Parisuhteessa eläminen on välillä aikamoista tahtojen taistelua. Kun kumpikin lopettaa liian yrittämisen ja rentoutuu, voi viritä jotakin uutta. Moni kaipaakin seksin sijaan romantiikkaa.

1. Suhde toimii tunnetasolla hyvin, mutta seksihalut eivät ikinä tunnu kohtaavan. Mistä voi olla kyse?

Halujen epätasapaino on parisuhteessa tavallista. Yhteensopivuudesta ja rakkaudesta huolimatta puolisot ovat usein hyvin erilaisia. Myös seksuaaliset tarpeet voivat olla erilaisia, joko pidempään tai vain kausittain. Esimerkiksi väsyneenä ja stressaantuneena halut eivät helpolla herää.

Biologinen tausta vaikuttaa siihen, että haluttomuus on naisilla yleisempää kuin miehillä. Miehen biologinen tehtävä on jatkaa sukua, siksi käsitys läheisyydestä on usein yhdyntäkeskeisempi kuin naisen. Nainen on usein tunnekeskeisempi ja etsii itselleen sitoutunutta puolisoa.

Halujen yhteensovittaminen on parisuhteen suurimpia kompromisseja. Kun puolisoiden välillä säilyy keskusteluyhteys asiasta, säilyy myös keskinäinen kunnioitus ja toisen tilanteen ymmärtäminen. Omista tarpeistaan voi joskus tinkiä, toisinaan mukaan voi lähteä, vaikkei pala halusta. Samalla voi yhdessä pohtia, millä seksiä voi toisinaan korvata, ehkä suukottelulla?

Aktiivisempi osapuoli voi myös turvautua omaan apuun. Itsetyydytys on fiksu keino saada seksiä, sen hankkiminen parisuhteen ulkopuolelta varma keino haavoittaa kaikkia osapuolia. Seksuaaliterapiaan kannattaa lähteä, jos seksi ja sen antaminen uhkaa muuttaa parisuhteen valtapeliksi.

2. Pariskunnan lapsi on jo puolivuotias, eikä seksiä ole harrastettu lapsen synnyttyä. Pitäisikö huolestua?

Ei tarvitse. Väestöliitossa tehdyn tutkimuksen mukaan osa pariskunnista ei ole yhdynnässä vuoteen lapsen syntymän jälkeen. Imetyksen aikana äidin hormonitasapaino voi vaikuttaa siihen, että limakalvot ovat kuivat ja kipeät. Väkisin yhdyntään ei kannata ryhtyä, se voi aiheuttaa vastenmielisyyttä seksiä kohtaan. Kuiviin ja kutiseviin limakalvoihin kannattaa hakea apua lääkäriltä.

Lapsen syntymä on parisuhteessa aina jonkinlainen kriisi riippumatta siitä, miten hartaasti odotettu ja rakastettu lapsi on. Ennen lasta parisuhde on ollut kahden ihmisen oma maailma. Asiasta keskustelemalla tilaa löytyy vähitellen myös kolmannelle.

Miehessä lapsen syntymä herättää usein myös pelkoja. Hän jää vääjäämättä äidin ja lapsen suhteen ulkopuolelle, koska lapsi on alkuun riippuvaisempi äidistä. Kun mies on mukana lapsen hoidossa alusta asti, kaikki kolme ovat vuorovaikutuksessa.

Miehen kannalta on tärkeää, että nainen ei vajoa äidin rooliin ja unohda naisen rooliaan. Yhtä lailla miehen pitää muistaa olla muutakin kuin vain isä. Koskettaa voi, vaikkei se johda yhdyntään. Toisen sylissä voi väsyneenä vain levätä. Pääasia on, että läheisyys säilyy suhteessa. Se herättää vähitellen myös halut.

3. Voiko seksuaalinen suuntautuminen muuttua aikuisena?

Kyllä voi. Tavallisempaa kuitenkin on, että ne nuoret, jotka teini-iässä huomaavat seksuaalisuutensa poikkeavan enemmistön heteroseksuaalisuudesta, kertovat usein jollakin tavoin tienneensä asian jo lapsena, alle kymmenvuotiaana.

Toisaalta moni on saattanut solmia heteroseksuaalisen parisuhteen ja saada lapsia, ennen kuin ristiriidat parisuhteessa ja omassa mielessä lopulta pakottavat pohtimaan oman elämän tarpeita rehellisesti. Itsetutkiskelu vaatii rohkeutta, vaikka yhteiskunnan asenteet ovat muuttuneet sallivammiksi.

