Kun tunteet uhkaavat kuihtua, on pakko pysähtyä. Tee ensin pikatesti suhteesi tilasta. Lue sen jälkeen asiantuntijoiden neuvot siitä, miten rakkauden voi herättää henkiin, jos halua on.

Erota vai ei?

Testaa parisuhteesi tila. Mitä enemmän saat kyllä-vastauksia, sitä vankemmalla perustalla suhteesi on.

1. Tulen hyvälle tuulelle, kun tiedän tapaavani kumppanini.
2. Meillä on yhdessä hauskaa ja yhteistä mukavaa tekemistä.
3. Tunnen oloni suhteessani henkisesti ja fyysisesti turvalliseksi.
4. Mielestäni kumppanini käyttää alkoholia ja muita päihteitä sopivasti.
5. Voin luottaa kumppaniini raha-asioiden hoidossa.
6. Kumppanini puhuu yleensä totta eikä jätä merkittäviä asioita kertomatta.
7. Voin luottaa kumppanini uskollisuuteen.
8. Voin luottaa siihen, että kumppanini on minua varten jos tarvitsen häntä.
9. Olen tyytyväinen seksielämäämme.
10. Voin luottaa kumppaniini lastenhoidossa.

Ärsyttääkö sinua?

Mikset sä ikinä… Miksi sä aina… Etkö sä edes kerran voisi…
Mukaan nariseva äänensävy, kyllästynyt ilme, liioiteltu huokaus. Ja riita on valmis. Jatkui lause miten vain, tunnelma on tuhottu.

On tuhat tapaa aloittaa riita. Kiukkuisena luovuus kuitenkin lässähtää, ja turvaudumme vakiolatteuksiin. Taistelu avataan poikkeuksetta syyttämällä toista.

Väestöliiton psykologi Suvi Laru kannustaa kokeilemaan mitä tapahtuu, kun vaihtaakin tunnekuohussaan ”sinän” tilalle ”minän”. Kas näin: Minua ärsyttää... Minua pelottaa... Minä ilahtuisin jos...
Viesti menee paremmin perille, kun kumppani voi itsepuolustuksen sijasta keskittyä kuuntelemaan.

– Sillä miten kohtelet sanallisesti kumppaniasi, on valtava merkitys. Jos suhteesi ei toimi, voit muuttaa vain itseäsi ja omia sanojasi. Kumppaniasi et voi muuttaa.

Välinpitämättömyys nujertaa

Satunnaiset kiukunpuuskat ja niiden setviminen ovat osa rakkautta. Jos riitoja alkaa tietoisesti vältellä, suhde on vaarassa.

– Onnelliseen parisuhteeseen kuuluvat myös ristiriidat. Molempien velvollisuus on kertoa tunteistaan silläkin uhalla, että toinen on eri mieltä. Riitoja pelätään aivan turhaan, Suvi Laru sanoo.

Useimmiten vakavin hälytysmerkki ei ole riitely. Jos pari ei vaivaudu enää edes riitelemään, kriisi on jo pitkällä. Välinpitämättömyys voi olla kinastelua kuluttavampaa.

– Suhteen kannalta on tuhoisaa, jos kumppaniinsa ei reagoi mitenkään. Kääntää vain selkänsä ja on vastaamatta kun toinen kysyy, mitä kuuluu.

Tehokkainta kriisien ehkäisyä ovat arkiset konstit. Osoita kiinnostuksesi rakastettuusi uudelleen ja uudelleen. Kysy miten työpäivä on mennyt, utele millaista elämää hän haluaisi elää viiden vuoden kuluttua.

Päivitä tietosi. Mitä puolisosi haluaisi harrastaa? Miksi ihmeessä hän ei kuitenkaan harrasta sitä? Haluaako hän oikeasti viettää joka vuosi suurta sukujoulua kuten sinä?  

– Suhteen hoitamiseksi ei tarvita Bahaman-matkaa tai maratonkeskusteluja. Lähetä kiva tekstiviesti päivän aikana tai anna intohimoinen suudelma ennen kuin ryntäät vaihtamaan vauvalle vaippaa. Jo siitä toiselle tulee tunne, että hän kuuluu maailmaasi.

