Jos käyttäytyy kuin olisi nuorempi kuin onkaan, kokee itsensä terveemmäksi. Ja saattaa jopa elää pidempään, ihmiskoe todistaa.

Harvardin yliopiston psykologian professori Ellen Langer teki jo vuonna 1979 kokeen, jossa ryhmä 70—90-vuotiaita miehiä teki aikamatkan 20 vuoden taakse. Miehet pantiin elämään vuotta 1959. Heidät vietiin ympäristöön, jossa kaikki oli tuolta vuodelta: huonekalut, radio- ja tv-ohjelmat, lehdet. Miehet kävivät keskusteluja vuoden 1959 tapahtumista, muun muassa Kuuban vallankumouksesta ja Nasan uusimmasta kantoraketin laukaisusta. Keskusteltiin ikään kuin asiat tapahtuisivat tässä ja nyt. Miesten tuli myös käyttäytyä kuin he olisivat edelleen terveitä ja reippaita. Heillä ei ollut käytössään samanlaisia apuvälineitä kuin kotona eikä kukaan ollut auttamassa arjen askareissa.

Langerin ajatuksena oli tutkia, tapahtuisiko miesten elimistössä mitattavia muutoksia, kun he eläisivät mielessään uudelleen 20 vuoden takaista aikaa eli kuvittelisivat itsensä 20 vuotta nuoremmiksi.

Tulokset paranivat heti

Ihmiskokeen tulokset olivat mullistavia. Miesten liikkumisnopeus, näppäryys ja muisti paranivat. Fyysinen voima, energia ja mieliala kohosivat. Verenpaine laski ja jopa näkö ja kuulo terävöityivät. 60 prosenttia ryhmästä paransi tulostaan myös älykkyystestissä.

Miehet alkoivat pian valmistaa itse oman ruokansa ja tehdä omat päätöksensä, kun heihin ei suhtauduttu kyvyttöminä ja sairaina. Kokeen viimeisenä aamuna yksi luopui kävelykepistäkin, kun tunsi pärjäävänsä ilman.

Langer uskoo, että kun miehiä rohkaistiin pitämään itseään nuorempina kuin he todellisuudessa olivat, keho tuli perässä ja reagoi ”nuorentumalla”.

Vaikuta vanhenemiseesi

Kun Langer julkaisi tuloksensa vuonna 1981, hän jätti radikaaleimmat tulokset raportoimatta. Nuorena tutkijana hän pelkäsi niiden vaikuttavan epäuskottavilta ja haittaavan urakehitystä.

Nyt, tutkittuaan yli 30 vuoden ajan mielen ja ajatusten vaikutuksia terveyteen, hän uskaltaa väittää, että voimme itse vaikuttaa vanhenemiseemme. Monet vaivat, joita etukäteen pelkäämme, voi välttää yksinkertaisesti elämällä täyttä elämää loppuun saakka.

BBC teki samanlaisen kokeen kuudelle brittijulkkikselle, joiden kello käännettiin vuoteen 1975. Tulokset olivat samankaltaisia. Koehenkilöt nuortuivat mitattavasti. Kokeesta tehtiin 5-osainen tv-sarja, Aikamatka nuoruuteen, joka on nähty Yle Teemalla.

Positiivisuuden voima

Richard Wiseman, psykologian yleistajuisen viestinnän professori Hertfordshiren yliopistosta Britanniasta, arvioi BBC:n haastattelussa Langerin tuloksia. Hän epäilee, että ne saattavat osittain johtua niin sanotusta itsensä havaitsemisen teoriasta.

— Kun hymyilet, tunnet itsesi onnellisemmaksi. Tässä tapauksessa kyseessä voi olla sama ilmiö. Kun ihminen käyttäytyy kuin olisi nuorempi kuin onkaan, hän alkaa tuntea itsensä nuoremmaksi.

Wisemanin mukaan kyse saattaa olla samantyyppisestä ilmiöstä kuin hypnoosissa, jossa ihmiset saavat muistitesteistä parempia tuloksia, kun heille kerrotaan heidän muistinsa parantuneen.

