Boulderoinnissa ei nousta päätähuimaaviin korkeuksiin.
Boulderoinnissa ei nousta päätähuimaaviin korkeuksiin.

Kiipeily ja tankotanssi kasvattavat jatkuvasti suosiotaan. Selvitimme, millaisia nämä lajit ovat?

Kiipeily

Kiipeilyä on monta lajia: seinä-, kallio- ja vuorikiipeilyä, jää- ja puukiipeilyä sekä boulderointia.

Boulderointi on kiipeämistä matalilla, alle viiden metrin seinillä tai kallioilla ilman varmistusköyttä. Yläköysikiipeilyssä köysi kiinnitetään kallion tai seinän yläosaan, jolloin köysi kulkee kiipeilijän valjaista varmistajalle. Alaköysikiipeilyssä kiipeilijä vie köyttä mukanaan ja kiinnittää sen pultteihin tai kiiloihin.

Kenelle? Laji sopii yli 12-vuotiaille.

Mitä kehittää? Kehonhallintaa, tasapainoa, voimaa, ketteryyttä ja hapenottokykyä. Keskittymiskykyä, sitkeyttä, rauhallista asennetta ja omien rajojen tuntemista.

Vammariski? Tavallisimmat vammat syntyvät sormiin ja nilkkoihin. Niveliin voi tulla rasitusvammoja ja jänteisiin revähdyksiä. Nyrjähdys on tavallinen nilkkavamma.

Oheisharjoittelu? Kuntosali, lihashuolto, venyttely, juoksu.

Missä voi harrastaa? Kiipeilyseurat ja yksityiset kiipeilykeskukset ympäri maan järjestävät seinä-, kallio- ja jääkiipeilykursseja.

Mitä maksaa? Alkeiskurssi Salmisaaren Kiipeilyareenalla Helsingissä 105 euroa.

Tankotanssi

Tankotanssi on yhdistelmä voimistelua, tanssia ja akrobatiaa lattian ja katon väliin viritetyllä pystytangolla. Tanssin juuret ovat kiinalaisessa tolppa-akrobatiassa.

Kenelle? Suurin osa harrastajista on 20–40-vuotiaita naisia, mutta harrastajissa on iäkkäämpiäkin. Sopii yli 12-vuotiaille lapsille. Miesten muunnos lajista on tolppa-akrobatia kumisella tangolla.

Mitä kehittää? Kehonhallintaa, voimaa, liikkuvuutta ja koordinaatiota. Myös henkisiä ominaisuuksia kuten sitkeyttä ja tietoisuutta omista rajoista.

Varusteet? Alkulämmittelyyn pitkähihaiset ja -lahkeiset treenivaatteet ja sukat. Tankoharjoitteluun sortsit ja toppi, jotta paljasta pintaa on mahdollisimman paljon ja ihon ja tangon väliin syntyy riittävästi kitkaa.

Vammariski? Hartiaseudun rasitusvammoja, lapojen ja hartioiden venähdyksiä, mustelmia, hiertymiä. Voiman ja tekniikan kehittyminen ehkäisee vammoja.

Oheisharjoittelu? Lenkkeily, uiminen, venyttely, jooga, pilates, kuntosali sekä tanssi.

Missä voi harrastaa? Isoissa kaupungeissa ympäri maata.

Mitä maksaa? Esimerkiksi Pole4fit -koulussa Helsingissä 16 euroa/kerta tai jäsenille 82 euroa/kuukausi.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Mitä vanhemmaksi tulemme, sitä tärkeämpää lihasvoima on. Lue tämä, niin tiedät miksi.

  1. LUUSTO VAHVISTUU. Lihakset tukevat niveliä ja luita. Kun lihakset kasvavat, luun mineraalitiheys lisääntyy. Näin luut eivät haurastu niin helposti ja luukadon vaara väistyy.
  2. RANKA OJENTUU. Lihaskuntoharjoittelu ehkäisee selkävaivoja ja kiusallisia niska- ja hartiakipuja. Kun rangan ympäriltä löytyy lihasta, on helpompi seisoa ja istua selkä suorana.
  3. SOKERITASAPAINO PYSYY. Lihaskuntoharjoittelu auttaa tasaamaan verensokeria, sillä kropassa oleva lihaskudos käyttää verensokeria hyväkseen.
  4. RISKI LIHOA VÄHENEE. Treenatessa palaa rasvaa ja kehittyy lihaskudosta. Lihomisen riski ja kakkostyypin diabeteksen vaara vähenee.
  5. SYDÄN SAA SUOJAA. Lihaskuntoharjoittelun myötä veren triglyseridiarvot usein paranevat ja hyvän kolesterolin määrä kasvaa. Muutokset vähentävät sydän- ja verisuonitautien riskiä.
  6. VASTUSTUSKYKY PARANEE. Hyvä lihaskunto suojaa sairauksilta, jotka heikentävät yleiskuntoa. Hyvä lihaskunto saattaa myös ehkäistä dementiaa.
  7. UNI MAITTAA. Lihastyö väsyttää kehoa mukavasti, mikä auttaa saamaan paremmin unen päästä kiinni. Säännöllinen lihaskuntoharjoittelu pidentää pysyvän unen kestoa, jolloin olo on herätessä virkeämpi.
  8. STRESSI HELPOTTAA. Lihastyö laukaisee stressiä. Esimerkiksi sen avulla voi päästä eroon stressin aikaansaamasta lihottavasta univajekierteestä.
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Liikuntalääkäri Tommi Vasankarin mukaan kuntosali ei ole ainut paikka, missä voi kasvattaa lihaksia.

”HYVÄT UUTISET kärkeen: Hyvä lihaskunto on helpompi ja nopeampi saavuttaa kuin hyvä kestävyyskunto. Sitten tylsempää tietoa: Lihaksia ei voi treenata varastoon. Kun harjoittelu loppuu, lihaskunto katoaa nopeasti.

Onneksi maltillinen harjoittelu riittää pitämään lihaskuntoa yllä, kunhan se on säännöllistä. Lihaksia ei tarvitse pumpata maitohapoille, riittää että niitä käytetään aktiivisesti ja ne joutuvat hieman pinnistelemään.

Jo pari kyykkyä kannattaa. Lihasten aktivoituminen käynnistää heti aineenvaihdunnan. Verensokeriarvot tasoittuvat, kun kropassa oleva lihaskudos käyttää verensokeria hyväkseen.

Pieni voimailu ruokailun jälkeen on hyvä tapa, sillä se saa rasva-arvot pysymään maltillisemmassa nousussa. Kakkostyypin diabeteksen riski vähenee huomattavasti säännöllisen voimaharjoittelun avulla.

Kuntosaliharjoittelu ei ole ainoa reitti hyvään lihaskuntoon. Kotijumppa, kiertoharjoittelu, ryhmäliikuntatunnit ja kahvakuulailu kehittävät mukavasti lihaskuntoa. Kun on arjessa aktiivinen, kantaa kauppakassit, tamppaa matot ja käyttää portaita, muutama lihasharjoituskerta viikossa riittää.

On paljon helpompi ylläpitää saavutettua lihaskuntoa kuin rakentaa sitä. Pyri lomallakin tekemään pieni lihaskuntotreeni viikossa. Kun kroppa tottuu lihasharjoitteluun, säännöllisestä voimailusta tulee nopeasti mielekäs tapa.”

Artikkeli jatkuu alapuolella
Näkemiin rasva, tervetuloa lihas
Terveys
Näkemiin rasva, tervetuloa lihas