Näyttelijä Lorenz Backman:

Ylirasittuneena näyttelijä Lorenz Backmanin, 45, muisti alkaa pätkiä.  Nykyään hän tunnistaa väsymyksen merkit ja osaa höllätä ajoissa.

"Olen aina ollut nopeasti innostuva tyyppi, jolla lähtee mopo helposti käsistä. Siksi oli helppoa tehdä töitä yli jaksamiskyvyn.

Paloin loppuun keväällä 1995. Olin syksyllä aloittanut työt Ylioppilasteatterissa ja tavoittelin opiskelupaikkaa teatterikoulusta. Uni oli jäänyt ihan liian vähiin jo puoli vuotta.

Vaikka tein kovasti työtä, näytelmien repliikit eivät tahtoneet jäädä päähän. Lopulta en olisi jaksanut nousta sängystä eikä mikään oikein kiinnostanut. Tuntui, kuin päätä puristettaisiin pähkinänsärkijällä. Usein en löytänyt hakemaani sanaa tai sanoin jonkun ihan toisen sanan kuin oli tarkoitus.

Aina kun sain akkuun vähän lisää virtaa, innostuin taas jostain ja uuvuin uudelleen. En tunnistanut pahaa oloani uupumukseksi, joten pakenin sitä puuhakkuuteen. Tätä jatkui 10 vuotta.

Vuonna 2006 hakeuduin työnohjaukseen. Sen kautta opin tunnistamaan paremmin jaksamisen rajat ja ilmaisemaan ja säätelemään omia tunteitani. Itselleni oli tärkeää oivaltaa, että työnteko ei niinkään uuvuta, vaan väärät arvot työnteon takana. Jos työn kautta hakee mainetta, rikkautta tai rakkautta, tulee todennäköisesti uuvuttamaan itsensä.

Koin olevani jonkinlainen sankari, kun tein enemmän kuin vaadittiin. Hain sillä hyväksyntää. Pidin rimaa niin korkealla, että en koskaan tuntenut onnistuvani.

Kun laitoin asiat ja arvot parempaan tärkeysjärjestykseen, uupumus alkoi helpottaa.

Vuosia aaltoillut ylirasittuminen aiheutti usein muistikatkoksia. Niitä tapahtuu edelleen, varsinkin jos olen stressaantunut.

Olen freelancer, ja töitä on välillä enemmän ja välillä vähemmän. Heti kun tunnistan olevani liian väsynyt, peruutan kaiken, mikä ei ole aivan pakollista hoitaa sillä hetkellä. Silloin jätän pois myös stimulantit, jotka voisivat antaa väärän kuvan omista voimavaroista, kuten kofeiinin ja alkoholin. Juon ennemmin rauhoittavaa teetä.

Meditoin päivittäin, luen paljon uutta tietoa ja lasken lasten kanssa matikantehtäviä. Ne pitävät aivot virkeinä. Ruoan ravintoainesisällölläkin on suuri merkitys. Syön paljon raakaruokaa ja hyviä rasvahappoja. Uupuminen konkreettisesti käräyttää aivosoluja, ja uusien rakentumiselle kannattaa antaa mahdollisimman hyvät raaka-aineet.

Rentoudun käymällä leffassa, lukemalla elämäkertoja ja kävelemällä luonnossa. Toisen projektin kautta minua pyydettiin mukaan Pelasta muistisairas ry:n toimintaan. Mietin silloin, että näinkö hyvin muistiongelmani jo tunnetaan! Nykyään vedän muistisairaille aivo- ja hikijumppaa joka viikko. Muiden auttaminen tuo paljon iloa myös itselle."

 

Lorenzin vinkit uupumuksen estoon:

  • Nopein tapa nousta uupumuksesta on myöntää ja kohdata se. Väsymyksen kieltäminen ja pakoilu vain pahentavat tilannetta.
  • Tutki rehellisesti tavoitteitasi. Ovatko ne järkeviä ja saavutettavissa? Epärealistiset tavoitteet voivat ruokkia uupumusta.
  • Opettele sanomaan ei, kun voimat eivät riitä.

Lue koko Pidä muisti terävänä -itsehoito-opas Hyvä terveys 2/18. Tilaajana voit lukea lehden maksutta digilehdet.fi-palvelusta.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Mieheni käyttää unilääkkeitä nukahtamiseen ja paetakseen todellisuutta. Viime aikoina olen huomannut aggressiivisuutta hänen käytöksessään lääkkeen ottamisen jälkeen – toki lievää mutta joka tapauksessa vierasta uhoa. Hän tekee asioita, joita ei normaalisti tee, ja hetken mielijohteesta. Hän käyttää unilääkettä ja kaikkea muutakin mitä käsiinsä saa, myös alkoholia niiden kanssa. Kyse on mielestäni riippuvuudesta. Nyt kuitenkin haluaisin tietää, muuttaako unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö (5 v) ihmisen persoonallisuutta?

