Nyt välähti! Jokainen on joskus turvautunut intuitioon, mutta onko siinä järkeä?

”Ajattelin sinua juuri äsken, ja nyt törmäsimme.”

Osaamme kuvata intuitiivisen tietämisen hetken. Se on siis olemassa. Mutta mitä se on? Kannattaako siihen luottaa? Ja mitä siitä seuraa? Lehtori Asta Raami opettaa luovaa prosessia Aalto-yliopistossa ja tutkii intuitiota Suomen Akatemian rahoittamassa projektissa. Hänen mielestään intuitiivinen ajattelu ja rationaalinen ajattelu ovat kuin kaksi toisiaan tukevaa jalkaa.
— Kun niitä oppii käyttämään yhdessä, ajattelun hedelmät paranevat. Intuitiivinen ja rationaalinen ajattelu nivoutuvat yhteen, sekoittuvat ja toimivat samanaikaisesti tiedostamattamme arjen päätöksenteossa ja valinnoissa, Asta Raami sanoo.

Hän selvittää yhdessä Samu Mielosen kanssa, miten suunnittelijat käyttävät intuitiota.
— Intuitio ei ole vain taiteilijoiden ja tieteili­jöiden kyky, vaan se on meillä kaikilla synnynnäisesti.

Raamin ja hänen tutkijakollegansa Samu Mielosen mielestä intuitiivista ajattelua tulisi opettaa koulussa, jotta se nykyistä paremmin tiedostettaisiin korvaamattomana osana ajattelua: uuden keksimisessä, ongelmia ratkottaessa ja empatian kehittymisessä.Ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa
intuitiiviset vaikutelmat ovat ykkössijalla. Intuition avulla ymmärrämme toisia ihmisiä ja  itseämme.

— Monissa tutkimuksissa on havaittu, että empaattinen ihminen on myös intuitiivinen ja intuitiivinen on empaattinen. Kun ihminen kehittää toista kykyä itsessään, niin toinenkin kehittyy.

Fusillia vai spaghettia?

Intuitio vaikuttaa kaikessa, missä luodaan ja keksitään: bisneksessä, musiikissa ja teatterissa, lastenkasvatuksessa, matemaattisten ongelmien ratkaisussa ja jopa parisuhteen virkistämisessä.
— Sanattomalla, intuitiivisella tiedolla voimme hahmottaa nopeasti isoja kokonaisuuksia, Asta Raami sanoo.

Intuitio osallistuu jokaisella myös arkiseen päätöksentekoon. Ostanko pehmeää vai kovaa juustoa, fusillia, spaghettia vai maccheronia?
— Ne, joilla intuitiivisen ajattelun alue aivoissa on tuhoutunut, seisovat kaupan hyllyjen välissä kykenemättä päättämään, mitä juustoa ostaisivat, Asta Raami sanoo.

On hämmästyttävää, miten valtaisa voima intuitiolla on. Tämä sisäinen viisaus ohjaa myös elämäntaparatkaisuihin, kuten ryhtymään kasvissyöjäksi, lopettamaan tupakanpolton tai muuttamaan ulkomaille. Sysäyksen antaa intuitio, sanalliset selitykset ja todistelut seuraavat perässä.

Väsyneenä ja stressaantuneena intuitio mykistyy ja päätöksenteko hidastuu. Myös liiallinen järkeily tukahduttaa sitä.
— Pienet lapset ovat hyvin intuitiivisia, sillä rationaalinen mieli ei ole saanut ajattelusta vielä ylivaltaa. Toisaalta lapset eivät pysty käyttämään intuitiota tarkoitushakuisesti, pohtimaan sen oikeellisuutta tai vertaamaan sitä rationaalisen ajattelun tuottamaan tietoon, Asta Raami vertaa.

