Väkivallan uhka pelottaa ihmisiä. Voiko sille mitään, että väkivaltainen ihminen ei piittaa säännöistä eikä hillitse itseään? Itsekontrollia voi oppia.

Väkivaltaiselle pyyntö on vaatimus ja toisen katse mulkoilua. Aggressiivinen ihminen tulkitsee lähestymisen hyökkäyksenä. Hän vastaa siihen lyömällä.

Sosiaalipsykiatrian dosentti Riittakerttu Kaltiala-Heino yrittää kuvailla väkivaltaisesti käyttäytyvän ajatuksia. Se on vaikeaa, sillä käyttäytymiseen vaikuttavat niin monet asiat: menneisyys, nykyinen elämäntilanne ja persoonalliset ominaisuudet.

Säännöt eivät kiinnosta

Käyttäytymishäiriöt alkavat usein jo lapsena. Epäsosiaalista ja aggressiivista tyttöä tai poikaa hyljeksitään koulussa ja hän hakeutuu jengeihin, joissa sääntöjä rikotaan: lintsataan koulusta, varastellaan ja käyttäydytään entistä väkivaltaisemmin.

Kun vanhemmat eivät kykene huolehtimaan lapsestaan ja valvomaan teini-ikäisen menemisiä, lapsi syrjäytyy. Hänestä tuntuu, ettei kukaan välitä hänestä, eikä hänen tarvitse välittää kenestäkään. Jos on lapsena lyöty tai on nähnyt lapsuudessaan hakkaamista, käyttäytyy nuorena ja aikuisena helposti samoin.

Vaikea lapsuus, traumaattiset kokemukset ja jatkuva koulupinnaus eivät välttämättä saa ihmistä lyömään toisia. Ne ovat vain väkivaltaiseen käytökseen johtavia riskejä.

– Luonteeltaan impulsiivinen, riskejä ottava, koko ajan uutta kaipaava ihminen hyökkää muiden kimppuun helpommin kuin levollinen persoona, Kaltiala-Heino kuvaa.

Kun ihmisen asenne on kielteinen, hänellä on kehnot sosiaaliset taidot ja heikko ongelmanratkaisukyky, syntyy helposti riitoja, joiden ainoa ratkaisu on hyökätä. Aggressiivisesti käyttäytyvä ihminen tulkitsee toisten käyttäytymisen automaattisesti aggressiiviseksi ja vastaa samoin. Se voi johtua siitä, että isä hakkasi häntä pienenä tai siitä, että hänellä on vaikeuksia hahmottaa sosiaalisia tilanteita. Luultavasti molemmista.

Myös jotkin mielenterveyden häiriöt voivat saada ihmisen lyömään muita. Persoonallisuushäiriöt, joissa ihmistä määrittää jokin pysyvä, joustamaton piirre, saavat ihmisen joskus käyttäytymään väkivaltaisesti. Erityisesti, jos persoonallisuus on narsistinen, epäsosiaalinen tai epävakaa.

– Jos tällainen ihminen vielä juo alkoholia tai käyttää huumeita, on väkivalta yhä todennäköisempää, Kaltiala-Heino sanoo. Joskus myös skitsofreniaan ja psykooseihin liittyy väkivaltaista käyttäytymistä, kun todellisuudentaju hämärtyy.

Kilpailun käyttövoima

Normaalisti ihminen hallitsee aggressioitaan. Riitatilanteissa neuvotellaan, etsitään kompromisseja tai vetäydytään tilanteesta. Lähes kaikkiin urheilulajeihin ja kilpailutilanteisiin kuuluu tietty määrä aggressiivisuutta, joka osataan purkaa keskittymällä suoritukseen. Helposti tulistuva ihminen voi lyödä nyrkkiä pöytään, mutta pystyy silti hahmottamaan kokonaistilanteen ja kunnioittamaan muita ihmisiä. Turhauttavissa tilanteissa ihminen yleensä selittää tilanteen jotenkin itselleen.

– Tietty määrä aggressiota tarvitaankin, että osaa puolustaa itseään, jos tulee kohdelluksi väärin esimerkiksi työpaikalla, Kaltiala-Heino sanoo.