Pitkäaikaisen unilääkkeiden käytön ei tiedetä muuttavan ihmisen persoonallisuutta. Miehesi muuttuneen käytöksen taustalla on luultavasti ongelmat, jotka saavat hänet käyttämään pakonomaisesti tavanomaista suurempia annoksia unilääkkeitä ja samanaikaisesti myös alkoholia.

Tilanne ei selviä ennen kuin miehesi kykenee puhumaan niistä ongelmista, jotka ovat hänen muuttuneen käytöksen ja pakonomaisen unilääkkeiden ja alkoholin käytön taustalla.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

5 vaaranmerkkiä ja 10 askelta kohti parempaa oloa.

  1. KIUKKUISUUS Jatkuva ärtymyksen tunne, erityisesti pinnan palaminen kotona. Tavallisia ovat myös yllättävät ja voimakkaat tunteenpurkaukset. Tunnelma on kireä eikä mikään naurata.
  2. STRESSIOIREET Päänsäryt ja selkäkivut lisääntyvät, sydän hakkaa, vatsa oireilee ja unihäiriöt piinaavat. Sosiaalinen elämä ei kiinnosta. Mieli tekee makeaa ja vain alkoholi antaa rentoutusta.
  3. JATKUVA VÄSYMYS Uni ei virkistä. Jatkuva väsymys, nukahtamisvaikeudet ja keskellä yötä heräily voivat olla merkkejä uupumuksesta tai masennuksesta. Iltaisin tekee mieli vain vajota sohvalle.
  4. MIELIALAN LASKU Suhtaudutko asioihin yhä useammin kielteisesti? Onko töissä kivaa? Menetkö mielelläsi töihin? Saatko aikaan sen, mitä pitääkin? Jaksatko liikkua tai harrastaa töiden jälkeen? Vai huomaatko miettiväsi murheita ja kokevasi itsesi entistä huonommaksi.
  5. TYÖ EI KIINNOSTA Et jaksa enää innostua mistään eikä luovuus kuki. Asenne työtä ja itseä kohtaan muuttuu kyyniseksi. Työ alkaa tuntua turhalta tai mahdottomalta.

10 askelta ylös uupumuksesta

  1. ARVIO TILANNE: Pysähdy. Mieti, mistä tilanne johtuu. Mitä tästä seuraa, jos jatkat näin? Voitko tehdä jotain toisin? Voitko ottaa aikalisän?
  2. ETSI APUA: Kuka tai mikä voisi auttaa sinua? Voitko keskustella esimiehen kanssa? Miten työt voisi organisoida? Auttaisiko työterveyshuolto?
  3. OTA LUPA LEVÄTÄ: Jokaisessa päivässä tulisi olla hetkiä rentoutumiselle. Osaatko antaa asioiden vain olla? Jos työssä on tiukkaa, vapaa-ajan olisi hyvä olla ohjelmoimatonta.
  4. MÄÄRITTELE ARVOSI: Mieti ja kirjoita paperille, mikä Sinulle on elämässä tärkeää? Mille asioille haluat antaa aikaasi ja uhrata voimiasi? Mistä haluaisit, että Sinut muistetaan?
  5. HUOMAA TOIMINTASI: Osaatko kieltäytyä ylitöistä vai uhraudutko aina? Tunnetko syyllisyyttä, jos pidät puolesi?
  6. KIITÄ ITSEÄSI: Kun lähdet töistä, tee kerrankin lista kaikesta siitä, mitä olet saanut päivän mittaan aikaan. Kiitä itseäsi! Muista, että vähempikin riittää.
  7. KERÄÄ OIVALLUKSET: Ota talteen kultajyvät eli onnistumiset matkan varrelta. Mikä on toiminut ja miksi?
  8. KOKEILE MUUTOSTA: Etsi eri toimintamalleja. Yritä toimia hiukan toisin. Sekin on osa muutosta, että hyväksyt sen, ettet aina pysty etkä onnistu.
  9. HYVÄKSY LEMPEÄSTI: Myötätuntoa voi harjoittaa itseäänkin kohtaan. Muista kuitenkin, että asenteesi toisiin vaikuttaa siihen, miten itseesi suhtaudut.
  10. PYSY NYKYHETKESSÄ: Harjoittele tuomaan ajatukset nykyhetkeen. Päästä irti menneistä ja tulevista, sillä nyt kaikki saattaa olla aivan hyvin. Tällä minuutilla ei ole mitään hätää.

Asiantuntija: kuntoutuspsykologi Heli Nurmi, Härmän Kuntoutus oy.