Kuva Jaakko Lukumaa
Kuva Jaakko Lukumaa

Psykologimme Mikael Saarinen suosittelee epäluuloiselle itsensä vähättelijälle myönteistä aivopesua: ”Olen hyvä ja parasta ansaitsen.”

Olen keski-ikäinen nainen ja jouduin sairaseläkkeelle varhain ensimmäisen aivoverenvuodon jälkeen. Nyt on taas muutama uusi aneurysma eli valtamonpullistuma päässä odottamassa leikkausta. Lopputulos toki pelottaa, mutta enemmän minua huolestuttaa se, että mielialani ja persoonallisuuteni on muuttunut. Löydän itsestäni kaikki epäluuloisen persoonallisuuden piirteet. On paha olla, kun en voi enää luottaa mihinkään enkä kehenkään. En uskalla hakea apua senkään vuoksi, että pelkään olevani yhteiskunnalle vain menoerä. Tiedän, että neurologiset vammat jo sinällään aiheuttaa mielialan vaihtelua, mutta minun tapauksessani vaikeudet ja huolet kantavat jo lapsuudesta ja nuoruusajan avioliitosta asti. Mistä voisin saada apua? HUOLESTUNUT

Olet jo varhaisessa elämänvaiheessa kokenut vakavan sairastumisen. Ja mikä pahinta, sairaus on koskettanut keskushermostoasi, joka on yhteydessä kaikkeen sinussa. Uusiutumisherkkä sairaus panee ihmisen tilanteeseen, jossa epävarmuudesta tulee pysyvä olotila: koskaan ei voi olla varma etteikö tilanne voisi muuttua. Kuvaatkin eniten pelkääväsi sitä, miten tämä kaikki vaikuttaa persoonallisuuteesi: voitko enää luottaa kehenkään ja edes itseesi?

Huolien ja epäluuloisuuden teemat ovat olleet esillä elämässäsi jo lapsuudesta asti. Tällöin syynä ovat usein varhaiset turvattomat kiintymyssuhteet.
Ihmislapsella on taipumusta muodostaa voimakkaita (turvallisia) tunnesiteitä toisiin ihmisiin. Mikäli tämä ei syystä tai toisesta onnistu ja lapsella on paljon erilaisia erokokemuksia ja menetyksiä, tuloksena on voimakasta stressiä. Tätä varhain koettua stressiä me puramme vielä aikuisuudessakin erilaisilla suojaavilla ajatuksilla (”en voi luottaa keneenkään”) ja käyttäytymisellä (esimerkiksi vetäytymällä), joiden tehtävänä on altistaa siedettävämmälle kivulle.

Mitä voi tehdä, jos on altistunut elämässään liikaa turvattomille kokemuksille? Ensimmäinen tehtävä on ratkaista esittämäsi kysymys avun vastaanottamisesta. Vaikka epäilet olevasi vain menoerä muille, ansaitset meidän muiden lailla tukea vaikeassa elämänvaiheessasi. Elämäntilanteesi on kerta kaikkiaan liikaa yksin kannettavaksi. Esteenä avun hakemiselle voi olla se, että olet oppinut olemaan liian ankara ja mitätöivä itseäsi kohtaan. Se on tyypillistä turvattomissa ihmissuhteissa varttuneille. Lapsi sinussa ei uskalla syyttää ketään muuta kuin itseään huonosta olostaan.

Mennyt on kuitenkin mennyttä eikä koskaan ole liian myöhäistä alkaa opetella sitä, että on yhtä arvokas, rakastettava ja ainutlaatuinen kuin kaikki muutkin ihmiset maapallolla. Olen usein suosittanut asiakkailleni seuraava harjoitusta oman itsensä hyväksymisen lisäämiseksi. Kyseessä on tietyllä tavoin myönteinen aivopesu. Tehtävänäsi on sanoa päivittäin itsellesi ”Hyväksyn itseni syvästi ja täysin kaikkine puutteineni ja vajavaisuuksineni”. Toinen hyvä ajatusitu on ”Olen kiva, ainutlaatuinen; olen hyvä, parasta ansaitsen”. Näihin lauseisiin ei tarvitse aluksi edes uskoa. Tärkeintä on sanoa niitä itselleen niin usein, että ne alkavat tuntua mahdollisilta.

Tarvitset myös keinoja lievittää vaihtuvia mielialojasi. Helpoin keino tähän on mielestäni nk. tietoisuustaitojen harjoittaminen. Tietoisen läsnäolon tai mindfulness-harjoituksilla opetellaan olemaan hyväksyvämmin läsnä tässä hetkessä. Erilaisia opetusvideoita löytyy mm. You­tubesta ja verkkosivuilta: Löydä oma tapsi rentoutua.

Sinun tapauksessasi tietoisuustaitoja olisi hyvä opetella jossakin ryhmässä, jossa voisit myös saada tukea toisilta vaikeaan elämäntilanteeseesi. Kolmanneksi suosittelisin sinua harkitsemaan psykoterapiaan menoa. Siellä voisit harjoitella toiseen ihmiseen luottamista.

Elokuvista sinulle sopisi toivoa antavat ja ystävyyden merkitystä korostavat selviytymistarinat, kuten hurja 127 tuntia ja Aku Louhimiehen uusin 8-pallo sekä kestosuosikkini Forrest Gump ja Truman Show.

Lue lisää psykoterapiasta

Lisää psykologin vastauksia löydät täältä.

Hyvän terveyden psykologit Sanna Aulankoski ja Mikael Saarinen vastaavat lukijoiden kysymyksiin. Voit lähettää kysymyksesti tästä.

aina ei rehtiys kohtaa

Miksi en luota kehenkään?

