Lihottaako pimeys? Ainakin se väsyttää, mutta voiko valo parantaa kaamosmasentuneen? Olisiko parasta tankata valoa vaikka etelänlomalla etukäteen, ettei mieli alkaisi mustua? Akatemiatutkija Timo Partonen Kansaterveyslaitokselta vastaa väitteisiin valon vaikutuksista terveyteen.

1. Valoisaan aikaan nukkuu huonommin kuin pimeään.

Totta ja tarua. Suomessa on tehty selvitys, jonka mukaan unettomuus ja unihäiriöt lisääntyvät valoisaan vuodenaikaan. Valo virkistää ja siksi unen päästä kiinni saaminen voi olla vaikeampaa. Toisaalta talvella nukutaan yleensä pidempään mutta uni muuttuu tutkimusten mukaan katkonaisemmaksi.

2. Valoisaan aikaan ihminen tarvitsee vähemmän unta.

Totta. Tutkimusten mukaan vaikuttaa siltä, että näin on. Pimeään aikaan ihmiset nukkuvat Tilastokeskuksen tekemän ajankäyttötutkimuksen mukaan hieman enemmän kuin valoisaan aikaan. Keskimääräinen ero on vain seitsemän minuuttia, henkilökohtaiset erot voivat toki olla suurempia.

3. Valon puute masentaa kaikkia.

Tarua. Valtaosa eli 85 prosenttia suomalaisista aikuisista huomaa valon puutteen vaikuttavan mielialaansa. 40 prosentille oireet ovat kiusallisia, mutta vain alle prosentti sairastuu kaamosmasennukseen.

4. Kirkasvalolamppu on kaamosmasennuksen käypä hoito.

Totta. Kirkasvalolamppu on kaamosmasennuksen ensisijainen hoito. Kahdeksan kymmenestä kaamosmasentuneesta ei tarvitse muuta hoitoa. Myös niille suomalaisille, joille kaamos aiheuttaa kiusallisia oireita, suosittelen kirkasvalolamppua. Lamppua tulee käyttää aamupäivisin aluksi puoli tuntia kerrallaan vähintään 5 kertaa viikossa. Suoraan valoon ei pidä katsoa. Lampun käyttöohjeesta on tärkeää tarkistaa, millä etäisyydellä lampusta tulisi olla.

5. Valolla vähitellen herättävä sarastuslamppu on humpuukia.

Tarua. Sarastuslampun tehosta on tieteellistä näyttöä. Se auttaa kaamosmasennuksen oireisiin kirkasvalolampun tapaan, mutta valohoito tapahtuu ihmisen nukkuessa. Lisäksi sarastuslamppu helpottaa heräämistä.

6. Kaamos altistaa lihavuudelle.

Totta. Valolla vaikuttaa olevan myönteisiä vaikutuksia aineenvaihduntaan ja se myös hillitsee ruokahalua ja makeannälkää. Tutkimuksissa valolla on pystytty helpottamaan jopa ahmimishäiriön, bulimian, oireita. Jos talvikautena helposti kertyviä muutamaa kiloa ei saa pois kevään ja kesän aikana, vaikutus kertaantuu vuosien mittaan ja aiheuttaa lopulta lihavuutta, joka on riski terveydelle.

Myös kaamoksen yhteyttä metaboliseen oireyhtymään tutkitaan parhaillaan, kaamosoireet näyttävät lisäävän sen riskiä. Metabolinen oireyhtymä on useiden eri sairauksien, kuten aikuistyypin diabeteksen, lihavuuden, verenpainetaudin ja epäedullisten kolesteroliarvojen summa, ja se lisää aivoinfarktin ja aivohalvauksen riskiä.

7. Valoisaan aikaan ulkoilu ehkäisee kaamosmasennusta.

Totta. Liikunta ehkäisee ja hoitaa masennusta ja sitä voidaan käyttää kaamosmasennukseen. Yhdistettynä valoon se on erityisen tehokasta. Kaamosmasentuneen pitäisi kuitenkin tankata valoa erityisesti aamulla ja talvella päivänvaloa on Suomessa tarjolla aamuisin vain niukasti, jos lainkaan.

