Televisiossa sitä harrastetaan joka ilta. Elokuvissa ei ehditä sänkyyn asti, koska himo vie voiton. Mainokset vihjaavat siihen, mikä kaikilla on koko ajan mielessä. Seksiä näkee joka paikassa, mutta haluttomuus lisääntyy. Mistä se johtuu?

Räntäisellä bussipysäkillä keimailee nainen alusvaatteissaan. Lehdessä mies kokkaa ilman paitaa. Sitähän on kaikissa parisuhteissa useita kertoja viikossa. Se on aina intohimoista ja spontaania. Vie jalat alta. Kuulostaako tutulta?

Jos ei, älä huolestu. Arkiseksi jää monella kiireen ja väsymyksen alle. Ei tänään kulta. Ehkä lauantaina.

Olenko minä seksikäs?

Sekä naisten että miesten haluttomuus on vuosi vuodelta lisääntynyt. Suomalaisten yhdynnät vähenevät, vaikka virikkeitä löytyy jopa yhden napinpainalluksen takaa. Missä on vika?

Seksistä annetaan lehdissä, internetissä, televisiossa ja mainoksissa helposti niin täydellinen kuva, että omat kokemukset alkavat tuntua vääränlaisilta. Ihmiset eivät oikein tiedä, miten olla oma itsensä seksuaalisesti. Helposti jokin ulkopuolinen käsitys alkaa määrittää sitä, mitä seksuaalisuus on.

– Vastaanotollani käy paljon naisia, jotka ajattelevat, että seksuaalisuus on yhtä kuin suuseksi tai yhdyntä, seksologi Leena Hattunen sanoo.

Seksistä puhutaan suoraan, mutta sen määritelmä on hyvin kapea. Hattusen mukaan seksuaalinen olento on yhden naisen määritelmän mukaan mies, joka on ollut sadan naisen kanssa. Jo nuoret miehet tarvitsevat viagraa pystyäkseen aina uusiin suorituksiin.

– Miten voi toteuttaa seksuaalisuuttaan aina uuden naisen kanssa? Hattunen kysyy.

Monesti hän kehottaa ihmisiä pysähtymään. Toisen kohtaaminen vaatii aikaa. Hän itse määrittelee seksuaalisuuden läsnäolona ja tietoisuutena itsestä.

– Seksuaalisuutta voi olla vaikkapa oman naisellisuuden tiedostaminen, hän sanoo.

Se voi tarkoittaa, että esimerkiksi opettelee kävelemään naisellisesti. Tai että muuten vain tuntee itsensä seksikkääksi. Useat miehet tulevat onnelliseksi ja itseensä tyytyväisiksi siitä, että heidän kroppansa toimii heidän toivomallaan tavalla vaikkapa lenkillä tai laituria rakentaessa. Ja voi olla hyvinkin seksikästä, että saavuttaa pitkään toivomansa tavoitteen elämässään tai työssään.

Kenenkään seksuaalisuus ei ole riippuvainen toisen ihmisen ihailusta eikä mistään tempusta. Jos on sinut oman itsensä kanssa, voi parisuhteessa antautua nautintoon ja lähellä olemiseen.
Siitä se lähtee. Tai ainakin pitäisi.

Arki vai intohimo?

Arki on monella muutakin kuin seksiä. Otetaan vaikka yli 50-vuotias mies. Töihin tulee nuorta väkeä, jolla on kaksi tutkintoa. He hallitsevat koneet ja uudet kansainväliset trendit. Puhuvat neljää kieltä sujuvasti. Mies tuntee itsensä mitättömäksi. Fossiiliksi.

– Ehkei silloin kotonakaan tule ensimmäiseksi mieleen sanoa vaimolle: mä olen ihana, mä olen tässä, mitä sä haluat? Samuli Koiso-Kanttila Väestöliiton Miehen aika -projektista sanoo.

