Ostelu on ihanaa mutta jälkeenpäin ei olekaan kivaa: tulee rahahuolia ja riitoja, tavaraa kertyy liikaa ja hävettää. Testaa oletko ostoriippuvainen.

Tee testi: Vaivaako sinua ostovimma?

  1. Pakenetko arjen ongelmia lähtemällä ostoksille?
  2. Koetko ajoittain pakottavaa tarvetta päästä shoppailemaan?
  3. Tunnetko syyllisyyttä, häpeää tai katumusta liiallisesta ostoksilla käymisestä?
  4. Joudutko salailemaan shoppailuasi ja piilottelemaan ostoksia muilta?
  5. Oletko yrittänyt lopettaa tai vähentää ostoksilla käymistä onnistumatta siinä?
  6. Tuottaako tavaroiden ostelu sinulle taloudellisia vaikeuksia?
  7. Jätätkö muita asioita tekemättä, koska sinun on päästävä shoppailemaan?
     

JOS VASTASIT useampaan kysymykseen kyllä, voi kyse olla pakonomaisesta riippuvuudesta ostamiseen. Se on toimintaa hallitseva riippuvuus, joka aiheuttaa lyhytaikaista mielihyvää. Lievänä ostoriippuvuus näyttäytyy vastustamattomana
haluna ostaa tavaroita, joita ei tarvitse tai joihin ei ole varaa. Vaikeammassa riippuvuudessa ostelu on pakonomaista. Silloin aikaa kuluu valtavasti myös ostosten suunnitteluun ja ostamisen seurausten selvittelyyn.

Mihin ostaminen auttaa?

Ostelulla haetaan usein turvaa, jota tavarat tuntuvat tuovan. Shoppailu tuo mielihyvää mutta vain hetkeksi. Tunne muistuttaa nousuhumalaa. Ostoksilla voi unohtaa kaiken muun. Mielen valtaa tunne, että kaikki on mahdollista. Voin ostaa tuon ja tuon ja tuon.

Ostaminen voi olla jännittävää. Se on kuin metsästystä, jossa tavoitteena on parhain mahdollinen saalis. Huippulöydöt tuntuvat mahtavilta.

Ostoksilla käyminen on kokonaisvaltainen elämys: ostoskeskusten tuoksut, värit, äänet.

Ostelu on riippuvaiselle useimmiten omaa aikaa, joko yksin netissä tai massojen keskellä tavaratalossa.

Nuorille ostelu voi olla osa sosiaalista pätemistä. Tietynlaisen vaatteen tai harrastusvälineen ajatellaan tuovan jonkinlaista statusta. Ostelu on usein sosiaalisesti hyväksyttävää ja siihen saatetaan kannustaa, kun on alakuloinen.

Nettishoppailu koukuttaa, koska ostelu on niin helppoa. Siellä viehätys perustuu rajattomaan valikoimaan ja asioinnin nimettömyyteen ja nopeuteen.

Taustalla muitakin ongelmia

Ostoriippuvuus voi olla oire psyykkisestä sairaudesta. Bipolaarihäiriöstä eli kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivällä on maanisia vaiheita, jolloin
hän voi tehdä holtittomia ostopäätöksiä. Bipolaarihäiriöinen tarvitsee sairauteensa oikeanlaisen lääkityksen ja terapiaa.

Osteluvimma saattaa olla myös oire masennuksesta, ahdistuneisuudesta ja huonosta itsetunnosta.

Ostoriippuvaisella on herkästi muitakin riippuvuuksia, kuten seksi- tai rahapeliriippuvuus.

Jos omat keinot eivät auta, ostoriippuvainen voi hyötyä kognitiivisesta psykoterapiasta. Varsinkin, jos taustalla on ahdistusta, masennusta ja yksinäisyyttä.

Terapiassa käydään läpi asioita, jotka esimerkiksi ylläpitävät ihmisen huonoa käsitystä itsestä. Ostamiseen voi myös liittyä paljon opittua, jos perheessä on totuttu ostamaan tavaraa kun on paha mieli.

Tarkkaile talouttasi

Kun pidät kukkaronnyörit tiukemmalla, torjut rahapulan ja ostaminen vähenee kuin itsestään.

  • Tee ostoslista
  • Lue tiliotteesi
  • Säilytä kuitit
  • Maksa vain käteisellä
     

Kokeile näitä yksinkertaisia keinoja

ODOTA HETKI Lykkää ostovimmaasi. Jos voit edes hetken odottaa, tarve ostaa saattaa mennä ohi. Tavaran voi vaikkapa varata, mutta jättää lunastamatta.

KIERRÄ KAUKAA Kierrä ostoskeskukset ja tavaratalot kaukaa. Jos kauppa
osuu työmatkallesi, kävele toista kautta.

YSTÄVÄ MUKAAN Jos osteluvimma iskee yksin ollessa, ota ostoksille mukaan ystävä, joka hillitsee himoasi.

KÄTEISTÄ LOMPAKKOON Älä käytä luottokorttia, koska sillä tuhlaaminen on niin helppoa. Nosta ostoksiin vain käteistä, niin ehdit miettiä hankintaa hetken aikaa.

PIDÄ KIRJAA MENOISTASI Pidä ostospäiväkirjaa. Näet mustana valkoisella, kuinka paljon ostat ja paljonko menee rahaa.

UUSIA ILOJA Jos mieli on maassa, hae mielihyvää muualta kuin tavarasta: ulkoile, liiku, näe ystäviä vaikkapa elokuvissa, käy taidenäyttelyssä.

Asiantuntijat Aino Majava, viestintäpäällikkö, A-klinikkasäätiö, ja Teija Jokipii, psykologi ja psykoterapeutti,Oulu.

Lue lisää
Miten eroon addiktiosta?