Vaikka osa suhteista säilyttää kipinänsä ilman turhaa tunnejaarittelua, Laru korostaa myös puhumisen voimaa. Tavoitteeksi voi ottaa, että juttelee kumppaninsa kanssa tunteistaan vaikkapa viisi minuuttia päivässä.

Ihastu omaan arkeesi

Jos suhde on näivettynyt naljailuksi, ota lomaa tunnemyrskystäsi. Lopeta kumppanisi luonteenpiirteiden vatvominen ja keskity päättäväisesti siihen, että teet oman olosi mukavaksi. Elvytä ystävyyssuhteesi ja mieluisin harrastuksesi. Kun tunteet kumppaniin ovat tauolla, on tilaisuus ihastua ikiomaan arkeensa uudelleen.

Lopputulos voi yllättää. Saatat huomata, että syy tyytymättömyyteesi johtuikin pitkälti henkilökohtaisen elämäsi tyhjyydestä – ei vain kumppanisi epätäydellisyydestä.

– Parisuhteessa molemmilla on vastuu omasta onnellisuudestaan. Kummankin on uskallettava keskittyä myös itseensä ja irrotettava aikaa esimerkiksi omaan harrastukseensa edes kerran viikossa.

Parisuhdepsykologina työskentelevä Suvi Laru on huomannut, että aiempaa useammin apua suhteeseensa hakevat 1–2-vuotiaiden lasten vanhemmat. Myös yhä useampi mies tekee aloitteen ja tilaa ajan pariterapiaan.

– Pieni lapsi vie vanhempiensa huomion 110-prosenttisesti, jos aikaa itselleen ei raivaa väkisin. Molemmat tarvitsevat myös hetkiä ilman lasta.

Elinehtona turvallisuus

Rakkaudessa on myös sääntöjä, joista ei saa joustaa. Parisuhteessa molemmilla on oikeus tuntea olonsa henkisesti ja fyysisesti turvalliseksi. Jos suhde perustuu pelkoon ja alistamiseen, se vie helposti kaiken antamatta mitään.

Vaikka ero olisi harkittu ja välttämätön, sen kipeys yllättää aina. Moni rimpuilee vaikeassa suhteessa “lasten vuoksi” tai koska “ei se vaihtamalla parane”.

Väestöliiton psykologin Keijo Markovan mielestä molemmat totuudet on syytä kyseenalaistaa.

– Lapsen perusoikeus on turvallisuuden tunne. Jos lapsi joutuu miettimään joka päivä hädissään riehutaanko kotona, oikeus ei toteudu. Välillä kumppani paranee myös vaihtamalla. On esimerkiksi paljon ihmisiä, jotka eivät ole väkivaltaisia.

Markova viittaa tutkimukseen, jonka mukaan jatkuvan stressin ja pelon vallassa eläminen heikentää aivojen hermosolujen uusiutumista. Pahimmillaan syvä ahdistus lamaannuttaa lapsen tai aikuisen paitsi henkisesti myös fyysisesti.

– Jokaisella on oikeus kukoistaa. Suurinta hätää tunnen siitä, että onnettomassa suhteessa ihmiset käpertyvät ja näivettyvät sisäisesti.

Parisuhdekursseja järjestävät muun muassa Parisuhdekeskus Kataja, Väestöliitto ja seurakunnat..

 

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Mieheni käyttää unilääkkeitä nukahtamiseen ja paetakseen todellisuutta. Viime aikoina olen huomannut aggressiivisuutta hänen käytöksessään lääkkeen ottamisen jälkeen – toki lievää mutta joka tapauksessa vierasta uhoa. Hän tekee asioita, joita ei normaalisti tee, ja hetken mielijohteesta. Hän käyttää unilääkettä ja kaikkea muutakin mitä käsiinsä saa, myös alkoholia niiden kanssa. Kyse on mielestäni riippuvuudesta. Nyt kuitenkin haluaisin tietää, muuttaako unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö (5 v) ihmisen persoonallisuutta?

Pitkäaikaisen unilääkkeiden käytön ei tiedetä muuttavan ihmisen persoonallisuutta. Miehesi muuttuneen käytöksen taustalla on luultavasti ongelmat, jotka saavat hänet käyttämään pakonomaisesti tavanomaista suurempia annoksia unilääkkeitä ja samanaikaisesti myös alkoholia.

