Matkalle pitäisi lähteä, mutta uskallatko nousta lentokoneeseen? Tee testi ja opi hallitsemaan lentopelkoasi harjoittelemalla rentoutumista.

Vastaa ensin rehellisesti

  1. Oletko perunut työmatkan lentopelon takia?
  2. Oletko keksinyt verukkeita sille, että tulet myöhässä muulla kulkuvälineellä?
  3. Oletko vedonnut sairastumiseen tai muuhun tekosyyhyn peruessasi lennon viime tipassa?
  4. Mietitkö lomakohteesi sen mukaan, voiko sinne mennä junalla tai autolla?
  5. Keskitytkö matkalla lentoemäntien ilmeiden tai koneen tärinöiden tarkkailuun?

JOS VASTASIT useampaan kohtaan kyllä, saattaa lentopelko rajoittaa elämääsi liikaa. Sinulla on kohtalotovereita: joka kolmas pitää lentämistä pelottavana tai ainakin epämieluisana.

Voit lievittää pelkoasi hankkimalla asiallista tietoa lentämisestä, rentoutustekniikoilla ja valmistautumalla lentoihin mielekkäällä tekemisellä.

Mikä lentämisessä pelottaa?

Hallinnan tunteen menetys on yleisin syy – ilma on siivettömälle outo paikka. Se mitä et ymmärrä, pelottaa. Vaikka tieliikenne on vaarallista, autossa tunnet, että pystyt vaikuttamaan turvallisuuteesi.

Aiemmat huonot lentokokemukset: salamanisku koneeseen, turbulenssi, pomppiva lasku tai matkakumppanin tai oma sairauskohtaus.
Stressi tai muu kuormittava elämäntilanne: työpaineet, avioero tai läheisen kuolema voivat panna omat voimavarat niin koetukselle, että
lentäminen on jo liikaa.

Onnettomuusuutiset ja elokuvat: Kuka voisi olla muistamatta World Trade Centerin tapahtumia? Hollywood on myös tuottanut leffoja, jotka ruokkivat pelkoja.

Vanhemmaksi tulo: vastuu lapsesta saa pelkäämään, kuinka tämä pärjää, jos äidille tai isälle sattuu jotakin. Lentoemännillä lapsen syntymän jälkeen esiintyvä pelko on yleensä ohimenevää, meille muille tunne voi jäädä päälle vuosiksi.

Ahtaan tai korkean paikan kammo: Matkustamossa ollaan kuin sillit suolassa – olisi ihme, jos kukaan ei kärsisi klaustrofobiasta. Lentokorkeus taas on jotain sellaista, johon et muuten törmää.

Lihakset ja mieli rennoksi

Opettele itsellesi sopiva rentoutumistekniikka, johon voit turvautua lentokentällä ja istumapaikallasi koneessa. Apua saat rentoutus-cd-levyistä, myös netistä löytyy ohjeita. Lentomatkustajan turvakurssilla käytetään progressiivista lihasrentoutusta:

1. SULJE SILMÄSI
Hengitä rauhallisesti ja keskitä huomiosi yhteen lihasryhmään kerrallaan.

2. JÄNNITÄ–RENTOUTA
Purista oikea käsi tiukkaan nyrkkiin, pidä jännitystä 5–6 sekuntia ja rentouta. Koukista oikea käsivarsi, jännitä hauis ja rentouta. Tee sama vasemmalla.

3. KESKITY LIIKKEISIIN
Tee liikkeet yksi kerrallaan, jännitä ja rentouta kunkin jälkeen. Vedä hartiat korviin, paina pää selkänojaa vasten, paina leuka kohti rintaa, vedä kulmakarvat yhteen, paina hampaat vastakkain.

4. HENGITÄ SYVÄÄN
Vedä keuhkot täyteen ilmaa ja hengitä ulos. Jännitä ja rentouta vatsa, pakarat, reidet, sääret ja varpaat.

