Psykoterapeuttista apua saa myös virtuaalisesti ja nettiterapiaan pääsee lääkärin lähetteellä mistä tahansa Suomesta.

Internetissä hoituu jo ostosten teko, pankkipalvelut ja matkalippujen varaus, joten miksei verkossa voisi käydä myös lääkärin vastaanotolla?
Nyt voi, markkinoilla on jo sovelluksia, joilla lääkärille pääsee verkon välityksellä vaikka älypuhelimella.

Nykyään myös psykoterapiaan voi tulla pelkän nettiyhteyden välityksellä poistumatta kotisohvaltaan. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä tarjotaan tietokoneavusteista kognitiivista terapiaa internetin väityksellä.

Tietokoneavusteinen terapia koostuu potilaan häiriöön liittyvistä tietomateriaaleista, joita lukemalla voi ymmärtää paremmin itseään, sekä verkossa tehtävistä terapiatehtävistä. Terapeutti seurailee taustalla niiden edistymistä. Kysymys on tavallaan vuorovaikutteisesta oppimisympäristöstä. Potilas voi olla milloin tahansa yhteydessä terapeuttiin viestien välityksellä, ja terapeutti ottaa yhteyttä potilaaseen vähintään silloin, kun terapiassa edetään ennalta sovittuun pisteeseen.

— Uutta on se, että potilas voi tehdä terapiatehtäviä missä ja milloin vain omaan tahtiin, eikä hänen tarvitse olla fyysisesti paikalla vastaanotolla, kertoo HUSin sähköisen mielenterveystyön projektinjohtaja ja kouluttajapsykoterapeutti Jan-Henry Stenberg.

TEKEMÄLLÄ OPPII

Nettiterapiaohjelman tarkoituksena on saada potilas havaitsemaan ne toimintatavat, jotka ruokkivat hänen häiriötään. Kun haitalliset tavat on tunnistettu, niitä on mahdollista muokata toimivammiksi. Apuna käytetään erilaisia tehtäviä ja harjoituksia, esimerkiksi toimintapäiväkirjoja. Niiden avulla potilas oppii seuraamaan tekemistensä vaikutusta mielialaan.

— Masentunut voi havaita, että on sairauden takia alkanut vältellä joitain asioita ja kuinka se on johtanut mielialan laskuun. Hän voi oppia, että jos vähentää aktiivisuuttaan, myös mahdollisuus saada onnistumisen kokemuksia pienenee, Stenberg sanoo.

Kun ongelman on tiedostanut, terapiaohjelma ohjaa uusiin harjoituksiin. Niiden avulla opetellaan selviytymään pienistä osatavoitteista ja edetään kohti isompia päämääriä. Jos masentuminen on esimerkiksi saanut potilaan välttelemään tiettyjen asioiden tekemistä, portaittain nousevat tavoitteet voivat auttaa löytämään uutta mielekästä tekemistä. Tämä taas auttaa kohottamaan mielialaa.

HOIDON PAIKKAAJA

Stenbergin mukaan masennuksessa nettiterapian suuri etu on se, että hoitoon hakeutumisen kynnys madaltuu. Nykyisin alle puolet masentuneista hakeutuu hoitoon ja heistä vain puolet saa asianmukaista hoitoa.

Uuden hoitomuodon ei kuitenkaan ole tarkoitus korvata perinteistä terapiaa tai lääkehoitoa.

— Nettiterapia tulee muiden hoitojen rinnalle ja tuo vaihtoehtoja, Stenberg sanoo.

Nettiterapia on nyt myös osa masennuksen Käypää hoitoa. Sen uskotaan sopivan suurimmalle osalle potilaista. Ei ole juurikaan tutkittu, onko ryhmiä, joille se ei sopisi lainkaan.

— Jos potilaan ongelmat ovat kovin laajoja tai vaikeasti hahmottuvia, niitä on ehkä parasta työstää kasvokkain. Sen sijaan jos kysymyksessä on selkeä masennus ilman sen kummempaa, hoitotuloksissa ei juuri ole havaittu eroja.
Monissa maissa, kuten Australiassa, Isossa-Britanniassa ja Hollannissa, verkkoterapia on jo arkipäivää. Tietokoneavusteiset terapiat on todettu myös yhtä tehokkaaksi kuin perinteinen hoito.

MIHIN NETTITERAPIA AUTTAA?

Suomessa nettiterapiaa tarjotaan masennukseen, paniikkihäiriöön ja lievään alkoholin liikakäyttöön. Myös kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön on hyvä hoidon tehostamis- ja oireidenhallintaohjelma.

Nettiterapiaan pääsee lääkärin lähetteellä mistä tahansa Suomesta ja ne sopivat erityisesti varhaisen vaiheen hoidoksi eli esimerkiksi ensihoidoksi.

Seuraavaksi on tulossa terapiaohjelmat yleistyneeseen ahdistuneisuuteen (eli jatkuvaan murehtimiseen ja huolestuneisuuteen) sekä pakko-oireiseen häiriöön.

Lue lisää ja katso esittelyvideo!

Lue lisää
Mitä psykoterapiassa tapahtuu?
Auttaako psykoterapia masennukseen?
Minäkö psykoterapiaan?