Hän on sitä mieltä, että sama määrä ärhäkkyyttä tulkitaan usein miehillä kunnianhimoksi ja naisilla kielteisten tunteiden ilmaukseksi. Mies on jämäkkä ja nainen hysteerinen. Tämä näkyy jo kasvatuksessa.

– Jos poika lyö, hän on tuhma, mutta lyövä tyttö on huono.

Miehet ovat väkivaltaisempia kuin naiset, se on totta. Kaltiala-Heino kuitenkin muistuttaa, että silloin kun nainen on väkivaltainen, hän on sitä hyvin samalla tavalla kuin mies.

Käytöshäiriöt kuriin

Väkivaltaisesti käyttäytyvä voi opetella tunnistamaan itsessään suuttumisen merkkejä. Minkälaisissa tilanteissa minulta menee maltti? Muun muassa kognitiivisen käyttäytymisterapian avulla lyömiselle voikin löytyä vaihtoehto.

Lapsille, jotka haluavat leikkiä samalla lelulla, opetetaan vuorottelua: "Leiki sinä ensin vähän aikaa sillä isolla sinisellä kuorma-autolla ja sitten vaihdetaan." Pieni ihminen oppii itsehillinnän alkeet.

Kun mies lyö vaimoaan, hän helposti perustelee suuttumustaan sillä, että vaimo nalkutti ja oli syyttävän näköinen. Lyöminen on reaktio syytöksiin, joita ei ehkä oikeasti ollutkaan. Ajatuskuvio on opittava tunnistamaan, jotta sitä voisi muuttaa.

Käytöshäiriö on jatkuvaa toisten oikeuksien loukkaamista. Sen hoito vaatii aina pitkäaikaista paneutumista ihmisen koko elämäntilanteeseen. Käytöshäiriöiden ehkäisy on tärkeää. Apua tarvitsevat perheet on tunnistettava, ja lasten koulunkäyntiä pitää tukea esimerkiksi puuttumalla oppimishäiriöihin.

Väkivaltaista käyttäytymistä voidaan hallita myös lääkkeillä, jos sen aiheuttaa jokin psykiatrinen sairaus, kuten psykoosi, tai vaikkapa päihteistä vieroitettaessa.

Vierailija

Itsehillintää voi oppia

Mieheni on juuri kuvatun kaltainen. Kaikki syy on aina minussa ja hän saa lyödä kun puhun liikaa. Aiheella ei kuulema ole väliä, kun käytän häneen henkistä väkivaltaa hän saa tehdä samaa takaisin. Erona vain se että minä en hauku,lyö, karju, uhkaile...mä vaan juttelen, välillä nopeammin ja kiivaammin ja välillä rauhallisemmin. Liika puhe on kuulema henkistä väkivaltaa.
Lue kommentti
"Olen nyt muotooni tyytyväinen, kropassa on hyvä fiilis", Mikko sanoo.

Jos työprojekti alkaa mennä päin seiniä, stressi on taattu. Liikunta, hyvä ruoka ja lasi viiniä auttavat rentoutumaan.

Stressistä pitää pyrkiä pois ja sitä pitää yrittää välttää, sanoo näyttelijä Mikko Kivinen, 59. Se on kuitenkin osa elämää. Yleensä Kivinen ei edes huomaa päälle hiipinyttä stressitilaa, ennen kuin se lomalla helpottaa.

– Aina kun on paljon töitä, on myös stressiä. Pahinta siinä on, että väsyttää, mutta ei kuitenkaan saa nukuttua. Se estää luovuuden, joka on omassa duunissa kuitenkin suht tärkeää.

Stressi myös lyhentää pinnaa. Parasta vastapainoa on liikunta ja liikunnan seuraaminen. Myös ruoka ja hyvä lasi viiniä sekä oman ajan ottaminen ja perheen kanssa yhdessä oleminen auttavat rentoutumaan.

Murheet pitää saada raameihinsa

Stressi pääsee pahaksi, jos työprojekti alkaa mennä päin seiniä.

