Lihottaako pimeys? Ainakin se väsyttää, mutta voiko valo parantaa kaamosmasentuneen? Olisiko parasta tankata valoa vaikka etelänlomalla etukäteen, ettei mieli alkaisi mustua? Akatemiatutkija Timo Partonen vastaa väitteisiin valon vaikutuksista terveyteen.

1. Valoisaan aikaan nukkuu huonommin kuin pimeään.

Totta ja tarua. Suomessa on tehty selvitys, jonka mukaan unettomuus ja unihäiriöt lisääntyvät valoisaan vuodenaikaan. Valo virkistää ja siksi unen päästä kiinni saaminen voi olla vaikeampaa. Toisaalta talvella nukutaan yleensä pidempään mutta uni muuttuu tutkimusten mukaan katkonaisemmaksi.


2. Valoisaan aikaan ihminen tarvitsee vähemmän unta.

Totta. Tutkimusten mukaan vaikuttaa siltä, että näin on. Pimeään aikaan ihmiset nukkuvat Tilastokeskuksen tekemän ajankäyttötutkimuksen mukaan hieman enemmän kuin valoisaan aikaan. Keskimääräinen ero on vain seitsemän minuuttia, henkilökohtaiset erot voivat toki olla suurempia.


3. Valon puute masentaa kaikkia.

Tarua. Valtaosa eli 85 prosenttia suomalaisista aikuisista huomaa valon puutteen vaikuttavan mielialaansa. 40 prosentille oireet ovat kiusallisia, mutta vain alle prosentti sairastuu kaamosmasennukseen.


4. Kirkasvalolamppu on kaamosmasennuksen käypä hoito.

Totta. Kirkasvalolamppu on kaamosmasennuksen ensisijainen hoito. Kahdeksan kymmenestä kaamosmasentuneesta ei tarvitse muuta hoitoa. Myös niille suomalaisille, joille kaamos aiheuttaa kiusallisia oireita, suosittelen kirkasvalolamppua. Lamppua tulee käyttää aamupäivisin aluksi puoli tuntia kerrallaan vähintään 5 kertaa viikossa. Suoraan valoon ei pidä katsoa. Lampun käyttöohjeesta on tärkeää tarkistaa, millä etäisyydellä lampusta tulisi olla.


5. Valolla vähitellen herättävä sarastuslamppu on humpuukia.

Tarua. Sarastuslampun tehosta on tieteellistä näyttöä. Se auttaa kaamosmasennuksen oireisiin kirkasvalolampun tapaan, mutta valohoito tapahtuu ihmisen nukkuessa. Lisäksi sarastuslamppu helpottaa heräämistä.


6. Kaamos altistaa lihavuudelle.

Totta. Valolla vaikuttaa olevan myönteisiä vaikutuksia aineenvaihduntaan ja se myös hillitsee ruokahalua ja makeannälkää. Tutkimuksissa valolla on pystytty helpottamaan jopa ahmimishäiriön, bulimian, oireita. Jos talvikautena helposti kertyviä muutamaa kiloa ei saa pois kevään ja kesän aikana, vaikutus kertaantuu vuosien mittaan ja aiheuttaa lopulta lihavuutta, joka on riski terveydelle.

Myös kaamoksen yhteyttä metaboliseen oireyhtymään tutkitaan parhaillaan, kaamosoireet näyttävät lisäävän sen riskiä. Metabolinen oireyhtymä on useiden eri sairauksien, kuten aikuistyypin diabeteksen, lihavuuden, verenpainetaudin ja epäedullisten kolesteroliarvojen summa, ja se lisää aivoinfarktin ja aivohalvauksen riskiä.

 

7. Valoisaan aikaan ulkoilu ehkäisee kaamosmasennusta.

Totta. Liikunta ehkäisee ja hoitaa masennusta ja sitä voidaan käyttää kaamosmasennukseen. Yhdistettynä valoon se on erityisen tehokasta. Kaamosmasentuneen pitäisi kuitenkin tankata valoa erityisesti aamulla ja talvella päivänvaloa on Suomessa tarjolla aamuisin vain niukasti, jos lainkaan.


8. Kaamosmasennus voi kehittyä ”oikeaksi” masennukseksi.

Totta. Kaamosmasennus on toki oikea masennus, mutta se voi myös kehittyä masennukseksi, joka ei noudata vuodenaikarytmiä. Tiedetään, että 40 prosenttia kaamosmasentuneista tarvitsee oireille hoitoa joka vuosi ja 15 prosenttia paranee oireettomiksi. Lopuilla 45 prosentilla sairastuneista kaamosmasennuksen oireet lievenevät tai se kehittyy tavalliseksi masennukseksi.
 

9. Hämäränäkö huononee iän myötä.

Totta. Ihmisen silmässä linssi sumenee iän myötä ja aiheuttaa hämäränäön huononemisen. Omaa hämäränäköä kannattaa tarkkailla, sillä se vaikuttaa erityisesti turvalliseen autolla ajamiseen.



10. Syksyinen lomaviikko etelässä lataa akut pimeään talveen.

Totta ja tarua. Valoloma lataa akut, mutta vaikutus on lyhytaikainen. Jos oleskelee etelässä muutaman viikon, piristävä vaikutus kestää kotiin palattua 2–3 viikkoa, tämän jälkeen valoon pitäisi päästä uudestaan, jotta vaikutukset jatkuisivat.