Hyvähän psykologien on puhua luottamuksista. olen itse ollut mielenterv,yhdistyksessä mukana monta vuotta ja eronnut yhdistyksestä kun olin eräästä asiasta erimieltä ja kirjoitin kirjeenä heille alan ammattilaisille. Sieltä tuli vastaus kahdelta henkilöltä ja se oli täyttä soopaa ja valetta, eli ei alan ammattilaiset ole rehellisiä,kun yrittävät suojella omaa nahkaansa valheilla ja jos tavallinen tallaaja valittaa asiasta leimaavat pönttövikaiseksi, vaikka itse valehtelevat niin, että korvat...
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Mieheni käyttää unilääkkeitä nukahtamiseen ja paetakseen todellisuutta. Viime aikoina olen huomannut aggressiivisuutta hänen käytöksessään lääkkeen ottamisen jälkeen – toki lievää mutta joka tapauksessa vierasta uhoa. Hän tekee asioita, joita ei normaalisti tee, ja hetken mielijohteesta. Hän käyttää unilääkettä ja kaikkea muutakin mitä käsiinsä saa, myös alkoholia niiden kanssa. Kyse on mielestäni riippuvuudesta. Nyt kuitenkin haluaisin tietää, muuttaako unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö (5 v) ihmisen persoonallisuutta?

Pitkäaikaisen unilääkkeiden käytön ei tiedetä muuttavan ihmisen persoonallisuutta. Miehesi muuttuneen käytöksen taustalla on luultavasti ongelmat, jotka saavat hänet käyttämään pakonomaisesti tavanomaista suurempia annoksia unilääkkeitä ja samanaikaisesti myös alkoholia.

Tilanne ei selviä ennen kuin miehesi kykenee puhumaan niistä ongelmista, jotka ovat hänen muuttuneen käytöksen ja pakonomaisen unilääkkeiden ja alkoholin käytön taustalla.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

5 vaaranmerkkiä ja 10 askelta kohti parempaa oloa.

  1. KIUKKUISUUS Jatkuva ärtymyksen tunne, erityisesti pinnan palaminen kotona. Tavallisia ovat myös yllättävät ja voimakkaat tunteenpurkaukset. Tunnelma on kireä eikä mikään naurata.
  2. STRESSIOIREET Päänsäryt ja selkäkivut lisääntyvät, sydän hakkaa, vatsa oireilee ja unihäiriöt piinaavat. Sosiaalinen elämä ei kiinnosta. Mieli tekee makeaa ja vain alkoholi antaa rentoutusta.
  3. JATKUVA VÄSYMYS Uni ei virkistä. Jatkuva väsymys, nukahtamisvaikeudet ja keskellä yötä heräily voivat olla merkkejä uupumuksesta tai masennuksesta. Iltaisin tekee mieli vain vajota sohvalle.
  4. MIELIALAN LASKU Suhtaudutko asioihin yhä useammin kielteisesti? Onko töissä kivaa? Menetkö mielelläsi töihin? Saatko aikaan sen, mitä pitääkin? Jaksatko liikkua tai harrastaa töiden jälkeen? Vai huomaatko miettiväsi murheita ja kokevasi itsesi entistä huonommaksi.
  5. TYÖ EI KIINNOSTA Et jaksa enää innostua mistään eikä luovuus kuki. Asenne työtä ja itseä kohtaan muuttuu kyyniseksi. Työ alkaa tuntua turhalta tai mahdottomalta.

10 askelta ylös uupumuksesta

  1. ARVIO TILANNE: Pysähdy. Mieti, mistä tilanne johtuu. Mitä tästä seuraa, jos jatkat näin? Voitko tehdä jotain toisin? Voitko ottaa aikalisän?
  2. ETSI APUA: Kuka tai mikä voisi auttaa sinua? Voitko keskustella esimiehen kanssa? Miten työt voisi organisoida? Auttaisiko työterveyshuolto?
  3. OTA LUPA LEVÄTÄ: Jokaisessa päivässä tulisi olla hetkiä rentoutumiselle. Osaatko antaa asioiden vain olla? Jos työssä on tiukkaa, vapaa-ajan olisi hyvä olla ohjelmoimatonta.
  4. MÄÄRITTELE ARVOSI: Mieti ja kirjoita paperille, mikä Sinulle on elämässä tärkeää? Mille asioille haluat antaa aikaasi ja uhrata voimiasi? Mistä haluaisit, että Sinut muistetaan?
  5. HUOMAA TOIMINTASI: Osaatko kieltäytyä ylitöistä vai uhraudutko aina? Tunnetko syyllisyyttä, jos pidät puolesi?
  6. KIITÄ ITSEÄSI: Kun lähdet töistä, tee kerrankin lista kaikesta siitä, mitä olet saanut päivän mittaan aikaan. Kiitä itseäsi! Muista, että vähempikin riittää.
  7. KERÄÄ OIVALLUKSET: Ota talteen kultajyvät eli onnistumiset matkan varrelta. Mikä on toiminut ja miksi?
  8. KOKEILE MUUTOSTA: Etsi eri toimintamalleja. Yritä toimia hiukan toisin. Sekin on osa muutosta, että hyväksyt sen, ettet aina pysty etkä onnistu.
  9. HYVÄKSY LEMPEÄSTI: Myötätuntoa voi harjoittaa itseäänkin kohtaan. Muista kuitenkin, että asenteesi toisiin vaikuttaa siihen, miten itseesi suhtaudut.
  10. PYSY NYKYHETKESSÄ: Harjoittele tuomaan ajatukset nykyhetkeen. Päästä irti menneistä ja tulevista, sillä nyt kaikki saattaa olla aivan hyvin. Tällä minuutilla ei ole mitään hätää.

Asiantuntija: kuntoutuspsykologi Heli Nurmi, Härmän Kuntoutus oy.