Moni hämmästyy ja hämmentyykin, jos lääkäri ehdottaa hoidoksi mielialalääkettä, vaikka vaiva olisi pelkkää alavireisyyttä tai täysin fyysinen. Aivojen aineenvaihdunta selittää, miksi mielialalääke auttaa monipuolisesti.

Jos lääkäri ehdottaa tavallisen tuntuiseen vaivaan mielialalääkettä, onko syytä epäillä, että vika on sittenkin päässä?

– Ei ole, sanoo psykiatrian professori Hasse Karlsson.

Hänen mukaansa mielialalääkkeisiin liittyvät väärinkäsitykset johtuvat siitä vanhanaikaisesta näkemyksestä, että mieli ja ruumis toimisivat täysin erillään toisistaan ja että mielialaan vaikuttavaa lääkettä käytettäisiin vain psyykkisten sairauksien hoitoon. Näin ei enää ole, vaikka näiden lääkkeiden tärkein käyttöalue on vieläkin masennuksen hoito.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kaiken takana aivot

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Se, että yksi ja sama lääke voi auttaa sekä mielen että ruumiin vaivoissa, selittyy nykytiedon mukaan ainakin aivojen serotoniiniaineenvaihdunnalla.

– Sen poikkeavuudella on yhteys masennukseen ja ahdistuneisuuteen. Mielialalääke lisää serotoniinivälitteistä hermotoimintaa, jolla taas on paljon heijastusvaikutuksia muihin aivojen välittäjäainejärjestelmiin, lähinnä noradrenaliiniin ja dopamiiniin.

Uusimpien tutkimusten mukaan näyttää siltä, että serotoniinimekanismin lisäksi nämä lääkkeet vauhdittavat erään aivoperäisen kasvutekijän, hermosolujen hyvinvoinnista huolehtivan molekyylin, eritystä. Tämä tulos viittaa siihen, etteivät mielialalääkkeet vaikuta aivoissa mitenkään keinotekoisesti vaan tukevat normaalia aivojen toimintaa. Ne pitävät huolen hermosolujen hyvinvoinnista ja lisäävät hermosolupuuston kasvua. Lyhyesti voisi sanoa, että mielialalääkkeet ylläpitävät aivojen jo olemassaolevia perustoimintoja.

Tavallinen tapaus

Hasse Karlsson kertoo esimerkin potilaasta, jolle mielialalääkkeestä todennäköisesti on paljon apua.

– Aika tavallinen tapaus on ihminen, jolla on ollut puoli vuotta tai ehkä vuosikin sitten avioero. Se on johtanut siihen, että mieliala on lähtenyt vähitellen laskemaan. Töissä hän on voinut pärjätä ihan hyvin, mutta pikku hiljaa yleisvointi on huonontunut. Hän tulee lääkäriin ehkä siksi, ettei olo tunnu parantuvan eikä vastoinkäymisestä toipuminen käynnistyvän.

Kun lääkäri sitten toteaa, että masennuksen kriteerit alkavat täyttyä, hän kirjoittaa mielialalääkereseptin. Useimmitenhan masennus laukeaa ensimmäisen kerran, kun joutuu elämässä jonkin suuren vastoinkäymisen eteen.

– Potilaan toimintakyky on ehkä huonontunut niin, että hoidon alussa tarvitaan sairauslomaa samaan aikaan kun mielialalääkitys aloitetaan.

Aluksi lääkäri ehkä myös joutuu oikomaan väärinkäsityksiä: masennus ei ole koskaan potilaan omaa syytä vaan sairaus.

– Itselläni on tapana silloin sanoa, että samanlainen väärinkäsitys olisi, jos ajattelisi, ettei jalan katkeaminen ole sairaus.

Usein on syytä selvittää myös sitä, miksi masennuksen korjaaminen lääkityksellä on paikallaan.

– Niin voidaan parantaa toimintakykyä ja auttaa kestämään vaikeuksia, Karlsson korostaa.

Myös se on tärkeää, että masennuksen hoito aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Pitkittyessään se vaikeuttaa elämää hyvinkin pahasti, ja sen hoito käy vaikeammaksi.

Kalrsson muistuttaa, ettei mielialalääke suinkaan korvaa vaan yleensä täydentää masennuksen muuta hoitoa.

– Ainakin aluksi tarvitaan lääkkeen lisäksi jotakin psykologista hoitoa. Kuitenkin kolmen kuukauden kuluttua hoidon aloittamisesta tilanne tavallisesti helpottuu selvästi. Ylivoimaisesti suurin osa näistä potilaista toipuu täysin.

Helpotusta unettomuuteen

Aiemmin käytettyihin niin sanottuihin trisyklisiin masennuslääkkeisiin verrattuna uuden polven mielialalääkkeet ovat merkinneet masennusta sairastaville suurta muutosta parempaan. Niiden sivuvaikutukset ovat paljon vähäisempiä, ne ovat turvallisempia ja helpompia käyttää.

Toinen hyvä puoli ovat uusien lääkkeiden laaja-alaiset vaikutukset ja käyttöaiheiden kirjo. Nykyisin on jo paljon tietoa siitä, että mielialalääkkeet auttavat hyvin monenlaisissa ahdistuneisuushäiriöissä, pakko-oireisissa häiriöissä ja sosiaalisten tilanteiden peloissa.

Sen lisäksi niillä on yleisempiä vaikutuksia. Ne esimerkiksi parantavat impulssikontrollia ihmisillä, jotka saavat raivonpuuskia ja joilla on ehkä myös jokin persoonallisuushäiriö.

Kyllin pitkän aikaa käytettyinä mielialalääkkeet voivat auttaa myös univaikeuksiin ja korvata unilääkkeen varsinkin, jos unettomuus ja huono unen laatu on masennuksen oire. Seurauksena voi olla kierre, jossa masennus pahentaa unettomuutta ja unettomuus masennusta, Karlsson selittää.

Fyysisten kiputilojen hoitoon uusien mielialalääkkeiden tehosta on vasta alustavaa näyttöä. Kuitenkin toiminnallisissa vatsavaivoissa ja rintakivuissa, selkäkivuissa sekä migreenissä niistä on monille selvää apua. Myös fibromyalgiassa mielialalääkkeet voivat auttaa, ehkä siksi, että tähän kivuliaaseen sairauteen liittyy usein masennusta.

Takaisin omaksi itseksi

Yleensä mielialalääkettä käyttävä ei itsekään huomaa sen vaikutusta mitenkään, sillä olo paranee hitaasti ja pehmeästi.

– Vähitellen alkaa tuntua, että on ennallaan, sellainen kuin ennen masennuksen alkamista. Esimerkiksi nukkuminen, toiminta- ja keskittymiskyky alkavat parantua, Hasse Karlsson kuvailee.

Mielialalääkkeistä ei myöskään tule riippuvaiseksi, mutta vähäisiä lopettamisoireita ilmenee joskus. Elimistössä voi tulla vastareaktioita, kun serotoniiniaineenvaihdunta ei enää saa tukea. Jotkut tuntevat pieniä sähköiskumaisia säpsähdyksiä.

Yleensä vastareaktiot menevät ohi itsestään, mutta tarpeen vaatiessa lopettamisvaikutusta voidaan pehmentää pienentämällä annosta vähitellen viimeisten viikkojen aikana.

Sisältö jatkuu mainoksen alla