Kirsin kanssa työ sujuu kuin leikki, Seijalle pitää vääntää rautalangasta ja Karin lähellä on varottava sanojaan. Erilaiset temperamentit hiovat toisiaan töissäkin.

Kun ymmärtää omaa ja muiden temperamenttia, rikastuttaa ihmissuhteitaan ja on parempi työkaveri. Koska kyse on vain erilaisista tavoista toimia ja reagoida, voi oppia suvaitsemaan niitäkin, joiden kanssa henkilökemiat tuntuvat törmäävän heti kättelyssä. Temperamentti on persoonamme osa, joka pysyy lähes samana varhaislapsuudesta saakka. Se tupsahtaa esiin, kun ajattelemme tai toimimme.

Psykologi ja ja kirjailija Tony Dunderfelt kertoo, että temperamenttia voi pitää hyvin aitona ja alkuperäisenä osana persoonallisuuttamme, sillä ihminen syntyy temperamenttinsa kanssa. Sitä ei opita eikä se juuri muutu elämän varrella.

– Temperamentti on silti vain yksi ulottuvuus koko ihmisyydestämme. Muita persoonallisuuden osa-alueita ovat rooliminä ja kasvatettu minä, jotka syntyvät oppimisen kautta. Lisäksi meissä on ydinminä, jonka perusluonteen voi nähdä henkisenä, Dunderfelt selittää.

Hän tähdentää, että temperamentti ei kerro, kuka sinä olet vaan se, kuinka sinä toimit. Temperamentteja ei voi ja olisikin aivan järjetöntä panna paremmuusjärjestykseen, sillä kullakin temperamenttityypillä on vahvuutensa ja heikkoutensa. Haittaa temperamentista koituu ihmiselle vasta, jos hän jämähtää temperamenttiinsa ilman, että osaa käyttää sen rikkaita voimakkuus- ja sävyasteita.

Neljä loistavaa väriä

Temperamentteja on jaoteltu kymmenin eri tavoin, mutta mallista riippumatta esiin seuloutuu lähes aina neljä eri tyyppiä. Niitä on nimetty muun muassa kirjaimin, numeroin ja eläinsymbolein. Dunderfelt on nimennyt eri temperamentit värein: punainen ja keltainen, sininen ja vihreä. Kaksi ensimmäistä väriä edustavat ulospäin suuntautuneita, ekstroverttejä ja kaksi jälkimmäistä sisäänpäin suuntautuneita, introvertteja, temperamentteja.

– Yleensä on niin, että ihmisessä on yksi selkeä pääväri, kaksi sivuväriä ja yksi väri, joka tuntuu hänestä kaikkein vieraimmalta. Kun hän kohtaamme tätä vierasta väriä päävärinään edustavan ihmisen, saatamme todeta heti, ilman mitään näkyvää syytä, että emme pidä hänestä tai että henkilökemiamme eivät kohtaa.

Paitsi että emme ole yksivärisiä, temperamentissamme voi olla sävyeroja eri tilanteiden mukaan.

Voimakastahtoinen punainen voi olla umpipunainen työpaikalla, mutta vaaleanpunainen tai jopa vihreä kotona lastensa kanssa. Sininen voi tummua yönsiniseksi oudossa seurassa, mutta vaihtaa sävyään kevyempään vaaleansiniseen ja löytää itsestään jopa ripauksen keltaista luotettujen ystävien keskellä. Moni kokeekin ehkä olevansa pikemminkin kooste erilaisista tyypeistä, mutta Dunderfeltin mukaan tiukoissa tilanteissa turvaudumme kuitenkin aina pääväriimme. Johonkin väriin samaistuminen ei sulje pois yksilöllisyyttä.

– Yksilöllisyys tule esiin kun ihminen tiedostaa persoonallisuutensa ja osaa muuttaa reagointityyliään esimerkiksi tilanteen mukaan.  Oman värinsä tunteva ei arvostele kärkevästi muita värejä, vaan pystyy vieläpä kokeilemaan tyylejä, jotka ovat hänelle vieraita.

Viisikko ja värien salaisuus

Näyttelijän ammattitaitoa on vaihtaa väriä, osata olla uskottavasti sitä temperamenttia, jota roolihahmo edustaa. Varsin usein kuitenkin näyttelijän luontainen temperamentti näyttää vaikuttavan siihen, mitä rooleja hän saa; siviilissä suulasta, vilkasta, rempseää ja kovaäänistä komediennea on jopa vaikea kuvitella suuren murhenäytelmän sielullisten ristiriitojen repimäksi sankarittareksi.

Temperamentit esiintyvät usein kirkkain värein myös kirjallisuudessa. Tony Dunderfelt sanoo, että esimerkiksi Viisikossa kukin jäsen – Tim-koira pois lukien – edustaa selkeästi yhtä temperamenttiväriä. Jane Austen -klassikossa Järki ja tunteet jo romaanin nimi kertoo päähenkilöiden temperamentista.