Ehkä vielä kuvaavampi esimerkki on alle nelikymppinen mies, jolla on kaksi alle kouluikäistä lasta, vaimo palaa töihin, firma on huonossa jamassa, lopputyö kesken ja talo rakennettu harjakorkeuteen. Tulee ehkä mieleen, että tykkääköhän se vaimo vielä musta. Illalla sänkyyn kaatuessa sitä ei jaksa kuitenkaan kysyä. Ehkä molemmat ajattelevat, etteivät kuitenkaan pysty tuottamaan toisilleen megaorgasmeja.

Suomalaisten seksikäyttäytymistä ja -asenteita on tutkittu 1970-luvun alusta lähtien, ja yhdyntätiheyttä, partnerien määrää ja esimerkiksi tietoja itsetyydytyksestä on raportoitu vielä sitäkin pidemmältä ajalta. Tällä vuosituhannella seksin määrä on vähentynyt nimenomaan parisuhteissa. Itsetyydytys on sen sijaan lisääntynyt.

Mitä minä haluan?

Väestöliiton seksuaaliterapeutti Mika Lehtonen ei usko, että suomalaisten seksuaalinen aktiivisuus olisi hiipumassa. Hän on Leena Hattusen kanssa samoilla linjoilla siinä, ettei yhdyntöjen määrä kerro kovinkaan paljon ihmisten seksuaalisuudesta.

Ihmiset ovat parisuhteissaan yhä kärsimättömämpiä. Jos suhde ei toimi, sen voi vaihtaa uuteen. Paljon parisuhde- ja seksiongelmia aiheuttaa myös esimerkiksi lisääntynyt alkoholinkäyttö.

Kiirekin näkyy parisuhteissa. Toiselle olisi varattava enemmän aikaa. Itsetyydytyksellä voi purkaa seksuaalista painetta, mutta läheisyyttä ei saa kuin toiselta.

– Pariskunnan seksuaalisuus voi olla intohimoista ja räiskyvää ilman yhdyntöjäkin, Hattunen sanoo.

Mika Lehtosen ja  Samuli Koiso-Kanttilan mukaan seksin ylitarjonta ihmisten ympärillä saa jotkut vastustamaan kaikkea seksiin liittyvää. Puolialastomien miesten ja naisten kuvia on vaikea olla näkemättä.

– Seksikäs kuvasto tulee vastaan kaikkialla, eikä se voi olla vaikuttamatta ajatusmaailmaan. Monille se aiheuttaa paineita, Koiso-Kanttila sanoo.

Toisille niistä tulee pakkomielle, ja siksi myös erilaiset seksiriippuvuudet lisääntyvät. Esimerkiksi Leena Hattusen vastaanotolla käy paljon pornon suurkuluttajia, jotka itsekin haluaisivat käyttää aikaansa johonkin muuhun. Riippuvuus esimerkiksi itsetyydytyksestä johtaa joillakin miehillä fyysisiin ongelmiin.

Mitä olen ja mitä haluan, pyörii monien naisten ja miesten mielessä. Ja joskus voi olla helpompi olla ajattelematta koko asiaa. Seksuaaliterapeutit kertovat, että on yhä enemmän ihmisiä, joita seksi ei kiinnosta ollenkaan.

Haluanko sinua?

Ilman seksiä voi elää. Haluttomuus on ongelma vain parisuhteessa.

– Usein ongelma on siinä, että parisuhteessa vain toinen määrittää minkälaista seksiä harrastetaan, Leena Hattunen sanoo.

Toinen ei ehkä saa sanottua, että haluaisi jotakin muuta. Hän ei halua sitä seksiä, jota kumppani tarjoaa ja alkaa vetäytyä. Jompi kumpi voi olla rohkea kokeilija, joka ehdottaa koko ajan jotakin uutta.

Sellaisessa suhteessa helposti unohtuu lempeämpi ja virittelevämpi seksuaalisuus, johon kuuluu lähinnä suukottelua, koskettelua ja vain lähellä olemista. Seksuaaliterapiassa autetaan ihmisiä löytämään oma eroottinen puolensa, mutta sitä voi itsekin pysähtyä kuulostelemaan.

