Kuva Jaakko Lukumaa
Kuva Jaakko Lukumaa

Miten voisi vapautua ilmaisemaan tunteitaan, kun hellyys ja läheisyys tuntuvat vastenmieliseltä? Psykoterapeutti Sanna Aulankoski vastaa.

Millä keinolla saadaan ”tunteet pintaan?” En vihaa tai inhoa miehiä, mutta en vain osaa suhtautua heihin luontevasti. Olen lukenut seksuaaliterapeuttien kirjoituksia, mutta ei ole rahaa mennä vastaanotolle. En pidä suutelemisesta, en hyväilyistä enkä seksistä. En halua katsoa toisten suutelua tai hyväilyjä edes televisio-ohjelmissa tai elokuvissa. En osaa itkeä enkä nauraa vapautuneesti. Aikuisten kepposia ja pikku piloja pidän ihan mauttomina. Elämäni on rajoittunutta ja korrektia. Tahtoisin olla iloinen, vapaa ja avoin uudelle. NEITSYT 1961

Kerrot, ettet osaa suhtautua luontevasti miehiin etkä ole kiinnostunut läheisyydestä tai seksistä. Haluaisit olla iloinen ja avoin uudelle. Mainitsemasi ongelmat liittyvät todennäköisesti kahteen eri asiaan: seksuaalisuuteesi ja luonteeseesi.

Seksuaalisuuden merkitys ihmisille vaihtelee suuresti. Vaikka monelle seksi on olennainen osa elämää, kaikkia se ei lainkaan kiinnosta. On mahdollista, että kohdallasi on kyse siitä eli olet niin sanottu aseksuaali.

Täydellinen seksistä piittaamattomuus on hyvin harvinaista, minkä vuoksi aseksuaalin ihmisen ei välttämättä ole helppo tunnistaa tai ymmärtää identiteettiään. Osa aseksuaaleista kokee poikkeavasta seksuaalisuudestaan huolimatta romanttisia tunteita vastakkaista tai omaa sukupuolta kohtaan.

Mieti löytyykö elämästäsi hetkiä, jolloin olet kokenut jonkinlaista seksuaalista kiinnostusta tai jollain tavalla pitänyt läheisyydestä. Jos kyseisiä tilanteita on, saatat vielä oppia nauttimaan läheisyydestä, kunhan oikea ihminen osuu kohdalle. Jos et muista koskaan kokeneesi fyysistä vetoa ketään miestä tai naista kohtaan, sinun voi olla paras hyväksyä se, ettei seksuaalisuus ole sinun juttusi.

Elämyshakuisuus ja avoimuus kokemuksille ovat myös melko pysyvä piirre ihmisessä. On mahdollista, että edustat näissä ominaisuudessa sen toista ääripäätä.

Vaikka omaa persoonallisuutta ei ole helppo muuttaa, muutoksia siinä on mahdollista saada aikaan. Jos toivot muuttuvasi, tee seuraava ajatusleikki: Kuvittele, että avoimuutesi ja iloisuutesi lisääntyy hetkessä juuri sen verran kun toivot. Kuvaile, miten muutos näkyy elämässäsi. Mitä teet toisin kuin nyt? Ketkä ihmiset huomaavat muutoksen? Mistä? Kerro, minkälaista elämäsi on vuoden tai kahden kuluttua muutoksen juurruttua jo pysyväksi.

Ajatusleikki voi viedä ajatuksiasi uusille urille ja rohkaista uudistumaan pienin askelin. Yhtä hyvin voit kuitenkin pyrkiä hyväksymään itsesi sellaisena kuin olet. Kaikenlaisia ihmisiä tarvitaan. Mieti, mitä hyötyä elämässäsi on ollut ja tulee olemaan siitä, että olet keskimääräistä korrektimpi ihminen.

Pohdi lisäksi, mitä ominaisuuksia — luonteenpiirteitä, lahjoja tai taitoja — sinussa on, joista jo nyt olet kiitollinen. Voisitko kenties hyödyntää niitä entistä paremmin?

Valitsitpa itsesi hyväksymisen tai muuttumisen tien, voit elää onnellista elämää. Hyvän elämän ihmissuhteet voivat olla muitakin, kuin niitä, joihin kuuluu romantiikka tai seksi. Ja vaikka et ehkä koskaan tule olemaan räiskyvän iloinen tyyppi, voit nauttia elämästä omalla tavallasi hillitymmin.

Lue lisää Seksipulmista

Lisää psykologin vastauksia löydät täältä.

Hyvän terveyden psykologit Sanna Aulankoski ja Mikael Saarinen vastaavat lukijoiden kysymyksiin. Voit lähettää kysymyksesti tästä.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Mieheni käyttää unilääkkeitä nukahtamiseen ja paetakseen todellisuutta. Viime aikoina olen huomannut aggressiivisuutta hänen käytöksessään lääkkeen ottamisen jälkeen – toki lievää mutta joka tapauksessa vierasta uhoa. Hän tekee asioita, joita ei normaalisti tee, ja hetken mielijohteesta. Hän käyttää unilääkettä ja kaikkea muutakin mitä käsiinsä saa, myös alkoholia niiden kanssa. Kyse on mielestäni riippuvuudesta. Nyt kuitenkin haluaisin tietää, muuttaako unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö (5 v) ihmisen persoonallisuutta?