Ylenkatseesta ymmärrykseen

Työssä emme pääsee valikoimaan työkavereita, eikä sukulaisiaankaan saa vaihtoon. Hyvä vuorovaikutus onnistuu silti, jos osaamme välttää vaikka vain kaksi tavallisinta temperamentti-kompastuskiveä.

Vuorovaikutus tökkii taatusti, jos tarkkaillemme maailmaan vain oman väristen lasiemme läpi. Se saa meidät vaatimaan, että toisen pitäisi ajatella, toimia ja tuntea kuten minä. Toiseksi voimme hankalassa tilanteessa kaivautua poteroon oman mielipiteemme kanssa, ja voimistaa omaa reaktiotapaamme. Introvertti kääntyy yhä enemmän sisäänpäin kun ekstrovertti pimahtaa ja touhuaa entistä kuumeisemmin. Pian kumpikin pitää toistaan pelkästään mahdottomana ja viimein sietämättömänä.

Työyhteisössä näkee nopeasti, mikä toista ärsyttää. Vaikeampaa on ehkä eläytyä siihen, mitä toinen arvostaa. Työkaverin temperamentin ymmärtäminen olisi kuitenkin asioiden sujumiselle suotuisampaan ja sitä paitsi myös kasvattavaa aikuisuusharjoitusta.

Huomaat ehkä, että vihreälle tärkeää on avoimuus, rehellisyys, huumorintaju ja tasa-arvoisuus.  Asiallinen ja aito lähestyminen saa hänet hymyilemään.

Punainen kehrää, kun asiat sujuvat järjestelmällisesti ja kuten on sovittu. Hänelle sopii paremmin kuin hyvin oma-aloitteisuus ja uudet ajatukset.

Sininen taas arvostaa suunnitelmallisuutta, yhteistyökykyä ja asiallista keskustelutaitoa. Henkisyys on hänelle ominaista.

Ja jos haluat saada keltaisen hehkumaan, on hyvä tietää, että hän elää ystävällisyydestä, avarakatseisuudesta ja spontaaniudesta. Teeskennellä ei tarvitse, vaan kaivaa itsestä esiin sivuvärejä.

Tunnusta montaa väriä

  1. Havainnoi, mitkä ovat värisi ylilyöntejä, ja koita vähentää niitä.
  2. Nosta esiin sivuvärejäsi.
  3. Tutustu rohkeasti ja ennakkoluulottomasti ihmisiin, jota edustavat täysin eri temperamenttia kuin sinä.

Tunnistatko oman värisi?

Syvällinen sininen

Sinistä ajaa elämässä eteenpäin totuus. Hän on asiallinen, järjestelmällinen ja syvällinen ajattelija. Hän on asioiden pyörittäjä: hän haluaa muodostaa tehtävistä hyvän yleiskuvan ennen kuin hän tarttuu työhön.

Työssään sininen on täydellisyyden tavoittelija, jota muiden suurpiirteisyys saattaa ahdistaa. Hän on luotettava ja pitkäjännitteinen puurtaja. Sininen tuntee syvästi, mutta hän ei näytä tunteitaan helposti eikä ole valmis käsittelemään niitä julkisesti. Hän on ihmissuhteissaan hillitty jopa siinä määrin, että hän saattaa vaikuttaa etäiseltä. Kovin fyysinen hän ei ole, vaikka esimerkiksi urheilullinen harrastus voi olla hänelle elämää tasapainottava tekijä älyllisen ja sisäänpäin kääntyneen työn lomassa.

Sininen on uskollinen, pitää kiinni periaatteistaan ja suuntaa kohden ihanteitaan ja suuria tavoitteitaan. Hän loistaa tehtävissä, joissa tarvitaan harkintaa, perusteellisuutta, kykyä analysoida ja ajatella rationaalisesti. Hänen on helppo huomioida asioihin ja ilmiöihin vaikuttavat monet tekijät ja yhdistää sekä vertailla niitä mielessään.

Sinisen ongelmaksi voivat tulla liiallinen kriittisyys itseään ja muita kohtaan. Hänelle luontainen vaiteliaisuus voi pitkälle vietynä vaikuttaa tylyltä ja ylimieliseltä. Käytännön fyysisissä töissä sininen on harvoin kaikista kätevin.