– Kokeile kumppanisi kanssa miltä tuntuu istua kasvokkain ja pitää käsiä päällekkäin yhdessä, Leena Hattunen neuvoo.

Muutenkin koskettamalla voi toisen kanssa harjoitella läsnäoloa ja yhdessä olemista. Pysähtyä kuuntelemaan toista ja itseään. Rutiinit, jotka toistuvat vuodesta toiseen samanlaisina helposti tappavat intohimon.

– Pitkässä parisuhteessa seksuaaliset tarpeet muuttuvat. Asia pitää tiedostaa itse ja kertoa toiselle.
Kiire arjessa voi olla syy haluttomuuteen, mutta se voi myös olla keino paeta toisen kohtaamista.

Kuka arvottaa seksiä?

– Seksin määrä ei suoraan vaikuta parisuhteen onnellisuuteen, Koiso-Kanttila sanoo.

Kuitenkin sitä halutaan parisuhteissa olevan. Suomalaisen seksitutkimuksen mukaan haluttomuus helposti vähentää muutenkin koskettelua ja läheisyyttä parisuhteessa. Haluttomuudesta kärsivät usein myös puhuvat vähemmän seksistä ja omasta halustaan puolisonsa kanssa. Seksuaaliset pettymykset voivat aiheuttaa haluttomuutta.

Seksi on vapaasti valittava kahden ihmisen nautinnon lähde. Sitä ei kukaan ulkopuolinen arvioi. Koiso-Kanttilan mukaan pariskunnan seksissä on usein mukana ajatus jostakin kolmannesta, jolle seksiä suoritetaan. Seksin pitää olla aina spontaania, johtaa yhtäaikaiseen orgasmiin ja äänien pitää kuulua vähintään naapuriin.

Katin kontit. Kuulostaa vaivalloiselta.

Kuulostaa nössöltä, mutta sovittu seksihetki lauantaisaunan jälkeen hiljaa peiton alla voi olla ihan yhtä tyydyttävää. Juuri meille. Myös itsetyydytys voi olla nautinnollinen keino purkaa stressiä tai seksuaalista painetta.

Mika Lehtosen mukaan miesten seksuaaliterapiassa etsitään syitä haluttomuuteen. Jos on huolia, kiirettä ja vielä ylisuuria odotuksia, on ihan normaalia ettei seksi onnistu.

– Myös pettymyksiä on opittava sietämään, Lehtonen sanoo.

Aika harvassa ovat ne superyksilöt, joiden seksikin on aina maksimikivaa.

Erotiikkaa elämään

Kannattaa kertoa toiselle omista haluistaan.

– Jos vain yhdynnöillä ilmaistaan tunteita, tulee seksistä helposti pakonomaista suorittamista, Leena Hattunen sanoo.

Kumpikin ehkä tahollaan ajattelee, että on jotenkin tyydytettävä toinen. Oltava käytettävissä. Naisen pitää olla viettelevä ja kiihottava. Miehen on tyydytettävä naisensa tarpeet ja saatava aikaan multiorgasmeja.

Eroottista ilmapiiriä voi viritellä hyvin arkisilla asioilla. Eikä tilanteen joka kerta tarvitse johtaa yhdyntään.

Leena Hattunen kehottaa palauttamaan parisuhteisiin aamusuukot. Tietokoneen ääressä joka ilta nököttävän kumppanin hartioita voi hieroa. Jo pelkkä kiinnostuminen toisen asioista helpottaa kohtaamista.

– Mukava ilmapiiri johtaa siihen, että voi kertoa mikä kiihottaa, Hattunen sanoo.

Jäisitkö viereeni vielä hetkeksi, kulta. Haluaisin, että koskettaisit minua!

Lue lisää seksuaalisuudesta.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

5 vaaranmerkkiä ja 10 askelta kohti parempaa oloa.