8. Kaamosmasennus voi kehittyä ”oikeaksi” masennukseksi.

Totta. Kaamosmasennus on toki oikea masennus, mutta se voi myös kehittyä masennukseksi, joka ei noudata vuodenaikarytmiä. Tiedetään, että 40 prosenttia kaamosmasentuneista tarvitsee oireille hoitoa joka vuosi ja 15 prosenttia paranee oireettomiksi. Lopuilla 45 prosentilla sairastuneista kaamosmasennuksen oireet lievenevät tai se kehittyy tavalliseksi masennukseksi.

9. Hämäränäkö huononee iän myötä.

Totta. Ihmisen silmässä linssi sumenee iän myötä ja aiheuttaa hämäränäön huononemisen. Omaa hämäränäköä kannattaa tarkkailla, sillä se vaikuttaa erityisesti turvalliseen autolla ajamiseen.

10. Hämärässä ihminen kadottaa kyvyn nähdä värejä.

Totta. Ihmisen silmässä on kahdenlaisia soluja, tappi- ja sauvasoluja. Värejä erottavat tappisolut eivät toimi hämärässä. Valoisaan aikaan molemmat solut toimivat yhteistyössä.

11. Pimeässä muut aistit vahvistuvat.

Totta. Kun yhtä aistikanavaa pitkin ei enää saada tarpeeksi tietoa, muut aistit vahvistuvat. Alunperin se lienee auttanut puolustautumaan. Erityisesti pimeässä vahvistuu kuulo ja jonkin verran tuntoaisti.

12. Näkö heikkenee, jos lukee hämärässä.

Tarua. Hämärä valaistus saattaa rasittaa ja väsyttää lukijan silmiä, mutta ei vaurioita niitä.

13. Syksyinen lomaviikko etelässä lataa akut pimeään talveen.

Totta ja tarua. Valoloma lataa akut, mutta vaikutus on lyhytaikainen. Jos oleskelee etelässä muutaman viikon, piristävä vaikutus kestää kotiin palattua 2–3 viikkoa, tämän jälkeen valoon pitäisi päästä uudestaan, jotta vaikutukset jatkuisivat.

"Olen nyt muotooni tyytyväinen, kropassa on hyvä fiilis", Mikko sanoo.

Jos työprojekti alkaa mennä päin seiniä, stressi on taattu. Liikunta, hyvä ruoka ja lasi viiniä auttavat rentoutumaan.

Stressistä pitää pyrkiä pois ja sitä pitää yrittää välttää, sanoo näyttelijä Mikko Kivinen, 59. Se on kuitenkin osa elämää. Yleensä Kivinen ei edes huomaa päälle hiipinyttä stressitilaa, ennen kuin se lomalla helpottaa.

– Aina kun on paljon töitä, on myös stressiä. Pahinta siinä on, että väsyttää, mutta ei kuitenkaan saa nukuttua. Se estää luovuuden, joka on omassa duunissa kuitenkin suht tärkeää.

Stressi myös lyhentää pinnaa. Parasta vastapainoa on liikunta ja liikunnan seuraaminen. Myös ruoka ja hyvä lasi viiniä sekä oman ajan ottaminen ja perheen kanssa yhdessä oleminen auttavat rentoutumaan.

Murheet pitää saada raameihinsa

Stressi pääsee pahaksi, jos työprojekti alkaa mennä päin seiniä.

– Mahdollisuuksia on useita: käsikirjoitus voi olla kehno tai kanssanäyttelijöiden kanssa ei löydy yhteistä säveltä. Yleisestikin jos huomaan, että proggis alkaa mennä omasta mielestäni ei-toivottavaan suuntaan, se on aika paha tilanne.

