Väkivallan uhka pelottaa ihmisiä. Voiko sille mitään, että väkivaltainen ihminen ei piittaa säännöistä eikä hillitse itseään? Itsekontrollia voi oppia.

Väkivaltaiselle pyyntö on vaatimus ja toisen katse mulkoilua. Aggressiivinen ihminen tulkitsee lähestymisen hyökkäyksenä. Hän vastaa siihen lyömällä.

Sosiaalipsykiatrian dosentti Riittakerttu Kaltiala-Heino yrittää kuvailla väkivaltaisesti käyttäytyvän ajatuksia. Se on vaikeaa, sillä käyttäytymiseen vaikuttavat niin monet asiat: menneisyys, nykyinen elämäntilanne ja persoonalliset ominaisuudet.

Säännöt eivät kiinnosta

Käyttäytymishäiriöt alkavat usein jo lapsena. Epäsosiaalista ja aggressiivista tyttöä tai poikaa hyljeksitään koulussa ja hän hakeutuu jengeihin, joissa sääntöjä rikotaan: lintsataan koulusta, varastellaan ja käyttäydytään entistä väkivaltaisemmin.

Kun vanhemmat eivät kykene huolehtimaan lapsestaan ja valvomaan teini-ikäisen menemisiä, lapsi syrjäytyy. Hänestä tuntuu, ettei kukaan välitä hänestä, eikä hänen tarvitse välittää kenestäkään. Jos on lapsena lyöty tai on nähnyt lapsuudessaan hakkaamista, käyttäytyy nuorena ja aikuisena helposti samoin.

Vaikea lapsuus, traumaattiset kokemukset ja jatkuva koulupinnaus eivät välttämättä saa ihmistä lyömään toisia. Ne ovat vain väkivaltaiseen käytökseen johtavia riskejä.

– Luonteeltaan impulsiivinen, riskejä ottava, koko ajan uutta kaipaava ihminen hyökkää muiden kimppuun helpommin kuin levollinen persoona, Kaltiala-Heino kuvaa.

Kun ihmisen asenne on kielteinen, hänellä on kehnot sosiaaliset taidot ja heikko ongelmanratkaisukyky, syntyy helposti riitoja, joiden ainoa ratkaisu on hyökätä. Aggressiivisesti käyttäytyvä ihminen tulkitsee toisten käyttäytymisen automaattisesti aggressiiviseksi ja vastaa samoin. Se voi johtua siitä, että isä hakkasi häntä pienenä tai siitä, että hänellä on vaikeuksia hahmottaa sosiaalisia tilanteita. Luultavasti molemmista.

Myös jotkin mielenterveyden häiriöt voivat saada ihmisen lyömään muita. Persoonallisuushäiriöt, joissa ihmistä määrittää jokin pysyvä, joustamaton piirre, saavat ihmisen joskus käyttäytymään väkivaltaisesti. Erityisesti, jos persoonallisuus on narsistinen, epäsosiaalinen tai epävakaa.

– Jos tällainen ihminen vielä juo alkoholia tai käyttää huumeita, on väkivalta yhä todennäköisempää, Kaltiala-Heino sanoo. Joskus myös skitsofreniaan ja psykooseihin liittyy väkivaltaista käyttäytymistä, kun todellisuudentaju hämärtyy.

Kilpailun käyttövoima

Normaalisti ihminen hallitsee aggressioitaan. Riitatilanteissa neuvotellaan, etsitään kompromisseja tai vetäydytään tilanteesta. Lähes kaikkiin urheilulajeihin ja kilpailutilanteisiin kuuluu tietty määrä aggressiivisuutta, joka osataan purkaa keskittymällä suoritukseen. Helposti tulistuva ihminen voi lyödä nyrkkiä pöytään, mutta pystyy silti hahmottamaan kokonaistilanteen ja kunnioittamaan muita ihmisiä. Turhauttavissa tilanteissa ihminen yleensä selittää tilanteen jotenkin itselleen.

