Kuva Jaakko Lukumaa
Kuva Jaakko Lukumaa

Miten löytää elämänhalu uudelleen, kun on kokenut suuren menetyksen. Psykologi Mikael Saarinen antaa eväitä surutyöhön.
 

Olen 50-vuotias mies ja kärsinyt mielenterveysongelmista 90-luvulta asti. Jäin pois työelämästä 30-vuotiaana, kun jouduin psykoosiin kesken työpäivän. Olin sairaala­hoidossakin, mutta se ei auttanut vaan masennus uusi. Sitten äitini sairastui diabeteksen ja joutui pyörätuoliin. Ryhdyin hänen omaishoitajakseen ja sain elämänhaluni takaisin. Olin aktiivinen ja toimelias. 2000-luvun alussa aistiharhat palasivat mutta sain niihin hyvän lääkityksen ja jatkoin omaishoitajana 16 vuotta. Viime vuonna äitini kuoli. Rakastin häntä ja nyt ikävöin. Itken joka päivä ja pelkään, että oireeni palaavat. Miten saisin taas elämän tuntumaan elämisen arvoiselta?
ENTINEN OMAISHOITAJA

Kysymyksesi koskettaa meitä kaikkia elämänkriisejä kohdatessamme. Lisäksi media on päivittäin täynnä uutisia talouden ahdingoista, työpaikkojen menetyksistä puhumattakaan ihmisiä koskettavista järkyttävistä tapahtumista loukkaantumisineen ja kuolemineen. TV työntää silmiemme eteen samaa inhimillistä draamaa eri muodoissa. Lohduttomia uutisia ja kovia fiktiivisiä ihmiskohtaloita on niin paljon, että olemme vaarassa menettää kokonaan herkkyyden omien henkilökohtaisten menetysten käsittelyyn.

Kerroit rakkaan äitisi kuolleen viime vuonna ja että suret häntä edelleen voimakkaasti. Lisäksi pelkäät, että tämä elämänkriisi saa vanhat oireesi palaamaan. Läheisen menettämiseen liittyvän surun läpikäyminen on ihmiselämän stressaavin haaste. Sinun kohdallasi koko elämäsi jatkunut ihmissuhde on arkisella kohtaamisen tasolla päättynyt ja edessä on uudenlaisen suhteen luominen äitiisi.

Aiemmin ajateltiin, että surevan tehtävänä oli katkaista suhde kuolleeseen ja tätä kautta jatkaa omaa elämäänsä. Nykyään ajatellaan, että kyse on enemmänkin uudenlaisen suhteen luomisesta kuin katkoksesta. Ihmissuhde saa jatkua omissa mielikuvissa, muistoissa ja tarinoissa. Kun ihminen voi surutyön kautta muistella ja puhua menettämästään rakkaasta henkilöstä, sisäistyy tuo suhde hänen mieleensä, jossa se saa elää muiden suhteiden rinnalla. Ja elämä jatkuu.

Kirjeestäsi saa sen kuvan, että olet varsin yksin menetyksesi kanssa. Olisi tärkeää, että saisit jakaa suruasi muiden kanssa. Moni sureva kokee, että kukaan ei jaksa kuunnella eikä kestä surevaa ja hänen taakkaansa, mutta tämä ei ole totta. Meiltä vain puuttuvat vanhat yhteisölliset tavat ja rituaalit, joilla surevia ennen autettiin. Toivottavasti sinulla on läheisiä, joiden kanssa voit jatkaa surutyötäsi.

Jos läheltä ei löydy apua, esimerkiksi seurakunnat järjestävät sururyhmiä, joissa saa tukea muilta menetyksen kokeneilta. Ehkä voisit tiedustella myös Omaishoitajien ja läheisten -liitosta, onko heillä omia tukiryhmiä tai apu­kanavia teille omaishoitajille. Useat kriisistä selviytyneet jatkavatkin itse erilaisissa vapaaehtoistöissä, joka on hyvin palkitsevaa ja tuo kaivattua merkitystä elämään.

Myös terveyskeskuksesta voi hakea apua menetykseensä esimerkiksi psykologin vastaanotolta tai vanhasta hoitosuhteestasi. Kriisipsykoterapeutti Soile Poijula on kirjoittanut Surutyö-oppaan (2005), jonka avulla voi työstää omaa menetystään. Myös osoitteesta www.surut.fi saa tietoa ja kirjavihjeitä suruprosessiin liittyen. Elämän merkitystä pohditaan kirjassa Tarkoituskeskeinen ajattelu (2013), jossa on oma lukunsa koskien ikääntyviä ja saattohoitoa.

Elokuvissa ihmiset kokevat usein menetyksiä.
Ranskalaisessa Mitä ikinä haluat -elokuvassa perheen äiti löytää mission ystävättären auttamisessa, vaikka on itse kuolemansairas. Oscareita kahmineessa avaruusdraamassa Gravity naisastronautti kohtaa kylmässä avaruudessa pahimmat pelkonsa, kun joutuu selviytymään yksin onnettomuusketjusta. Up – kohti korkeuksia -animaatiossa yksin jäänyt mies löytää ystävän isää vailla
olevasta pojasta ja elämälleen merkityksen. Toivottavasti sinäkin.

Lisää psykologin vastauksia löydät täältä.

Hyvän terveyden psykologit Sanna Aulankoski ja Mikael Saarinen vastaavat lukijoiden kysymyksiin. Voit lähettää kysymyksesti tästä.