  1. KIUKKUISUUS Jatkuva ärtymyksen tunne, erityisesti pinnan palaminen kotona. Tavallisia ovat myös yllättävät ja voimakkaat tunteenpurkaukset. Tunnelma on kireä eikä mikään naurata.
  2. STRESSIOIREET Päänsäryt ja selkäkivut lisääntyvät, sydän hakkaa, vatsa oireilee ja unihäiriöt piinaavat. Sosiaalinen elämä ei kiinnosta. Mieli tekee makeaa ja vain alkoholi antaa rentoutusta.
  3. JATKUVA VÄSYMYS Uni ei virkistä. Jatkuva väsymys, nukahtamisvaikeudet ja keskellä yötä heräily voivat olla merkkejä uupumuksesta tai masennuksesta. Iltaisin tekee mieli vain vajota sohvalle.
  4. MIELIALAN LASKU Suhtaudutko asioihin yhä useammin kielteisesti? Onko töissä kivaa? Menetkö mielelläsi töihin? Saatko aikaan sen, mitä pitääkin? Jaksatko liikkua tai harrastaa töiden jälkeen? Vai huomaatko miettiväsi murheita ja kokevasi itsesi entistä huonommaksi.
  5. TYÖ EI KIINNOSTA Et jaksa enää innostua mistään eikä luovuus kuki. Asenne työtä ja itseä kohtaan muuttuu kyyniseksi. Työ alkaa tuntua turhalta tai mahdottomalta.

10 askelta ylös uupumuksesta

  1. ARVIO TILANNE: Pysähdy. Mieti, mistä tilanne johtuu. Mitä tästä seuraa, jos jatkat näin? Voitko tehdä jotain toisin? Voitko ottaa aikalisän?
  2. ETSI APUA: Kuka tai mikä voisi auttaa sinua? Voitko keskustella esimiehen kanssa? Miten työt voisi organisoida? Auttaisiko työterveyshuolto?
  3. OTA LUPA LEVÄTÄ: Jokaisessa päivässä tulisi olla hetkiä rentoutumiselle. Osaatko antaa asioiden vain olla? Jos työssä on tiukkaa, vapaa-ajan olisi hyvä olla ohjelmoimatonta.
  4. MÄÄRITTELE ARVOSI: Mieti ja kirjoita paperille, mikä Sinulle on elämässä tärkeää? Mille asioille haluat antaa aikaasi ja uhrata voimiasi? Mistä haluaisit, että Sinut muistetaan?
  5. HUOMAA TOIMINTASI: Osaatko kieltäytyä ylitöistä vai uhraudutko aina? Tunnetko syyllisyyttä, jos pidät puolesi?
  6. KIITÄ ITSEÄSI: Kun lähdet töistä, tee kerrankin lista kaikesta siitä, mitä olet saanut päivän mittaan aikaan. Kiitä itseäsi! Muista, että vähempikin riittää.
  7. KERÄÄ OIVALLUKSET: Ota talteen kultajyvät eli onnistumiset matkan varrelta. Mikä on toiminut ja miksi?
  8. KOKEILE MUUTOSTA: Etsi eri toimintamalleja. Yritä toimia hiukan toisin. Sekin on osa muutosta, että hyväksyt sen, ettet aina pysty etkä onnistu.
  9. HYVÄKSY LEMPEÄSTI: Myötätuntoa voi harjoittaa itseäänkin kohtaan. Muista kuitenkin, että asenteesi toisiin vaikuttaa siihen, miten itseesi suhtaudut.
  10. PYSY NYKYHETKESSÄ: Harjoittele tuomaan ajatukset nykyhetkeen. Päästä irti menneistä ja tulevista, sillä nyt kaikki saattaa olla aivan hyvin. Tällä minuutilla ei ole mitään hätää.

Asiantuntija: kuntoutuspsykologi Heli Nurmi, Härmän Kuntoutus oy.

Barbie-näyttelyn tulo Kansallismuseoon on herättänyt hirveästi muistoja ja keskustelua.