– Tietty määrä aggressiota tarvitaankin, että osaa puolustaa itseään, jos tulee kohdelluksi väärin esimerkiksi työpaikalla, Kaltiala-Heino sanoo.

Hän on sitä mieltä, että sama määrä ärhäkkyyttä tulkitaan usein miehillä kunnianhimoksi ja naisilla kielteisten tunteiden ilmaukseksi. Mies on jämäkkä ja nainen hysteerinen. Tämä näkyy jo kasvatuksessa.

– Jos poika lyö, hän on tuhma, mutta lyövä tyttö on huono.

Miehet ovat väkivaltaisempia kuin naiset, se on totta. Kaltiala-Heino kuitenkin muistuttaa, että silloin kun nainen on väkivaltainen, hän on sitä hyvin samalla tavalla kuin mies.

Käytöshäiriöt kuriin

Väkivaltaisesti käyttäytyvä voi opetella tunnistamaan itsessään suuttumisen merkkejä. Minkälaisissa tilanteissa minulta menee maltti? Muun muassa kognitiivisen käyttäytymisterapian avulla lyömiselle voikin löytyä vaihtoehto.

Lapsille, jotka haluavat leikkiä samalla lelulla, opetetaan vuorottelua: "Leiki sinä ensin vähän aikaa sillä isolla sinisellä kuorma-autolla ja sitten vaihdetaan." Pieni ihminen oppii itsehillinnän alkeet.

Kun mies lyö vaimoaan, hän helposti perustelee suuttumustaan sillä, että vaimo nalkutti ja oli syyttävän näköinen. Lyöminen on reaktio syytöksiin, joita ei ehkä oikeasti ollutkaan. Ajatuskuvio on opittava tunnistamaan, jotta sitä voisi muuttaa.

Käytöshäiriö on jatkuvaa toisten oikeuksien loukkaamista. Sen hoito vaatii aina pitkäaikaista paneutumista ihmisen koko elämäntilanteeseen. Käytöshäiriöiden ehkäisy on tärkeää. Apua tarvitsevat perheet on tunnistettava, ja lasten koulunkäyntiä pitää tukea esimerkiksi puuttumalla oppimishäiriöihin.

Väkivaltaista käyttäytymistä voidaan hallita myös lääkkeillä, jos sen aiheuttaa jokin psykiatrinen sairaus, kuten psykoosi, tai vaikkapa päihteistä vieroitettaessa.

Vierailija

Itsehillintää voi oppia

Mieheni on juuri kuvatun kaltainen. Kaikki syy on aina minussa ja hän saa lyödä kun puhun liikaa. Aiheella ei kuulema ole väliä, kun käytän häneen henkistä väkivaltaa hän saa tehdä samaa takaisin. Erona vain se että minä en hauku,lyö, karju, uhkaile...mä vaan juttelen, välillä nopeammin ja kiivaammin ja välillä rauhallisemmin. Liika puhe on kuulema henkistä väkivaltaa.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Mieheni käyttää unilääkkeitä nukahtamiseen ja paetakseen todellisuutta. Viime aikoina olen huomannut aggressiivisuutta hänen käytöksessään lääkkeen ottamisen jälkeen – toki lievää mutta joka tapauksessa vierasta uhoa. Hän tekee asioita, joita ei normaalisti tee, ja hetken mielijohteesta. Hän käyttää unilääkettä ja kaikkea muutakin mitä käsiinsä saa, myös alkoholia niiden kanssa. Kyse on mielestäni riippuvuudesta. Nyt kuitenkin haluaisin tietää, muuttaako unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö (5 v) ihmisen persoonallisuutta?

Pitkäaikaisen unilääkkeiden käytön ei tiedetä muuttavan ihmisen persoonallisuutta. Miehesi muuttuneen käytöksen taustalla on luultavasti ongelmat, jotka saavat hänet käyttämään pakonomaisesti tavanomaista suurempia annoksia unilääkkeitä ja samanaikaisesti myös alkoholia.