Pitkäaikaisen unilääkkeiden käytön ei tiedetä muuttavan ihmisen persoonallisuutta. Miehesi muuttuneen käytöksen taustalla on luultavasti ongelmat, jotka saavat hänet käyttämään pakonomaisesti tavanomaista suurempia annoksia unilääkkeitä ja samanaikaisesti myös alkoholia.

Tilanne ei selviä ennen kuin miehesi kykenee puhumaan niistä ongelmista, jotka ovat hänen muuttuneen käytöksen ja pakonomaisen unilääkkeiden ja alkoholin käytön taustalla.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

5 vaaranmerkkiä ja 10 askelta kohti parempaa oloa.

  1. KIUKKUISUUS Jatkuva ärtymyksen tunne, erityisesti pinnan palaminen kotona. Tavallisia ovat myös yllättävät ja voimakkaat tunteenpurkaukset. Tunnelma on kireä eikä mikään naurata.
  2. STRESSIOIREET Päänsäryt ja selkäkivut lisääntyvät, sydän hakkaa, vatsa oireilee ja unihäiriöt piinaavat. Sosiaalinen elämä ei kiinnosta. Mieli tekee makeaa ja vain alkoholi antaa rentoutusta.
  3. JATKUVA VÄSYMYS Uni ei virkistä. Jatkuva väsymys, nukahtamisvaikeudet ja keskellä yötä heräily voivat olla merkkejä uupumuksesta tai masennuksesta. Iltaisin tekee mieli vain vajota sohvalle.
  4. MIELIALAN LASKU Suhtaudutko asioihin yhä useammin kielteisesti? Onko töissä kivaa? Menetkö mielelläsi töihin? Saatko aikaan sen, mitä pitääkin? Jaksatko liikkua tai harrastaa töiden jälkeen? Vai huomaatko miettiväsi murheita ja kokevasi itsesi entistä huonommaksi.
  5. TYÖ EI KIINNOSTA Et jaksa enää innostua mistään eikä luovuus kuki. Asenne työtä ja itseä kohtaan muuttuu kyyniseksi. Työ alkaa tuntua turhalta tai mahdottomalta.

10 askelta ylös uupumuksesta

  1. ARVIO TILANNE: Pysähdy. Mieti, mistä tilanne johtuu. Mitä tästä seuraa, jos jatkat näin? Voitko tehdä jotain toisin? Voitko ottaa aikalisän?
  2. ETSI APUA: Kuka tai mikä voisi auttaa sinua? Voitko keskustella esimiehen kanssa? Miten työt voisi organisoida? Auttaisiko työterveyshuolto?
  3. OTA LUPA LEVÄTÄ: Jokaisessa päivässä tulisi olla hetkiä rentoutumiselle. Osaatko antaa asioiden vain olla? Jos työssä on tiukkaa, vapaa-ajan olisi hyvä olla ohjelmoimatonta.
  4. MÄÄRITTELE ARVOSI: Mieti ja kirjoita paperille, mikä Sinulle on elämässä tärkeää? Mille asioille haluat antaa aikaasi ja uhrata voimiasi? Mistä haluaisit, että Sinut muistetaan?
  5. HUOMAA TOIMINTASI: Osaatko kieltäytyä ylitöistä vai uhraudutko aina? Tunnetko syyllisyyttä, jos pidät puolesi?
  6. KIITÄ ITSEÄSI: Kun lähdet töistä, tee kerrankin lista kaikesta siitä, mitä olet saanut päivän mittaan aikaan. Kiitä itseäsi! Muista, että vähempikin riittää.
  7. KERÄÄ OIVALLUKSET: Ota talteen kultajyvät eli onnistumiset matkan varrelta. Mikä on toiminut ja miksi?
  8. KOKEILE MUUTOSTA: Etsi eri toimintamalleja. Yritä toimia hiukan toisin. Sekin on osa muutosta, että hyväksyt sen, ettet aina pysty etkä onnistu.
  9. HYVÄKSY LEMPEÄSTI: Myötätuntoa voi harjoittaa itseäänkin kohtaan. Muista kuitenkin, että asenteesi toisiin vaikuttaa siihen, miten itseesi suhtaudut.
  10. PYSY NYKYHETKESSÄ: Harjoittele tuomaan ajatukset nykyhetkeen. Päästä irti menneistä ja tulevista, sillä nyt kaikki saattaa olla aivan hyvin. Tällä minuutilla ei ole mitään hätää.

Asiantuntija: kuntoutuspsykologi Heli Nurmi, Härmän Kuntoutus oy.