Tilanne ei selviä ennen kuin miehesi kykenee puhumaan niistä ongelmista, jotka ovat hänen muuttuneen käytöksen ja pakonomaisen unilääkkeiden ja alkoholin käytön taustalla.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

5 vaaranmerkkiä ja 10 askelta kohti parempaa oloa.

  1. KIUKKUISUUS Jatkuva ärtymyksen tunne, erityisesti pinnan palaminen kotona. Tavallisia ovat myös yllättävät ja voimakkaat tunteenpurkaukset. Tunnelma on kireä eikä mikään naurata.
  2. STRESSIOIREET Päänsäryt ja selkäkivut lisääntyvät, sydän hakkaa, vatsa oireilee ja unihäiriöt piinaavat. Sosiaalinen elämä ei kiinnosta. Mieli tekee makeaa ja vain alkoholi antaa rentoutusta.
  3. JATKUVA VÄSYMYS Uni ei virkistä. Jatkuva väsymys, nukahtamisvaikeudet ja keskellä yötä heräily voivat olla merkkejä uupumuksesta tai masennuksesta. Iltaisin tekee mieli vain vajota sohvalle.
  4. MIELIALAN LASKU Suhtaudutko asioihin yhä useammin kielteisesti? Onko töissä kivaa? Menetkö mielelläsi töihin? Saatko aikaan sen, mitä pitääkin? Jaksatko liikkua tai harrastaa töiden jälkeen? Vai huomaatko miettiväsi murheita ja kokevasi itsesi entistä huonommaksi.
  5. TYÖ EI KIINNOSTA Et jaksa enää innostua mistään eikä luovuus kuki. Asenne työtä ja itseä kohtaan muuttuu kyyniseksi. Työ alkaa tuntua turhalta tai mahdottomalta.

10 askelta ylös uupumuksesta

  1. ARVIO TILANNE: Pysähdy. Mieti, mistä tilanne johtuu. Mitä tästä seuraa, jos jatkat näin? Voitko tehdä jotain toisin? Voitko ottaa aikalisän?
  2. ETSI APUA: Kuka tai mikä voisi auttaa sinua? Voitko keskustella esimiehen kanssa? Miten työt voisi organisoida? Auttaisiko työterveyshuolto?
  3. OTA LUPA LEVÄTÄ: Jokaisessa päivässä tulisi olla hetkiä rentoutumiselle. Osaatko antaa asioiden vain olla? Jos työssä on tiukkaa, vapaa-ajan olisi hyvä olla ohjelmoimatonta.
  4. MÄÄRITTELE ARVOSI: Mieti ja kirjoita paperille, mikä Sinulle on elämässä tärkeää? Mille asioille haluat antaa aikaasi ja uhrata voimiasi? Mistä haluaisit, että Sinut muistetaan?
  5. HUOMAA TOIMINTASI: Osaatko kieltäytyä ylitöistä vai uhraudutko aina? Tunnetko syyllisyyttä, jos pidät puolesi?
  6. KIITÄ ITSEÄSI: Kun lähdet töistä, tee kerrankin lista kaikesta siitä, mitä olet saanut päivän mittaan aikaan. Kiitä itseäsi! Muista, että vähempikin riittää.
  7. KERÄÄ OIVALLUKSET: Ota talteen kultajyvät eli onnistumiset matkan varrelta. Mikä on toiminut ja miksi?
  8. KOKEILE MUUTOSTA: Etsi eri toimintamalleja. Yritä toimia hiukan toisin. Sekin on osa muutosta, että hyväksyt sen, ettet aina pysty etkä onnistu.
  9. HYVÄKSY LEMPEÄSTI: Myötätuntoa voi harjoittaa itseäänkin kohtaan. Muista kuitenkin, että asenteesi toisiin vaikuttaa siihen, miten itseesi suhtaudut.
  10. PYSY NYKYHETKESSÄ: Harjoittele tuomaan ajatukset nykyhetkeen. Päästä irti menneistä ja tulevista, sillä nyt kaikki saattaa olla aivan hyvin. Tällä minuutilla ei ole mitään hätää.

Asiantuntija: kuntoutuspsykologi Heli Nurmi, Härmän Kuntoutus oy.