Tilanne ei selviä ennen kuin miehesi kykenee puhumaan niistä ongelmista, jotka ovat hänen muuttuneen käytöksen ja pakonomaisen unilääkkeiden ja alkoholin käytön taustalla.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

5 vaaranmerkkiä ja 10 askelta kohti parempaa oloa.

  1. KIUKKUISUUS Jatkuva ärtymyksen tunne, erityisesti pinnan palaminen kotona. Tavallisia ovat myös yllättävät ja voimakkaat tunteenpurkaukset. Tunnelma on kireä eikä mikään naurata.
  2. STRESSIOIREET Päänsäryt ja selkäkivut lisääntyvät, sydän hakkaa, vatsa oireilee ja unihäiriöt piinaavat. Sosiaalinen elämä ei kiinnosta. Mieli tekee makeaa ja vain alkoholi antaa rentoutusta.
  3. JATKUVA VÄSYMYS Uni ei virkistä. Jatkuva väsymys, nukahtamisvaikeudet ja keskellä yötä heräily voivat olla merkkejä uupumuksesta tai masennuksesta. Iltaisin tekee mieli vain vajota sohvalle.
  4. MIELIALAN LASKU Suhtaudutko asioihin yhä useammin kielteisesti? Onko töissä kivaa? Menetkö mielelläsi töihin? Saatko aikaan sen, mitä pitääkin? Jaksatko liikkua tai harrastaa töiden jälkeen? Vai huomaatko miettiväsi murheita ja kokevasi itsesi entistä huonommaksi.
  5. TYÖ EI KIINNOSTA Et jaksa enää innostua mistään eikä luovuus kuki. Asenne työtä ja itseä kohtaan muuttuu kyyniseksi. Työ alkaa tuntua turhalta tai mahdottomalta.

10 askelta ylös uupumuksesta

  1. ARVIO TILANNE: Pysähdy. Mieti, mistä tilanne johtuu. Mitä tästä seuraa, jos jatkat näin? Voitko tehdä jotain toisin? Voitko ottaa aikalisän?
  2. ETSI APUA: Kuka tai mikä voisi auttaa sinua? Voitko keskustella esimiehen kanssa? Miten työt voisi organisoida? Auttaisiko työterveyshuolto?
  3. OTA LUPA LEVÄTÄ: Jokaisessa päivässä tulisi olla hetkiä rentoutumiselle. Osaatko antaa asioiden vain olla? Jos työssä on tiukkaa, vapaa-ajan olisi hyvä olla ohjelmoimatonta.
  4. MÄÄRITTELE ARVOSI: Mieti ja kirjoita paperille, mikä Sinulle on elämässä tärkeää? Mille asioille haluat antaa aikaasi ja uhrata voimiasi? Mistä haluaisit, että Sinut muistetaan?
  5. HUOMAA TOIMINTASI: Osaatko kieltäytyä ylitöistä vai uhraudutko aina? Tunnetko syyllisyyttä, jos pidät puolesi?
  6. KIITÄ ITSEÄSI: Kun lähdet töistä, tee kerrankin lista kaikesta siitä, mitä olet saanut päivän mittaan aikaan. Kiitä itseäsi! Muista, että vähempikin riittää.
  7. KERÄÄ OIVALLUKSET: Ota talteen kultajyvät eli onnistumiset matkan varrelta. Mikä on toiminut ja miksi?
  8. KOKEILE MUUTOSTA: Etsi eri toimintamalleja. Yritä toimia hiukan toisin. Sekin on osa muutosta, että hyväksyt sen, ettet aina pysty etkä onnistu.
  9. HYVÄKSY LEMPEÄSTI: Myötätuntoa voi harjoittaa itseäänkin kohtaan. Muista kuitenkin, että asenteesi toisiin vaikuttaa siihen, miten itseesi suhtaudut.
  10. PYSY NYKYHETKESSÄ: Harjoittele tuomaan ajatukset nykyhetkeen. Päästä irti menneistä ja tulevista, sillä nyt kaikki saattaa olla aivan hyvin. Tällä minuutilla ei ole mitään hätää.

Asiantuntija: kuntoutuspsykologi Heli Nurmi, Härmän Kuntoutus oy.