— Positiivisella ajattelulla on roolinsa vanhenemisessa ja sydäntautien ehkäisyssä. Vaikkei positiivisuus sellaisenaan paranna, se johtaa sydämen kannalta myönteiseen toimintaan, esimerkiksi terveellisempään ruokavalioon ja aktiivisempaan elämään.

Optimisti pärjää aina

Yleislääketieteen professori Kaisu Pitkälä Helsingin yliopistosta on tutkinut positiivisen elämänasenteen vaikutusta elinvuosiin ja toimintakykyyn ja todennut niillä olevan vahva vaikutus. Myönteinen elämänasenne, elämänhalu, tyytyväisyys elämään ja tarpeellisuuden tunne tuovat lisää elinvuosia.

— Positiivista asennetta voi myös oppia, Kaisu Pitkälä sanoo.

Langerin aikamatkatutkimuksen tuloksia hän pitää mielenkiintoisina.

— Ihminen rakentaa todellisuutta omista lähtökohdistaan käsin. Tiedämme, että samankuntoiset vanhukset voivat pärjätä aivan eri tavalla. Optimistiset ja ongelmanratkaisutaidoiltaan vahvat pärjäävät sairainakin, toiset taas lamaantuvat pienistäkin vastoinkäymisistä.

Nuori seura nuorentaa

Langer on havainnut vanhenemista koskevissa tutkimuksissaan myös sen, että lasten keskellä eläminen nuorentaa: myöhään lapsia saaneiden naisten eliniänodote on korkeampi kuin nuorena äidiksi tulleiden tai lapsettomien naisten.

Myös pariskunnilla, joiden keskinäinen ikäero on enemmän kuin neljä vuotta, vanhemman puolison eliniänodote on korkeampi kuin nuoremman. Langerin mukaan ilmiö selittyy sillä, että nuorempi puoliso todennäköisesti käyttäytyy itseään vanhemman tavoin ja vanhempi vastaavasti kuin olisi nuorempi kuin onkaan.

Dosentti Tiina-Mari Lyyra Jyväskylän yliopistosta on tutkinut, miten koettu terveydentila ja elämän mielekkyyden kokemukset vaikuttavat elinikään. Myös hän pitää Langerin tutkimuksia kiinnostavina ja toteaa, että ihminen on psykofyysinen kokonaisuus.

— Jos elää aktiivista elämää nuoren puolison kanssa tai ympärillä on nuoria ihmisiä, toki elämä on silloin aktiivisempaa, mikä tuo todettavissa olevia terveyshyötyjä.

Arvostus tuo vuosia

Tiina-Mari Lyyran mukaan sekä tutkimukset että vanhojen ihmisten omat kertomukset tukevat ajatusta, että sosiaaliset ja henkiset tekijät, kuten kanssakäyminen muiden kanssa ja oma suhtautuminen vanhenemiseen ja elämään ylipäätään, vaikuttavat terveyteen, toimintakykyyn ja jopa eliniän pituuteen.

— Kun hyvin iäkkäiltä kysytään pitkän iän salaisuutta, he vastaavat tyypillisesti ”tämä minun positiivinen elämäasenteeni”. Siitä on olemassa tieteellistäkin näyttöä. Erään teorian mukaan positiivisilla ihmisillä on tietynlaiset selviytymismekanismit eivätkä he luovuta vaikeuksien edessä, Lyyra sanoo.

Paljon vaikuttaa myös se, että tuntee itsensä arvostetuksi ja tarpeelliseksi.

— Omassa tutkimuksessani havaitsin niiden vanhusten elävän pidempään, jotka kokivat elämänsä merkitykselliseksi, Tiina-Mari Lyyra kertoo.

Älä alistu raihnaiseksi

Asenteiden vaikutus terveyteen ja elinikään on osoitettu monissa tutkimuksissa. Esimerkiksi amerikkalainen psykologiryhmä havaitsi, että vanhenemiseen positiivisesti suhtautuvat elivät 7,5 vuotta pidempään kuin ne, jotka murehtivat vuosien kulumista.

