paljon stressiä: töissä ongelmia tai mies jättänyt. Lopettaminen onnistuu silloin, kun jaksaa etsiä uusia rentoutumiskeinoja ja tarkkailla syömistään.
Mihin painonhallinnassa tarvitaan mittanauhaa?
Vyötärön mittaaminen on erinomaisen yksinkertainen ja selkeä tapa tarkistaa omaa terveydentilaansa. Suositusten mukaan naisten vyötärönympärys saisi olla korkeintaan 80 senttiä ja miesten 88 senttiä, mutta todellisuudessa kahdella kolmasosalla keski-ikäisistä suomalaisista mitta menee sen yli. Heidän on viisasta pyrkiä kääntämään suuntaa alaspäin eli mahdollisimman lähelle noita rajalukemia.
Kuinka paljon painoa pitää pudottaa, että se näkyisi terveydessä?
Jo parin kilon pudottaminen keskivartalosta tervehdyttää aineenvaihduntaa aivan käsittämättömän paljon. Syytä en oikein itsekään vielä ymmärrä, mutta ilmeisesti sieltä lähtee ensimmäisenä se kaikkein haitallisin rasva.
Tämä kävi ilmi muun muassa loistavassa suomalaisessa diabeteksenehkäisytutkimuksessa. Siinä tutkittiin ylipainoisia ihmisiä, joiden sokerinsieto oli heikentynyt, eli he olivat suuressa vaarassa sairastua diabetekseen. Kun he saivat järkevällä ruokavaliolla ja liikunnalla pois 3–4 kiloa pääosin keskivartaloltaan, sairastumisriski väheni melkein 60 prosenttia!
Miten voi laihduttaa juuri vyötärörasvaa?
Perimä vaikuttaa tietysti paljon siihen, miltä kohdalta vartaloa rasva alkaa kulua. Liikunta kuitenkin auttaa keskivartalon kavennuksessa, kun vain löytää oman miellyttävän tapansa liikkua. Jos liikunnasta tulee hikistä suorittamista, se nostaa stressiä, ja silloin rasva lähtee kenties todennäköisimmin muualta kuin keskivartalolta.
Onko lantioon kertyvä rasva vaaraksi?
Naisellinen, lantionseutuun sijoittuva pakara- ja reisirasva on turvallisin ja hyödyllisin elimistön rasvavarastoista. Se on naisen hengissä säilymisen ja suvunjatkamisen kannalta tärkeä luonnollinen varasto.
Vaikka nainen olisi lihavakin, lantion alueelle kertynyt rasva on aineenvaihdunnan kannalta vähiten vaarallista. Jos sitä on hyvin paljon, se voi kuitenkin aiheuttaa esimerkiksi alaraajojen verenkiertohäiriöitä.
Miksei saisi laihtua nopeasti?
Nopea painonlasku on paljolti harhaa, koska elimistö ei voi polttaa rasvaansa kovin nopeasti. Jos laihtuminen jatkuu hitaasti ja pitkään, elimistö oppii vähitellen käyttämään enenevästi myös rasvaa hyväkseen. Nopeassa laihduttamisessa elimistö menettää ensimmäiseksi maksaan ja lihaksiin kertyneen glykogeenivarastonsa.
Glykogeeni on pitkäketjuista hiilihydraattia, joka voi vapautua nopeastikin, jos elimistö joutuu energianpuutteeseen. Ne ensimmäiset 3–4 lähtenyttä kiloa ovat lähinnä glykogeeniin sitoutunutta vettä, joka ennemmin tai myöhemmin palautuu.
Vieläkin hullummin voi käydä, kun yrittää laihduttaa hyvin stressaavilla tavoilla, kuten ankaralla liikunnalla ja ruokavaliolla. Silloin suuri osa kiloista lähtee lihas- ja luukudoksesta eikä suinkaan rasvasta, josta haluttiin eroon.
