Ihminen on tutkitusti onnellisimmillaan, kun hän rakastelee, urheilee tai keskustelee. Salaisuus on siinä, että silloin hänen ajatuksensa eivät harhaile. Miten muuten mielenrauhan voi saavuttaa?

Mielenrauha on sitä, että tykkäät olla juuri siinä missä nyt olet. Bussissa tai sohvalla lukemassa tätä lehteä, matkalla kotiin tai kaverille. Se on sitä, ettet haikaile bussista sohvalle etkä sohvalta bussiin. Ettet mieti kaverin luona, että voi kun pitäisi olla jo kotona, tai kotona, että voi kun pitäisi nähdä kavereitakin.
Et haluaisi olla missään muualla. Ja se on huima saavutus. Elät nykyhetkessä, et vatvo menneitä tai murehdi tulevia.

– Mielenrauha tarkoittaa sitä, ettet anna kielteisten ajatusten hallita itseäsi vaan tunnet eläväsi omien arvojesi mukaista elämää. Mielenrauha ei ole tunne, vaan kyky, jota voi harjoitella, psykologi Arto Pietikäinen Tampereen Terveystalosta sanoo.

Kun olet sovussa mielesi kanssa, otat tyynesti vastaan myrskytkin. Mielenrauhan metsästäminen kannattaa aloittaa teoista, sillä niitä on helpompi hallita kuin ajatuksia. Vaikein on muuttaa tunteita, joten niiden pöyhiminen kannattaa jättää viimeiseksi. Sitä paitsi kun teet ja ajattelet toisin, myös tunteesi muuttuvat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Keskity kuin rakastellessa

Harvardin yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan ihminen on onnellisimmillaan rakastellessaan, urheillessaan tai keskustellessaan muiden kanssa. Onnettomimmillaan hän on levätessään, tehdessään töitä tai nyhjöttäessään kotitietokoneensa ääressä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Onnellisia puuhia yhdistää se, että niihin on paneuduttava. Kun rakastelet, mielesi ei harhaile, ja se synnyttää onnentunteen.

Valitettavasti samainen tutkimus paljastaa myös, että lähes puolet ajastaan ihminen ajattelee jotain muuta kuin sitä, mitä hän on tekemässä. Ja kuten sanottu, vaelteleva mieli taas on onneton.

Kannattaa siis aloittaa pikaiset tietoisuustreenit. Mindfulness eli hyväksyvä tietoinen läsnäolo on sanahirviö, joka tarkoittaa mielen kykyä havaita sitä, mitä itsessä ja ympärillä juuri nyt tapahtuu. Lähtökohta tuntuu lievästi nyrjähtäneeltä – pitääkö havaitsemistakin tosiaan harjoitella? On siitä tutkimusten mukaan ainakin hyötyä.

– Tietoisuustaitojen vahvistaminen lievittää stressiä ja vähentää murehtimisajatuksia. Myös kipupotilaat ja ahdistuneet voivat saada siitä apua, Arto Pietikäinen sanoo.

Kun viimeksi kävit ruokakaupassa, mitä päässäsi pyöri? Kinastelit ehkä mielessäsi työkaverisi kanssa. Pakastealtaan kohdalla muikistelit, koska juuri silloin keksit vastakommentin. Raahasit työkaveriasi mielessäsi kassalle asti ja poimit kärryihisi mitä sattuu. Et tuntenut pakasteherneiden kylmyyttä. Et huomannut eksynyttä pikkupoikaa etkä haistanut vastapaistettua korvapuustia.

Ota tila murehtimisesta

Oikeastaan kaupassa kävivät vain jalkasi. Ajatuksesi ja aistisi jäivät jumiin työpaikallesi.  

– Ihminen kulkee usein kuin automaatiossa. Mindfulness tähtää siihen, että tiedostamme miltä meistä juuri nyt tuntuu: pelottaako, palelenko, hakkaako sydämeni. Saatan esimerkiksi huomata, että jännitän ennen luennon pitämistä.

Aistin pelon kehossani ja huomaan että päähäni putkahtaa ajatus, että joku voi pitää puheitani tyhminä. Tiedostan ja hyväksyn nuo tunteet. En tule niille immuuniksi, mutta osaan suhtautua niihin lempeämmin, kehopsykoterapeutti Leena Pennanen sanoo.

Kun mielen huomio kytkeytyy hetkeen, tilaa murehtimiselle jää vähemmän.
Harjoitella voit heti huomisaamusta. Pureskele aamiaisesi hyvin, aisti miltä sämpylä tuntuu suussa, onko se makea vai suolainen. Sinun ei tarvitse syödä omituisen hitaasti, riittää kun huomaat mitä teet. Kun lähdet iltalenkille ja mielessäsi jatkat kinaa työkaverin kanssa, voit valita toisin. Kiinnitä huomiosi mieluummin puihin ja askeltesi ropseeseen.

Kalenteri paljastaa arvosi

Arvot kuulostavat hutulta, mutta ovat kaikkea muuta. Ilman niiden tunnistamista ja toteuttamista mielenrauhaa on vaikea saavuttaa.
Arvosi näet avaamalla kalenterisi. Silmäile erityisesti työpäivän jälkeisiä tunteja. Mitä siellä lukee? Mihin iltasi käytät?

Vietät neljä iltaa työkokouksissa – plim, löytyi arvo! Niitä ovat ahkeruus, menestyminen, työlle omistautuminen. Seisotko valintojesi takana? Vievätkö ne aikaa jonkin toisen, kenties vielä tärkeämmän arvosi toteuttamiselta?