Ketterä keltainen

Keltaisen tunnussana elämässä on harmonia. Hän nauttii aistimuksista, luonnon elävyydestä ja ihmisten läheisyydestä. Hän on puhelias, nopea ja pystyy työssään helponoloisesti tuottamaan uusia ajatuksia. Koska keltaiselle muut ihmiset ovat tärkeitä, hän on usein se, joka luo työpaikalla valoisaa ja lämmintä ilmapiiriä. Hän on spontaani ja sosiaalinen, mutta ei ole vahvimmillaan loogisessa ajattelussa. Tunteitaan hän ilmaisee vapaasti, mutta välttelee mieluummin ”rumia” riitoja.

Keltainen on usein kotonaan esiintyjänä, PR-ihmisenä sekä auttajan ja sovittelijan rooleissa. Hän on valloittava seuralainen, joka osaa ottaa huomioon myös muut. Hänelle on tärkeää, ettei toisten ihmisten tunteita ja oikeuksia poljeta jäykkien periaatteiden ja tulosten tekemisen kustannuksella.

Äärimmilleen vietynä keltaisuus voi merkitä epävakautta tunteissa ja kyvyttömyyttä viedä asioita järjestelmällisesti loppuun. Keltainen saattaa sortua hössöttämiseen ja aiheuttaa kaaosta työpaikalla. Tämä tyyppi pyörittää asioita vain siihen saakka, kun se on hänestä hauskaa.

Lempeä vihreä

Vihreälle tärkeää elämässä on oikeudenmukaisuus. Hän on ihmisläheinen, käytännöllinen ja hän tulee yleensä työpaikalla hyvin toimeen kaikkien kanssa. Vaikka vihreä on hieman sisäänpäin kääntynyt, hän on hyvä kuuntelija ja osaa eläytyä muiden kertomaan. Hän ilmaisee omia tunteitaan hillitysti ja hänestä saa usein hyvin tasapainoisen ja miellyttävän kuvan.

Vihreä on tunnollinen toimensa hoitaja, diplomaatti, ajattelussaan huolellinen ja parhaimmillaan ryhmän hyvä henki. Vihreän tahtominen on vakaata eli kun hän päättää viedä jonkun asian loppuun, näin myös tapahtuu turhia hötkyilemättä.

Vihreä ei aina ole etunenässä uusien ajatusten keksijänä, sillä hän arvostaa vanhoja hyväksi havaittuja käytäntöjä ja arvoja. Vihreän pitääkin varoa, ettei hän ala pelätä muutoksia niin, että vastustaa niitä aina ikään kuin periaatteesta.

Ponteva punainen

Punaisen vaalilause on vapaus. Punainen on voimakastahtoinen oman tiensä kulkija, joka tietää mitä tahtoo. Hän on usein aloitteentekijä eikä pelkää olla huomion keskipisteenä. Työnsä hän hoitaa antaumuksella, suoraviivaisesti ja tehokkaasti. Teoreettiset keskustelut ja asioiden vatvominen eivät ole punaisen makuun, hän on enemmän halki, poikki ja pinoon -tyyppiä. Tämä pätee tavallaan myös tunteisiin, sillä olipa kyseessä viha tai rakkaus, punainen tekee selväksi, miltä hänestä tuntuu. Punainen voi olla nopea suuttumaan, mutta hän myös leppyy tuota pikaa.

Tätä väri edustava ihminen on omiaan johtajaksi, innoittajaksi ja vetojuhdan roolin. Häntä tarvitaan työyhteisössä hänen energisyytensä, rehellisyytensä ja voimakastahtoisuutensa takia.

Punainen saattaa pahimmillaan olla aggressiivinen ja itsekeskeinen jyrä. Hän ei aina osaa ottaa huomioon muiden tunteita eikä välttämättä osaa ottaa vastaan hyviäkään ehdotuksia vaan pitää itsepäisesti kiinni omasta kannastaan.

Voi vitsi mikä tyyppi!

Jos ensireaktiosi johonkin ihmiseen on ilman selkeää syytä torjuva tai tunnet jopa vastenmielisyyttä, älä tee hänestä hätiköityjä johtopäätöksiä. Anna ensitapaamisen vaikutelmien haihtua, sillä kyse on voinut olla temperamenttien törmäämisestä. Se ei salli sinun nähdä, mitkä ovat tämän uuden ihmisen tavoitteet, tahto ja arvot elämässä. Ne ovat hänen ydinminäänsä ja teidän kahden ydinminät voivat hyvinkin olla samalla asiallisella aallonpituudella, vaikka temperamentiltanne olette eri planeetoilta.

Jos toinen ärsyttää sinua jatkuvasti, mieti tilanne toispäin: sinun temperamenttisi käy taatusti jonkun muun värin hermoille, mutta kuinka toivoisin itseäsi kohdeltavan? Haluaisit varmaan tulla silti kuulluksi ja kunnioittavasti kohdelluksi.

Työyhteisössä näkee nopeasti, mikä toista ärsyttää. Vaikeampaa on eläytyä siihen, mitä toinen arvostaa.