Ikä ja elämänkokemus auttavat onneksi vähentämään stressin määrää ja kestoa, vaikka kierrokset välillä nousisivatkin.

– Tärkeintä on, ettei kanna huolta koko maailman asioista, vaan löytää ne olennaiset polttopisteet.

Ammattitaidon kehittyminen niin näyttelijän kuin ohjaajankin työssä on antanut lisää työkaluja asioiden ratkaisemiseen.

– Se tietysti stressaa, jos asiat menevät väärään suuntaan. Mutta vielä enemmän stressaa se, jos en tiedä, miten tilanne ratkaistaan. Joskus vain aika auttaa.

Miten Mikko huoltaa kehoaan ja mitä hän on mieltä laihduttamisesta?  Lue koko juttu Hyvä terveys 11/17 -lehdestä. Muistathan, että tilaajana voit lukea lehteä maksutta osoitteessa digilehdet.fi/hyva-terveys

Näyttelijä Anna-Maija Tuokko:
Anna-Maija Tuokko

Listoja rakastava näyttelijä kirjoittaa ylös ne ihmiset, joita uran varrella kannattaa kuunnella. Näytelmäarvioita hän ei enää lue.

Kun jotain tulee valmiiksi, näyttelijä Anna-Maija Tuokko, 36, vetää asian yli listaltaan. Siitä hän saa onnistumisen ja aikaansaamisen tunteita. Listoissa asiat pysyvät järjestyksessä, mutta niistä on muutakin hyötyä.

– Kirjoitan joka päivälle to do -listan tehtävistä asioista. Kuvauksissa vedän tehdyt kohtaukset yli kässäristä. Jos herään yöllä siihen, että jokin asia vaivaa minua, kirjoitan sen paperille. Se auttaa saamaan asian pois mielestä.

Kritiikin suhteen Anna-Maija pitää listaa henkilöistä, joita hänen kannattaa kuunnella. Enää hän ei lue arvioita netistä tai lehdistä.

– Joitakin vuosia sitten yhdestä isosta musikaaliroolistani tuli hyvin satuttava arvio. Olin ensi-illassa tosi kipeänä ja lauloin kortisonin avulla. Kriitikot eivät tietysti tienneet sitä, enkä ehkä omasta mielestänikään onnistunut niin hyvin kuin olisin halunnut. Arvioissa koko produktio laitettiin vessanpöntöstä alas.

Tyly arvostelu oli vaikea paikka. Seuraavat neljä päivää hän käveli itkien Oulunkylän metsissä.

– Ryvin häpeässä, itseinhossa ja riittämättömyyden tunteessa. Halusin lopettaa kokonaan. Sitten kyllästyin ja totesin, että en voi antaa kriitikoiden näkemysten vaikuttaa itseeni tai en voi tehdä tätä työtä.

Kiitollisuuskin on taito

Anna-Maija kertoo osaavansa nauttia, kun hän saavuttaa jonkin virstanpylvään. Monesti ne liittyvät omaan uraan, vaikkapa rooleihin, joita hän on toivonut pääsevänsä tekemään jossakin vaiheessa: jotain Shakespearea, Wickedin Glinda, Kukkaistytön Eliza...

– Osaan myös olla kiitollinen. Näen ja tiedostan koko ajan, miten onnellinen voin olla saamistani mahdollisuuksista ja siitä, että voin nauttia työstäni.

Tavoitelistalta on jo vedetty aika monta asiaa ja roolia yli. Tilalle on tullut uusia tavoitteita.

– Minulla on sellainen pieni kytevä haave, että alkaisin jossakin vaiheessa ohjata itse musikaaleja. Huomaan, että katson asioita jo vähän sillä silmällä.

Millainen liikkuja Anna-Maija on ja mitä hän kokkaa mieluiten lautaselleen? Lue koko haastattelu Hyvän terveyden numerosta 11/17! Muistathan, että tilaajana voit lukea koko lehden maksutta osoitteessa: digilehdet.fi/hyva-terveys