Kun tietoon hukkuu

Asta Raami toteaa, että maailma on täynnä ongelmia, joita rationaalinen järki ei pysty ratkaisemaan. Hänen mukaansa intuitiivinen ajattelu voi tuottaa parempia ratkaisuja silloin, kun tietoa on liikaa tai liian vähän.
— Ongelma on helppo ratkaista rationaalisesti, jos se on hyvin määritelty. Intuitiolla on iso osuus, jos ongelma on huonosti määritelty tai se on niin sanotusti pirullinen ongelma, kuten ilmaston muutos, köyhyys tai Euroopan velkakriisi, joissa monia ongelmia nivoutuu yhteen.

Jos ihminen on hyvin kosketuksissa intuitiiviseen ajatteluunsa, hän voi tietoisesti valita, kumpaa tietoa, intuitiivista vai rationaalista, hän missäkin tilanteessa tarvitsee ja kumpi on luotettavampaa ja käyttökelpoisempaa.

Intuitio on korvaamaton tietämisen muoto, mutta siitä voi erehtyä ja se voi viedä harhapoluille.
— Se on syytä erottaa toiveajattelusta, oman edun tavoittelusta ja mielihaluista. Mutu, perstuntuma ja fiilikset pohjaavat toiveisiin, haluihin ja pelkoihin ja vievät harhaan, Asta Raami sanoo.

Hän huomauttaa, että toisin kuin inho tai innostus, intuitiivinen havainto ei yleensä tunnu miltään.

— Vaikka intuitioon itsessään ei liity tunteita, sen antama oivallus voi laukaista tunne­reaktion, Raami lisää.

Tunne voi olla palavaa ihastusta, kuten sen oikean rakkauden löytäneellä, tai riemua, kuten fyysikolla, jota intuitiivinen havainto auttoi kehittämään uuden teorian. Sitä voi seurata myös helpotuksen tunne, kun rattaiden puuttuva pyörä löytyy, tai selkeys ja vapautuminen, kun ristiriita ratkeaa.

Intuitiota voi herkistää

Jotkut ovat harjaantuneet kuuntelemaan ja käyttämään suoraa tietämisen kykyä, eli erästä intuition muotoa, paremmin kuin toiset. Kyse on ennen kaikkea harjoittelusta. Intuitio kehittyy, kun sitä käyttää.
— Aistijärjestelmämme kautta virtaa joka sekunti lukemattomia erilaisia ärsykkeitä. Saamme tietoa aisteillamme, tunnekokemuksina, mielen kerroksista ja mielen ulkopuolelta.

— Mieli on kuin Las Vegas, jossa vilkkuu ja välkkyy. Silti vain pieni osa saamistamme ärsykkeistä ylittää tietoisen rajan. Tätä herkkyyttä voi kehittää ja oppia tunnistamaan oma intuitio esimerkiksi peloista, mielihaluista ja toive­ajattelusta.

Raami konkretisoi vertaamalla ihmismieltä radiovastaanottimeen.
— Voimme virittää itsemme vastaanottamaan intuitiivista tietoa ja erottamaan radioaaltojen kohinasta oikeat signaalit.

Tuota herkkyyttä Asta Raami pyrkii kehittämään kaiken aikaa myös omassa elämässään opettajana, tutkijana ja kolmen lapsen äitinä.
— Vaikka kysymykseni kumpuavat rationaalisen ajattelun puolelta, käytän vastausten etsimiseen intuitiota, hän sanoo.

Se vaatii rauhoittumista. Kiireisessä, suorituspainotteisessa elämässä intuitiota on vaikeampi huomata. Asta Raami rauhoittaa mieltään joogalla ja meditaatiolla.
— Mieltä voi harjoittaa myös puuronkeiton lomassa ja tiskatessa.

Intuitiivinen ajattelu on

▶ sanatonta
▶ automaattista
▶ tiedostamatonta
▶ nojaa henkilökohtaisiin kokemuksiin
▶ nopeaa, välähdyksenomaista
▶ kehollista eli sidoksissa siihen,
mitä näemme, kuulemme, haistamme, maistamme ja tunnemme

Rationaalinen ajattelu on

▶ kielellistä
▶ tietoista
▶ loogista
▶ hidasta
▶ seuloo tietoa tosi–epätosi-akselilla
▶ suhteellista
▶ työlästä
▶ muuttuu lisätiedon myötä