Lähimmilleen seksuaalista suuntautumistaan tai sukupuoltaan uudelleen pohtivan kannattaa olla rehellinen. Myös kumppanille tilanne on haastava. Hän saattaa tuntea itsensä petetyksi ja kelpaamattomaksi. Lähipiirillä on parhaat mahdollisuudet hyväksyä asia, kun ihminen itse on aito ja hyväksyy itsensä sellaisena kuin on. Kyseessä on kuitenkin aina pitkä prosessi sekä ihmiselle itselleen että hänen lähipiirilleen.

4. Pariskunnasta toinen on ollut uskoton. Pitäisikö unohtaa ja antaa anteeksi?

Anteeksi voi antaa, unohtaa tuskin voi. Pettäjä ei saa menetettyä luottamusta koskaan aivan samanlaisena takaisin.

Vieraaseen suhteeseen sortujan pitäisi havahtua ja pysähtyä pohtimaan mikä vei vieraisiin. Rinnakkaista suhdetta ylläpitävä rikkoo aina myös itseään. Puolisolle kertomistakin tärkeämpi asia on selvittää tilanne oman itsensä kanssa. Rinnakkainen suhde ei ole toimivan parisuhteen vaihtoehto. Jos on todella yrittänyt kaikkensa, eikä parisuhde kehity molempia tyydyttävään suuntaan, se on parempi lopettaa.

Petetylle tilanne aiheuttaa aina trauman. Trauman toipumismekanismiin kuuluu, että toipuja käy tilannetta yhä uudestaan ja uudestaan läpi. Pettäjän täytyy hyväksyä, että tilanteen selvittäminen on pitkä tie. Aito anteeksipyyntö on suhteen paranemisen edellytys. Pettäjän täytyy jaksaa esittää se kumppanille yhä uudelleen niin pitkään kuin tämä asiaa käsittelee.

Vaikka petetty ei ole vastuussa pettäjän teosta, hänenkin on syytä pysähtyä. Puhummeko me toisillemme? Olenko minä suostunut kuuntelemaan toisen keskusteluyrityksiä? Keskusteluyhteyden säilyminen on uskollisuuden paras tae.

5. Mies haluaisi nappailla potenssilääkkeitä huvin vuoksi. Onko tilanteessa riskejä?

Ei ole, jollei käytä sydänlääkityksenä nitroja. Toisaalta potenssilääkkeen hupikäyttö voi perustua väärinkäsitykseen sen toiminnasta. Potenssilääke ei anna kykyä, jos lääkkeen käyttäjällä ei ole omaa halua. Se ei aiheuta tuntikausien erektiota.

Jos onnistuminen jännittää, potenssilääke on hyvä turva. Pelkkä jännittäminen saattaa aiheuttaa epäonnistumisen ja ruokkia jännitystä seuraavalla kerralla.
Potenssilääkkeen käytöstä kannattaa aina kertoa kumppanille. Jos lääkettä käyttää salassa, kumppani voi tulkita sen kritiikiksi omaa vetovoimaansa kohtaan, vaikkei näin olisikaan.

6. Voiko ihminen elää ilman seksiä?

Kyllä voi, seksuaalisuus on vain yksi osa ihmisyyttä. On myytti, että ihminen tarvitsee seksiä. Moni voi elää ilman seksiä elämäntilanteesta riippuen pitkiäkin aikoja, joku koko elämänsä. Jotkut tyydyttävät seksuaalisen tarpeensa täysin itse.

7. Miten nuorena koettu seksuaalinen kaltoinkohtelu tai epävarmuus voi näkyä aikuisiässä?

Seksuaalinen kaltoinkohtelu, hyväksikäyttö tai raiskaus on aina äärimmäisen traumatisoivaa ja se voi aiheuttaa vakavia mielenterveydellisiä ongelmia. Aina ongelmien todellista syytä ei edes saada selville, jos ihminen ei pysty kertomaan kokemuksistaan tai ei muista niitä.

Seksuaalisuuden kehitys perustuu erilaisiin vaiheisiin, portaisiin, jotka jokaisen tulisi käydä läpi. Jos on nuorena hypännyt ohi viattoman käsi kädessä kulkemisen suoraan seksiin, voi olla, että aikuisiällä mikään ei tunnu miltään. Omaa epävarmuutta pitäisi silloin pysähtyä kuuntelemaan ja ryhtyä kunnioittamaan. Kumppanille voi kertoa, että minua on satutettu, ja edetä ihan niin hitaasti kuin oma epävarmuus sallii.

Nuoruuden seksuaalisuuden portaat löytyvät vielä aikuisiälläkin kaikista suhteista. Suhteen alussa monesta tuntuu, kuin olisi uudestaan nuori epävarma itsensä. Omia tunteita pitää silloin kuunnella ja kunnioittaa, seksissä ei ole koskaan pakko eikä kiire minnekään.

Asiantuntijana gynekologi Pirkko Brusila.

Lue lisää parisuhteesta.