Minulle Barbeista tulee mieleen isä. Kerran 60-luvulla, kun olin pikku tyttö, isä oli Pariisissa työmatkalla ja lähetti sieltä kiiltävän postikortin minulle. Tärkein lause oli tämä: ”Menen huomenna katsomaan Barbien vaatteita.”

Isä oli ajatellut minua siellä Eiffel-tornin juurella. Isä tiesi, mikä minua kiinnostaa. Hienosti sanottuna: koin tulleeni nähdyksi.

Nyt olen 56-vuotias, enkä käännä Barbeille selkääni, vaikka niitä kuinka kritisoitaisiin.

Mitäs pahaa niissä Barbeissa taas olikaan? Entä mitä hyvää?

Onneksi feministikavereiden kanssa on helppo puhua barbeista. Hannele Harjunen on yliopistonlehtori Jyväskylän yliopistossa. Hän sanoo heti, että barbit ovat klassinen esimerkki niin sanotun epärealistisen naisvartaloihanteen pönkittämisestä. Vaikutteitahan saadaan populaarikulttuurin kuvastosta, johon kuuluvat myös muoti, mallit ja elokuvatähdet.

Mutta. Barbie on ollut myös parantamassa naisten ja tyttöjen asemaa. Se sai heti rooleja, jotka eivät olleet tytöille tyypillisiä, olihan se astronautti ja presidenttiehdokaskin jo kymmeniä vuosia sitten.

Sitä paitsi oikeasti tytöt ovat toimijoita, jotka leikkivät barbeilla ihan mitä huvittaa, eivätkä pysy tarjotuissa rooleissa. Hannelen Barbie oli Ursula, asianajaja, joka harrasti ampumista.

”Minähän rakastin Barbeja”, hän sanoo.

Vanha ystäväni Leena-Maija Rossi on sukupuolentutkimuksen yliopistonlehtorina Lapin yliopistossa. Hän sanoo, että Barbiet ovat todella ristiriitainen juttu naisen elämässä. Niinpä.

Hämmentävää, että tytöille on tuotettu leluksi aikuinen nainen. Ja sitten lelun mahdoton ruumiinkuva on alkanut edustaa aikuisille naisille ihannetta.

Mutta. Ehkä Barbien kroppa on niin älyttömän karrikoitu, että sen ohittaa saamatta mitään ”ruumisvaatimuksia”. Lapsena Barbien käsittämättömälle vyötärölle naurettiin, sanoo Leena-Maija.

En minä halunnut näyttää barbilta. Kun nyt hypistelin isän Pariisista tuomaa Barbien iltapukua, yllätyin. Tajusin, että 2000-luvun alussa, kun pääsin Linnan juhliin, olin teettänyt itselleni saman mallisen puvun.

Barbie-leikeissä sai täysillä nauttia vaatteiden yliampuvasta estetiikasta, sanoo Leena-Maija. Hänen räätälimummunsa teki barbeille vaatteita ja selvisi pienistä saumoista helposti.

Meillä molemmilla oli myös musta barbi. Olihan sitä moninaisuutta. ”Lapsikin ymmärsi, ettei kauneusihanteen tarvitse olla valkoinen”, sanoo Leena-Maija.

Barbien aikuisuus on mainio pointti. Vauvanuket vasta sitovatkin tytöt tiettyyn rooliin. Aikuista naista ei ole pakko hoivata. Päinvastoin.

Facebookissa Kasia Babisin sarjakuvaan tuli satoja kommentteja, joissa muistellaan leikkejä. Barbeilla on sodittu, niitä on pudotettu portailta (turistit tippuivat kalliolta), hirtetty rikoksista, haudattu kompostiin, josta ne nousivat zombeina, pehmoeläimet ovat raadelleen niitä... Ja tietysti Barbeilla on ollut villiä seksiä.

Minulta löytyy Barbien irtopää, jolle on kuulakärkikynällä tehty Kissanaisen naamio.

Pyssyleikkejä paheksutaan. Barbileikkien väkivaltaisuutta ei ole edes huomattu. Se vähän hymyilyttää.