Kännykkä syö keskittymiskykyä - näin pelastat sen

Nykyisin luuri otetaan tutkimusten mukaan esille keskimäärin 200 kertaa päivässä; täytämme sillä pienetkin tylsyyden hetket.

Älypuhelimet ovat muuttaneet käytöstämme valtavasti, vaikka ne ovat olleet olemassa vain vähän aikaa.

Ironista on, että älypuhelimen isä, Applen perustaja ja entinen toimitusjohtaja Steve Jobs sekä monet muut teknologiagurut ovat tarkoin rajanneet lastensa älypuhelimen käyttöä.

Keskittyminen koetuksella

Älylaitteiden käytöllä on selviä vaikutuksia aivoihin. Aivojen etuotsalohko kuormittuu, kun älypuhelin muistuttaa jatkuvasti itsestään ja laitteella multitaskataan eli monisuoritetaan, selvittää aivotutkija Mona Moisala, joka on kollegansa Minna Huotilaisen kanssa kirjoittanut teoksen Keskittymiskyvyn elvytysopas.

– Jo pelkästään kännykän läsnäolo näkökentässä häiritsee, vaikka se ei tuottaisi mitään ääntä. Jatkuvat keskeytykset voivat olla erityisen haitallisia keskittymiskyvyn kehityksen kannalta, Moisala sanoo.

Texasissa Austinin yliopistossa julkaistussa tutkimuksessa ilmeni, että ne koehenkilöt, joiden puhelin oli toisessa huoneessa, pärjäsivät keskittymistä vaativissa testeissä merkittävästi paremmin kuin ne, joiden puhelin oli pöydällä, ja hieman paremmin verrattuna niihin, joilla puhelin oli taskussa tai laukussa.

Monitekeminen luo vaarallisen harhakuvan siitä, että olemme tehokkaita ja saamme paljon aikaan. Todellisuudessa aivomme eivät sovellu tällaiseen, vaan ne hyppivät suoritteesta toiseen.

Tutkimusten mukaan multitaskaamisen vaikutuksesta älykkyysosamäärä voi tippua hetkellisesti jopa 8-vuotiaan tasolle.

– Keskittymistä vaativissa tehtävissä kannattaa yksinkertaisesti laittaa puhelin pois ja äänettömälle, neuvoo tutkijatohtori Silja Martikainen Helsingin yliopiston psykologian ja logopedian osastolta.

Oletko kaukana poissa?

Todennäköisesti jokainen on kokenut, miten keskustelukumppani vilkuilee ja selailee älypuhelinta kesken keskustelun. Tutkimuksissa tämän on todettu heikentävän itsetuntoa: minulla ei ole merkitystä.

Pelkästään älypuhelimen läsnäolo vaikuttaa siten, että keskustelijat kokevat olevansa vähemmän yhteydessä toisiinsa. Ja kännykän räpläys vain kasvattaa etäisyyttä.

Tutkijoiden mukaan on olemassa viitteitä siitä, että älypuhelimen runsas käyttö heikentää kykyä lukea toisen tunteita ja kykyä aloittaa keskusteluja.

Sosiaalinen huume koukuttaa

Sosiaalisen median päivitykset pommittavat mielihyvähormoni dopamiinia aivoihin, ja tarve uusille ”somepalkinnoille” kasvaa.

Kalifornian yliopiston aivotutkimukset paljastivat, että jatkuva Facebookin selaaminen vaikuttaa aivojen harmaalla alueella kokaiinin ja uhkapelaamisen tavoin.

– Ei ole kuitenkaan selvää vastausta siihen, vaikuttaako älylaitteiden käyttö kielteisesti mielenterveyteen, Martikainen huomauttaa.

Viime vuonna julkaistussa Oxfordin yliopiston laajassa tutkimuksessa ilmeni, että nuorilla ei havaittu merkittävää yhteyttä älylaitteiden käytön ja psyykkisen voinnin välillä.

– On myös näyttöä siitä, että netissä muodostetut sosiaaliset suhteet tukevat hyvinvointia ja sosiaalinen media voi olla tärkeä väline esimerkiksi kannustavien tukiverkostojen ja vertaisryhmien muodostamisessa, Martikainen toteaa.

Testaa rippuvuutesi

Self help -oppaat suosittavat jopa kuukauden digipaastoa. Se voi  olla sinällään hyvä testi, mutta aivotutkija Minna Huotilaisen  mukaan älylaitteen käytön järkevöittäminen on totaalipaastoa fiksumpi vaihtoehto.

Jos vähentäminen ei onnistu edes loma-aikaan, silloin tietää olevansa digikoukussa.

Näin irti digiorjuudesta

1. Kaatuuko maailma, jos et vastaa heti kännykän ilmoitukseen? Kytke hälytykset pois ja pidä päällä vain puhelusta (ja tekstiviestistä) ilmoittavat äänet.

2. Pyhitä ruokailut, vessassa käynnit ja tunti ennen nukkumaan menoa älylaitteilta vapaaksi ajaksi.

3. Puhelimeen ja tietokoneeseen ladattavilla sovelluksilla voi panna rajat itselleen. Tähän tarkoitukseen on olemassa esimerkiksi Thrive Freedom, In Moment, Space ja App Detox.

4. Selailun houkuttelevuutta voi vähentää muuttamalla näyttö mustavalkoiseksi.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta