Miten elää sellaisen ihmisen lähellä, joka ei pysty puhumaan tunteistaan eikä jakamaan niitä, psykologi ja psykoterapeutti Mikael Saarinen?
Olen kuullut aleksitymiasta ja alkanut epäillä, että sukulaismieheni kärsii siitä. Häntä ei saa halata, ja jos puhumme tunneasioista, hän jäykistyy eikä osallistu keskusteluun.
Äskettäin kun läheinen sukulaisemme kuoli, mies muuttui kiukkuiseksi. Hänestä tuli ilkeä ja ivapuheinen meille kaikille. Kun me muut surimme, hän ei ottanut mitenkään osaa. Emme nähneet hänen itkevän kertaakaan, vaikka kuollut oli hänelle rakas.
Kun sanoin hänelle, että kukaan meistä ei ole syyllinen tähän kuolemaan, hän jotenkin rauhoittui ja lakkasi olemasta niin ilkeä. Onko hänellä siis tuo aleksitymia ja voiko siitä parantua? Mitä meidän läheisten pitää ottaa huomioon, ettemme kärsisi hänen omituisuudestaan tai kiusaisi häntä vaatimalla normaalia käytöstä? LÄHEINEN
Internet hakupalveluineen on tuonut ulottuvillemme mahdollisuuden arvioida paitsi omaa myös toisten terveydentilaa ja persoonallisuutta. Yksi suosituimmista psykologisista diagnooseista viime vuosina lienee narsismi.
Ihmisten psykologinen arviointi on kuitenkin ammattilaisillekin vaativa tehtävä.
Psykologit käyttävät yksilöiden testaamiseen, haastattelemiseen ja arviointiin tunteja tai päiviä. Laajemman tutkimuksen pohjalta voi luotettavammin kuvata henkilön persoonallisuutta, toimintatapaa ja mahdollisia psyykkisiä häiriöitä. Ja silti jää paljon virhemahdollisuuksia seuranta-ajan puutteen takia.
Olet tehnyt havaintoja sukulaismiehesi käyttäytymisestä jo pidempään. Keskityt paljolti sosiaalisiin tilanteisiin, joissa mies ei tunnu olevan kovin sinut omien tunteidensa kanssa. Hän ei pidä halaamisesta eikä tunteista puhumisesta. Sukulaisen menetyksen yhteydessä hän muuttui tunteiden välttelyn sijaan avoimen aggressiiviseksi mutta pystyi kuitenkin rauhoittumaan saatuaan oikeanlaista tukea sinulta.
Aleksitymialla (~ tunteen hylkiminen) tarkoitetaan ”persoonallisuuden piirteistöä, jolle on ominaista vaikeus tunnistaa omia tunteita ja erottaa niitä ruumiillisista tuntemuksista, samoin kuin vaikeus kuvata tunteita muille” (Mattila 2008). Siihen kuuluu myös ”ulkoisen maailman yksityiskohtiin ja tapahtumiin keskittyvä ajattelutyyli, jossa mielikuvituksen käyttö on vähäistä”.
Kansainvälisessä aleksitymiatestissä kysytään tunteiden kokemisesta, tunnesanastosta ja tunteiden ilmaisemisesta sekä merkitysten kokemisesta taiteessa.
Aleksitymia vaikeuttaa ihmissuhteisiin sitoutumista ja niiden syventymistä, koska vuorovaikutuksessa tarvittavien tunteiden hahmottamisessa ja jakamisessa on vaikeuksia. Suomessa aleksitymiaa arvioidaan olevan saman verran kuin muuallakin eli noin kymmenellä prosentilla, miehillä useammin kuin naisilla. Miesten ongelmana on tuo sinunkin näkemä vaikeus kuvailla omia tunteita ja ulkoistava ajattelutyyli. Suomalaisaineistossa aleksitymia oli yhteydessä maaseudulla kasvamiseen, yksinhuoltajavanhempaan, iäkkäisiin vanhempiin, puhumattomaan kulttuuriin ja ongelmiin äiti-lapsisuhteissa. Eli tietyllä tavalla tukahduttaviin kasvuolosuhteisiin.
Aleksitymian katsotaan olevan melko pysyvä hahmottamis- ja toimintatapa, mutta sen oletetaan kuitenkin vähenevän elinolojen ja kasvatuksen parantuessa. Myös terapiassa (aleksitymia liittyy usein esimerkiksi ahdistukseen ja masennukseen) on saatu hyviä tuloksia tunteita vierastavien aleksityymikoiden kanssa. Niissä keskitytään perustunnetaitoihin eli tunteiden tunnistamiseen ja ilmaisemiseen. Tätä kuvaat itsekin tehneesi sukulaismiehesi kanssa ja se näytti toimivan — eli lisää samanlaista. Aleksityymikot, kuten me kaikki, tarvitsemme ennen kaikkea myötätuntoa ja kärsivällisyyttä.
Hyvä esimerkki tunnevamman kanssa työskentelystä löytyy esimerkiksi hienoista elokuvista Good Will Hunting (Gus van Sant 1997), Fisher King (Terry Gilliam 1991) ja tietenkin kaikista Aki Kaurismäen elokuvista. Niiden miespäähenkilöt täyttävät järjestään aleksitymia-kriteerit, mutta eivät silti ole yhtään vähemmän rakastettavia.
Lue lisää
Aleksitymiasta
Hyvän terveyden psykologit Sanna Aulankoski ja Mikael Saarinen vastaavat lukijoiden kysymyksiin. Voit lähettää kysymyksesti tästä.