– Et ehkä ole vain pysähtynyt miettimään, mihin vapaa-aikasi haluat käyttää. Esimerkiksi terveys tai perhe muuttuvat arvoiksi vasta sitten, kun niiden hyväksi tekee konkreettisia tekoja. Arvo on aina teko, Arto Pietikäinen sanoo.

Sinä määräät, ajatukset eivät

Kuvittele että kun huomenaamulla heräät, sinulta puuttuu vasen käsi.
Alat kaivata kättäsi kiihkeästi. Päähäsi mahtuu vain yksi ajatus: jos vain saisin vasemman käteni takaisin, kaikki olisi hyvin. Pystyisin mihin tahansa. En valittaisi enää koskaan.

Vasemmasta kädestäsi tulisi onnesi ehto. Vaikka juuri nyt, kuten eilen ja sitä edeltävinä päivinä, se todennäköisesti roikkuu sinussa tymäkästi kiinni. Tunnistat nytkin toki sen tarpeellisuuden, mutta sen olemassaolo ei silti riitä antamaan sinulle mielenrauhaa. Olethan ihminen, ja ihmisellä on tapana kehittää tyytyväisyydelleen aina uusia esteitä.  Suurin uhka mielenrauhalle onkin tyytymättömyys.

– Entä jos sinulla onkin tässä ja nyt kaikki mitä mielenrauhaasi tarvitset? Elämme helposti harhassa, että onni piilee jossain muualla. Vaikka rinnallamme olisi upea ihminen, mietimme, olisiko jossain vielä parempi. On kovin tyypillistä, ettei ihminen näe asioiden arvoa, ennen kuin menettää ne, Arto Pietikäinen sanoo.

Myös ajatukset murentavat mielenrauhaasi. Jos uskot että kielteiset ajatuksesi ovat tosia, niillä on sinuun ylivalta. Pahimmillaan ohjailet elämääsi sen mukaan, mitä ajatuksesi sinulle sanelevat.

Mieltäsi saattaa painaa esimerkiksi sitkeä pelko, että olet tylsää seuraa. Kun seuraavan kerran tunnistat ajatuksesi, liitä sen eteen lause ”Minulla on ajatus”.
Kas näin: ”Minulla on ajatus, että olen tylsää seuraa”. Mieti, onko ajatuksestasi sinulle mitään hyötyä. ”Olen tylsää seuraa” ei ole fakta vaan oma arviosi itsestäsi. Voit kirjoittaa sen paperille ja polttaa takassa.

Lue lisää Löydä oma tapasi rentoutua

Myös stressitön elämä voi olla vaarallinen tavoite. Jos vain hidastat, luovut ja lillut, saatat hylätä itsellesi tärkeän haaveen, jonka puolesta ponnisteleminen toisi elämääsi iloa ja merkitystä. Ainoaksi tavoitteeksesi tulee stressin välttely, etkä edes muista, että sinulla oli aikoinaan kiinnostavampiakin unelmia.

Kun lakkaat toteuttamasta haaveitasi, luovut myös arvoistasi. Säästyt suorituspaineilta, mutta samalla menetät jotain arvokkaampaa: mielenrauhasi. Elämässäsi ei ole varsinaisesti vikaa, se ei vain tunnu omalta. Siitä puuttuu myös myönteinen stressi, jota voit tuntea, kun näet vaivaa itsellesi arvokkaan asian vuoksi.

– Minulla on paljon työuupumuspotilaita, joita ei stressaa työn määrä vaan se, ettei työ palkitse. Jos ihminen haluaa toipua, hänen on kirkastettava arvonsa ja mietittävä, mihin elämänsä oikeasti haluaa käyttää, psykologi Arto Pietikäinen sanoo.

Mielenrauhan juju on siinä, että hyväksyt asiat, joita et voi muuttaa – kuten sairautesi tai räntäsateen. Mutta vielä tärkeämpää on, ettet alistu kehnoon elämäntilanteeseen. Etkä työpaikkaan, jossa on tulehtunut ilmapiiri.   

Jos haluat varmistaa, että olet matkalla arvojesi mukaiseen suuntaan, tee harjoitus. Kuvittele, että puolisosi pitää sinulle puheen 30-vuotishääpäivänänne. Kuinka toivoisit että hän jatkaisi lausetta ”Elämänkumppanina suloisinta sinussa on ollut...”? Leiki myös, että lapsesi kiittää sinua 80-vuotispäivänäsi: ”Äitinä olet ollut minulle...”

Tärkeä asia. Uskon, että aika moni juoksee itseään ja omia ajatuksiaan pakoon erilaisilla sijaistoiminnoilla. Tyhjyyden tunne ja pysähtyneisyys voi tuntua pelottavalta. Itsekin avioeron kokeneena huomaan kuinka helposti lähden tekemään asioita. Paikoillaan olo ei tahdo aina onnistua. Mieli vaeltaa seuraavassa hetkessä ja murehtii joko menneitä tai tulevaa. Eläminen tässä hetkessä tuntuu yllättävän vaikealta.

Olen samaan mieltä siitä, että itsensä ja mielensä rauhoittamista voi harjoitella. Yksinolo on myös tärkeä taito. Hankalatkin tunteet vaimenevat, kun ne kohtaa. Niistä lähtee tavallaan pahin "terä" pois.

Sisältö jatkuu mainoksen alla