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Mieheni käyttää unilääkkeitä nukahtamiseen ja paetakseen todellisuutta. Viime aikoina olen huomannut aggressiivisuutta hänen käytöksessään lääkkeen ottamisen jälkeen – toki lievää mutta joka tapauksessa vierasta uhoa. Hän tekee asioita, joita ei normaalisti tee, ja hetken mielijohteesta. Hän käyttää unilääkettä ja kaikkea muutakin mitä käsiinsä saa, myös alkoholia niiden kanssa. Kyse on mielestäni riippuvuudesta. Nyt kuitenkin haluaisin tietää, muuttaako unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö (5 v) ihmisen persoonallisuutta?

Pitkäaikaisen unilääkkeiden käytön ei tiedetä muuttavan ihmisen persoonallisuutta. Miehesi muuttuneen käytöksen taustalla on luultavasti ongelmat, jotka saavat hänet käyttämään pakonomaisesti tavanomaista suurempia annoksia unilääkkeitä ja samanaikaisesti myös alkoholia.

Tilanne ei selviä ennen kuin miehesi kykenee puhumaan niistä ongelmista, jotka ovat hänen muuttuneen käytöksen ja pakonomaisen unilääkkeiden ja alkoholin käytön taustalla.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

5 vaaranmerkkiä ja 10 askelta kohti parempaa oloa.

  1. KIUKKUISUUS Jatkuva ärtymyksen tunne, erityisesti pinnan palaminen kotona. Tavallisia ovat myös yllättävät ja voimakkaat tunteenpurkaukset. Tunnelma on kireä eikä mikään naurata.
  2. STRESSIOIREET Päänsäryt ja selkäkivut lisääntyvät, sydän hakkaa, vatsa oireilee ja unihäiriöt piinaavat. Sosiaalinen elämä ei kiinnosta. Mieli tekee makeaa ja vain alkoholi antaa rentoutusta.
  3. JATKUVA VÄSYMYS Uni ei virkistä. Jatkuva väsymys, nukahtamisvaikeudet ja keskellä yötä heräily voivat olla merkkejä uupumuksesta tai masennuksesta. Iltaisin tekee mieli vain vajota sohvalle.
  4. MIELIALAN LASKU Suhtaudutko asioihin yhä useammin kielteisesti? Onko töissä kivaa? Menetkö mielelläsi töihin? Saatko aikaan sen, mitä pitääkin? Jaksatko liikkua tai harrastaa töiden jälkeen? Vai huomaatko miettiväsi murheita ja kokevasi itsesi entistä huonommaksi.
  5. TYÖ EI KIINNOSTA Et jaksa enää innostua mistään eikä luovuus kuki. Asenne työtä ja itseä kohtaan muuttuu kyyniseksi. Työ alkaa tuntua turhalta tai mahdottomalta.

10 askelta ylös uupumuksesta

  1. ARVIO TILANNE: Pysähdy. Mieti, mistä tilanne johtuu. Mitä tästä seuraa, jos jatkat näin? Voitko tehdä jotain toisin? Voitko ottaa aikalisän?
  2. ETSI APUA: Kuka tai mikä voisi auttaa sinua? Voitko keskustella esimiehen kanssa? Miten työt voisi organisoida? Auttaisiko työterveyshuolto?
  3. OTA LUPA LEVÄTÄ: Jokaisessa päivässä tulisi olla hetkiä rentoutumiselle. Osaatko antaa asioiden vain olla? Jos työssä on tiukkaa, vapaa-ajan olisi hyvä olla ohjelmoimatonta.
  4. MÄÄRITTELE ARVOSI: Mieti ja kirjoita paperille, mikä Sinulle on elämässä tärkeää? Mille asioille haluat antaa aikaasi ja uhrata voimiasi? Mistä haluaisit, että Sinut muistetaan?
  5. HUOMAA TOIMINTASI: Osaatko kieltäytyä ylitöistä vai uhraudutko aina? Tunnetko syyllisyyttä, jos pidät puolesi?
  6. KIITÄ ITSEÄSI: Kun lähdet töistä, tee kerrankin lista kaikesta siitä, mitä olet saanut päivän mittaan aikaan. Kiitä itseäsi! Muista, että vähempikin riittää.
  7. KERÄÄ OIVALLUKSET: Ota talteen kultajyvät eli onnistumiset matkan varrelta. Mikä on toiminut ja miksi?
  8. KOKEILE MUUTOSTA: Etsi eri toimintamalleja. Yritä toimia hiukan toisin. Sekin on osa muutosta, että hyväksyt sen, ettet aina pysty etkä onnistu.
  9. HYVÄKSY LEMPEÄSTI: Myötätuntoa voi harjoittaa itseäänkin kohtaan. Muista kuitenkin, että asenteesi toisiin vaikuttaa siihen, miten itseesi suhtaudut.
  10. PYSY NYKYHETKESSÄ: Harjoittele tuomaan ajatukset nykyhetkeen. Päästä irti menneistä ja tulevista, sillä nyt kaikki saattaa olla aivan hyvin. Tällä minuutilla ei ole mitään hätää.

Asiantuntija: kuntoutuspsykologi Heli Nurmi, Härmän Kuntoutus oy.