5. RAVISTELE LOPUKSI
Heiluttele varpaita ja käsiä. Pyöräytä olkapäitä ja nilkkoja, nyökyttele ja avaa silmät. Lopuksi venyttele.

Ajatukset muualle

Mieti, miten saisit lennon ajaksi mielekkäämpää tekemistä kuin tarkkailla itsepintaisesti koneen kallistelua, turbulenssia, tärinöitä tai henkilökunnan kiireitä. Pakkaa laukkuusi:

  • kirja, jossa olet päässyt jo kotona vauhtiin. Näin voit jättäytyä juonen vietäväksi.
  • soitin musiikin tai äänikirjojen kuunteluun.
  • sanaristikoita tai sudokuja.
  • matkaopas tulevien päivien suunnitteluun.
  • kortti- tai noppapeli. Monista lautapeleistä on pieniä matkaversioita.

Kokeile siedätysohjelmaa

  1. Mieti, mitä kaikkea mukavaa voisit nähdä ja kokea, kun vain rohkaistut lentämään. Millaista olisi nähdä Vapaudenpatsas livenä?
  2. Lue asiallista tietoa lentämisestä. Kaikki kahvipöytien tai netin kauhutarinat eivät ole totta.
  3. Käy lentoasemalla, ota vaikka pullakahvit. Seuraa aseman ja kentän hyörinää. Ihmiset pääsevät matkoilleen ja koneet nousevat ja laskeutuvat hankaluuksitta.
  4. Varaa lyhyt matka. Heti ei kannata lentää valtameren taakse, lähikaupunkeihin löytyy halpoja lentotarjouksia. Ota ystäväsi mukaan henkiseksi tueksi.
  5. Kun olet kerran uskaltanut, toinen kerta ei tunnu yhtä pahalta. Lentopelosta kirjoitetut kirjat ja matkustajien turvakurssit auttavat.

ASIANTUNTIJANA: Paula Kinnunen, psykologi, johtava valmentaja Avire Oy:ssä Siuntiossa ja Finnair Flight Academyn turvakurssien kouluttaja.

Lue lisää
Pelko paloiksi ja pinoon

 

Pelkääjän fyysiset reaktiot voivat olla niin rajuja, että hän pyörtyy tai luulee sekoavansa.

  • hikoilu ja sydämen tykytys
  • tukehtumisen tunne, palelu
  • lihasjännitys, hampaiden kalina
  • huimaus, päänsärky ja oksentelu
  • jalkojen ja käsien vapina
  • jatkuva vessahätä.
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Mieheni käyttää unilääkkeitä nukahtamiseen ja paetakseen todellisuutta. Viime aikoina olen huomannut aggressiivisuutta hänen käytöksessään lääkkeen ottamisen jälkeen – toki lievää mutta joka tapauksessa vierasta uhoa. Hän tekee asioita, joita ei normaalisti tee, ja hetken mielijohteesta. Hän käyttää unilääkettä ja kaikkea muutakin mitä käsiinsä saa, myös alkoholia niiden kanssa. Kyse on mielestäni riippuvuudesta. Nyt kuitenkin haluaisin tietää, muuttaako unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö (5 v) ihmisen persoonallisuutta?

Pitkäaikaisen unilääkkeiden käytön ei tiedetä muuttavan ihmisen persoonallisuutta. Miehesi muuttuneen käytöksen taustalla on luultavasti ongelmat, jotka saavat hänet käyttämään pakonomaisesti tavanomaista suurempia annoksia unilääkkeitä ja samanaikaisesti myös alkoholia.

Tilanne ei selviä ennen kuin miehesi kykenee puhumaan niistä ongelmista, jotka ovat hänen muuttuneen käytöksen ja pakonomaisen unilääkkeiden ja alkoholin käytön taustalla.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

5 vaaranmerkkiä ja 10 askelta kohti parempaa oloa.

