Millä eväillä epävarmoissa töissä oikein jaksaa? Asiantuntijat hakisivat voimia myönteisyydestä ja ystävällisyydestä.

Työhyvinvoinnin professori Marja-Liisa Manka selittää työn mielekkyyden katoamista sillä, että kukaan ei voi olla työpaikastaan varma. Itsekin hän on pätkätyöläinen.

Epävarmuus yksi mutta ei ainoa syy työpahoinvointiin. Työuupumus on sana, joka tipahtaa monen suusta.Yli puolet suomalaisista jakaa kokemuksen: työ on henkisesti rasittavaa. Eniten punaisella ovat terveydenhoito, sosiaalityö ja opettajat. Jopa 60 prosenttia kertoo tekevänsä töitä jatkuvassa kiireessä.

Me kiusaajat

Kiusaamisessa Suomi on ollut Euroopan mestari, mutta nyt Itävalta ajoi ohi. 27 prosenttia suomalaisista naisista ja 16 prosenttia miehistä on kokenut epäasiallista kohtelua työpaikoilla.

Kotimaisen tilaston mukaan vielä useampi huomasi kiusaamista työpaikallaan, lähes joka kolmas. Tavallisinta se on kunnissa ja seurakunnissa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon töissä asiakkaat hoitelevat oman osansa kiusaamisesta, kouluissa oppilaat. Kiusatun riski masentua on jopa viisinkertainen.

Marja-Liisa Mankan mielestä kiusaamisen määrä kertoo siitä, että avoimuutta on liian vähän, työn organisointi heikkoa ja kiire hirveä. Psyykkinen kuormitus suoraviivaistaa menoa.

Yhteinen vastuu

Porukan merkitys on suurempi kuin luulemme, työn tutkijat sanovat. Kannattaa olla tekemisissä muutenkin kuin työasioissa. Kun ollaan enemmän yhdessä, ei uuvuta eikä kiusatakaan niin paljon.

Mitä enemmän tunnemme toisiamme, sen paremmin ymmärrämme, että on normaalia joskus ärhämöidä.

— Me emme uuvu vain työn rasittavuuden takia, vaan siksi, että työtä ei huomata, tutkija Jari Hakanen puntaroi.

Ihmiset haluavat tunnustusta, kun he ahkeroivat. Jos pomo ei huomaa eikä työporukka, herää kysymys, olenko ihan tyhmä. Väsynyt miettii, että enpä rehki vaan teen rutiinilla. Silloin työpaikkakin menettää paljon. Hakanen on sitä mieltä, että leipiintyminen on valtava hukka ja maksaa enemmän kuin sairauspoissaolot.

Työn imu näkyy sydämessä

Työn imua tutkiva Piia Seppälä halusi mitata, näkyykö  sydämessä se, mitä tapahtuu pään sisässä. Hän huomasi, että hyvällä mielellä puurtavien siivoojien syke ja sen vaihtelu olivat suotuisampia kuin muilla. Se ennustaa parempaa terveyttä.

— Aikaisemmista tutkimuksista tiedetään, että työstressillä on yhteys autonomisen hermoston poikkeavaan toimintaan ja pitkän päälle sydän- ja verisuonisairauksiin.

Pitkään kestänyt stressi voi jopa tuplata sydänkuoleman riskin. Stressi muun muassa suurentaa tulehdusarvoja.

Myönteisellä palautteella on yllättävän paljon merkitystä. Positiivisen psykologian guru Barbara Fredrickson on laskenut, että työporukka menestyy paremmin, kun se saa kolme kertaa enemmän myönteistä kuin kielteistä palautetta. Voi olla, että Suomessa riittäisi vähempikin. Liian imeläksi kehuminen alkaa mennä vasta, jos sitä on 11 kertaa enemmän kuin kritiikkiä.

Pakolla tai rahalla ei vanheneviakaan estetä lähtemästä eläkkeelle vaan sillä, että töissä on paremmat oltavat, Hakanen muistuttaa.

Yksi keino työn iloon on yksinkertainen, ja tutkijat ovat siitä yhtä mieltä. Siihen ei tarvitse guruja eikä koulutusta. Vain arkipäiväistä ystävällisyyttä.
— Kuten huomenta, kiitos ja näkemiin, toivoo Marja-Liisa Manka.

Kokeile näitä töissä

  1. Kehu muita. Porukalla kehuminen yhdistää joukkoja. Onnistumisista kannattaa nauttia.
  2. Kysy palautetta. Jos pomo ei anna palautetta, käy pyytämässä.
    arvosta itse. Tärkeintä on, että huomaat itse työsi arvon. Mieti, mitä tapahtuisi jos se jäisi tekemättä?
  3. Tuunaa työtäsi. Jos joku asia harmittaa työssäsi, ehdota itse, miten se voidaan tehdä paremmin.
  4. Henkäise välillä. Pienikin tauko riittää. Vihreässä ympäristössä rentoutuu muutamassa minuutissa.
  5. Ota vastuuta. Kiusaamisesta voi kertoa eteenpäin myös toisen puolesta.
    huomaa toiset.
  6. Mitä enemmän on arkista ystävällisyyttä, sen paremmin voidaan. Yhdessä vietetty aika lisää ymmärrystä.

    Asiantuntijoina: Marja-Liisa Manka työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto
    Jari Hakanen vanhempi tutkija, Työterveyslaitos
    Piia Seppälä, tutkija, Työterveyslaitos
    Guy Ahonen tutkimusprofessori, Työterveyslaitos

Lue lisää:  Kuinka selvitä potkuista?
Työuupumus vaatii, että jonkun on muututtava