– Mahdollisuuksia on useita: käsikirjoitus voi olla kehno tai kanssanäyttelijöiden kanssa ei löydy yhteistä säveltä. Yleisestikin jos huomaan, että proggis alkaa mennä omasta mielestäni ei-toivottavaan suuntaan, se on aika paha tilanne.

Ikä ja elämänkokemus auttavat onneksi vähentämään stressin määrää ja kestoa, vaikka kierrokset välillä nousisivatkin.

– Tärkeintä on, ettei kanna huolta koko maailman asioista, vaan löytää ne olennaiset polttopisteet.

Ammattitaidon kehittyminen niin näyttelijän kuin ohjaajankin työssä on antanut lisää työkaluja asioiden ratkaisemiseen.

– Se tietysti stressaa, jos asiat menevät väärään suuntaan. Mutta vielä enemmän stressaa se, jos en tiedä, miten tilanne ratkaistaan. Joskus vain aika auttaa.

Miten Mikko huoltaa kehoaan ja mitä hän on mieltä laihduttamisesta?  Lue koko juttu Hyvä terveys 11/17 -lehdestä. Muistathan, että tilaajana voit lukea lehteä maksutta osoitteessa digilehdet.fi/hyva-terveys

Näyttelijä Anna-Maija Tuokko:
Anna-Maija Tuokko

Listoja rakastava näyttelijä kirjoittaa ylös ne ihmiset, joita uran varrella kannattaa kuunnella. Näytelmäarvioita hän ei enää lue.

Kun jotain tulee valmiiksi, näyttelijä Anna-Maija Tuokko, 36, vetää asian yli listaltaan. Siitä hän saa onnistumisen ja aikaansaamisen tunteita. Listoissa asiat pysyvät järjestyksessä, mutta niistä on muutakin hyötyä.

– Kirjoitan joka päivälle to do -listan tehtävistä asioista. Kuvauksissa vedän tehdyt kohtaukset yli kässäristä. Jos herään yöllä siihen, että jokin asia vaivaa minua, kirjoitan sen paperille. Se auttaa saamaan asian pois mielestä.

Kritiikin suhteen Anna-Maija pitää listaa henkilöistä, joita hänen kannattaa kuunnella. Enää hän ei lue arvioita netistä tai lehdistä.

– Joitakin vuosia sitten yhdestä isosta musikaaliroolistani tuli hyvin satuttava arvio. Olin ensi-illassa tosi kipeänä ja lauloin kortisonin avulla. Kriitikot eivät tietysti tienneet sitä, enkä ehkä omasta mielestänikään onnistunut niin hyvin kuin olisin halunnut. Arvioissa koko produktio laitettiin vessanpöntöstä alas.

Tyly arvostelu oli vaikea paikka. Seuraavat neljä päivää hän käveli itkien Oulunkylän metsissä.

– Ryvin häpeässä, itseinhossa ja riittämättömyyden tunteessa. Halusin lopettaa kokonaan. Sitten kyllästyin ja totesin, että en voi antaa kriitikoiden näkemysten vaikuttaa itseeni tai en voi tehdä tätä työtä.

Kiitollisuuskin on taito

Anna-Maija kertoo osaavansa nauttia, kun hän saavuttaa jonkin virstanpylvään. Monesti ne liittyvät omaan uraan, vaikkapa rooleihin, joita hän on toivonut pääsevänsä tekemään jossakin vaiheessa: jotain Shakespearea, Wickedin Glinda, Kukkaistytön Eliza...

– Osaan myös olla kiitollinen. Näen ja tiedostan koko ajan, miten onnellinen voin olla saamistani mahdollisuuksista ja siitä, että voin nauttia työstäni.

Tavoitelistalta on jo vedetty aika monta asiaa ja roolia yli. Tilalle on tullut uusia tavoitteita.

– Minulla on sellainen pieni kytevä haave, että alkaisin jossakin vaiheessa ohjata itse musikaaleja. Huomaan, että katson asioita jo vähän sillä silmällä.

Millainen liikkuja Anna-Maija on ja mitä hän kokkaa mieluiten lautaselleen? Lue koko haastattelu Hyvän terveyden numerosta 11/17! Muistathan, että tilaajana voit lukea koko lehden maksutta osoitteessa: digilehdet.fi/hyva-terveys