  1. KIUKKUISUUS Jatkuva ärtymyksen tunne, erityisesti pinnan palaminen kotona. Tavallisia ovat myös yllättävät ja voimakkaat tunteenpurkaukset. Tunnelma on kireä eikä mikään naurata.
  2. STRESSIOIREET Päänsäryt ja selkäkivut lisääntyvät, sydän hakkaa, vatsa oireilee ja unihäiriöt piinaavat. Sosiaalinen elämä ei kiinnosta. Mieli tekee makeaa ja vain alkoholi antaa rentoutusta.
  3. JATKUVA VÄSYMYS Uni ei virkistä. Jatkuva väsymys, nukahtamisvaikeudet ja keskellä yötä heräily voivat olla merkkejä uupumuksesta tai masennuksesta. Iltaisin tekee mieli vain vajota sohvalle.
  4. MIELIALAN LASKU Suhtaudutko asioihin yhä useammin kielteisesti? Onko töissä kivaa? Menetkö mielelläsi töihin? Saatko aikaan sen, mitä pitääkin? Jaksatko liikkua tai harrastaa töiden jälkeen? Vai huomaatko miettiväsi murheita ja kokevasi itsesi entistä huonommaksi.
  5. TYÖ EI KIINNOSTA Et jaksa enää innostua mistään eikä luovuus kuki. Asenne työtä ja itseä kohtaan muuttuu kyyniseksi. Työ alkaa tuntua turhalta tai mahdottomalta.

10 askelta ylös uupumuksesta

  1. ARVIO TILANNE: Pysähdy. Mieti, mistä tilanne johtuu. Mitä tästä seuraa, jos jatkat näin? Voitko tehdä jotain toisin? Voitko ottaa aikalisän?
  2. ETSI APUA: Kuka tai mikä voisi auttaa sinua? Voitko keskustella esimiehen kanssa? Miten työt voisi organisoida? Auttaisiko työterveyshuolto?
  3. OTA LUPA LEVÄTÄ: Jokaisessa päivässä tulisi olla hetkiä rentoutumiselle. Osaatko antaa asioiden vain olla? Jos työssä on tiukkaa, vapaa-ajan olisi hyvä olla ohjelmoimatonta.
  4. MÄÄRITTELE ARVOSI: Mieti ja kirjoita paperille, mikä Sinulle on elämässä tärkeää? Mille asioille haluat antaa aikaasi ja uhrata voimiasi? Mistä haluaisit, että Sinut muistetaan?
  5. HUOMAA TOIMINTASI: Osaatko kieltäytyä ylitöistä vai uhraudutko aina? Tunnetko syyllisyyttä, jos pidät puolesi?
  6. KIITÄ ITSEÄSI: Kun lähdet töistä, tee kerrankin lista kaikesta siitä, mitä olet saanut päivän mittaan aikaan. Kiitä itseäsi! Muista, että vähempikin riittää.
  7. KERÄÄ OIVALLUKSET: Ota talteen kultajyvät eli onnistumiset matkan varrelta. Mikä on toiminut ja miksi?
  8. KOKEILE MUUTOSTA: Etsi eri toimintamalleja. Yritä toimia hiukan toisin. Sekin on osa muutosta, että hyväksyt sen, ettet aina pysty etkä onnistu.
  9. HYVÄKSY LEMPEÄSTI: Myötätuntoa voi harjoittaa itseäänkin kohtaan. Muista kuitenkin, että asenteesi toisiin vaikuttaa siihen, miten itseesi suhtaudut.
  10. PYSY NYKYHETKESSÄ: Harjoittele tuomaan ajatukset nykyhetkeen. Päästä irti menneistä ja tulevista, sillä nyt kaikki saattaa olla aivan hyvin. Tällä minuutilla ei ole mitään hätää.

Asiantuntija: kuntoutuspsykologi Heli Nurmi, Härmän Kuntoutus oy.