Psykologian tohtori Virpi Uotinen seurasi omassa väitöskirjassaan kahdeksan vuoden ajan ryhmää 65—84-vuotiaita ja havaitsi, että oma ikäkokemus oli yhteydessä koettuun hyvinvointiin ja terveyteen. Koettu ikä vaikutti myös kuolleisuuteen: seurantaryhmän jäsenistä ne, jotka tunsivat itsensä ikäistään vanhemmaksi, kuolivat ikätovereitaan aiemmin.

Kannattaa siis torjua mielestään vanhuuteen liitetyt stereotypiat raihnaisuudesta ja toimintakyvyn menettämisestä ja suhtautua tulevaisuuteen valoisasti. Edessä voi olla hyvinkin nuorekas vanhuus!

Lue lisää
Ikä tuntuu eri tahtia
Pitkän elämän salaisuus
Ikä ei vie intohimoa
Ikä ei estä liikuntaa

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Mieheni käyttää unilääkkeitä nukahtamiseen ja paetakseen todellisuutta. Viime aikoina olen huomannut aggressiivisuutta hänen käytöksessään lääkkeen ottamisen jälkeen – toki lievää mutta joka tapauksessa vierasta uhoa. Hän tekee asioita, joita ei normaalisti tee, ja hetken mielijohteesta. Hän käyttää unilääkettä ja kaikkea muutakin mitä käsiinsä saa, myös alkoholia niiden kanssa. Kyse on mielestäni riippuvuudesta. Nyt kuitenkin haluaisin tietää, muuttaako unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö (5 v) ihmisen persoonallisuutta?

Pitkäaikaisen unilääkkeiden käytön ei tiedetä muuttavan ihmisen persoonallisuutta. Miehesi muuttuneen käytöksen taustalla on luultavasti ongelmat, jotka saavat hänet käyttämään pakonomaisesti tavanomaista suurempia annoksia unilääkkeitä ja samanaikaisesti myös alkoholia.

Tilanne ei selviä ennen kuin miehesi kykenee puhumaan niistä ongelmista, jotka ovat hänen muuttuneen käytöksen ja pakonomaisen unilääkkeiden ja alkoholin käytön taustalla.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

5 vaaranmerkkiä ja 10 askelta kohti parempaa oloa.

  1. KIUKKUISUUS Jatkuva ärtymyksen tunne, erityisesti pinnan palaminen kotona. Tavallisia ovat myös yllättävät ja voimakkaat tunteenpurkaukset. Tunnelma on kireä eikä mikään naurata.
  2. STRESSIOIREET Päänsäryt ja selkäkivut lisääntyvät, sydän hakkaa, vatsa oireilee ja unihäiriöt piinaavat. Sosiaalinen elämä ei kiinnosta. Mieli tekee makeaa ja vain alkoholi antaa rentoutusta.
  3. JATKUVA VÄSYMYS Uni ei virkistä. Jatkuva väsymys, nukahtamisvaikeudet ja keskellä yötä heräily voivat olla merkkejä uupumuksesta tai masennuksesta. Iltaisin tekee mieli vain vajota sohvalle.
  4. MIELIALAN LASKU Suhtaudutko asioihin yhä useammin kielteisesti? Onko töissä kivaa? Menetkö mielelläsi töihin? Saatko aikaan sen, mitä pitääkin? Jaksatko liikkua tai harrastaa töiden jälkeen? Vai huomaatko miettiväsi murheita ja kokevasi itsesi entistä huonommaksi.
  5. TYÖ EI KIINNOSTA Et jaksa enää innostua mistään eikä luovuus kuki. Asenne työtä ja itseä kohtaan muuttuu kyyniseksi. Työ alkaa tuntua turhalta tai mahdottomalta.

10 askelta ylös uupumuksesta

  1. ARVIO TILANNE: Pysähdy. Mieti, mistä tilanne johtuu. Mitä tästä seuraa, jos jatkat näin? Voitko tehdä jotain toisin? Voitko ottaa aikalisän?
  2. ETSI APUA: Kuka tai mikä voisi auttaa sinua? Voitko keskustella esimiehen kanssa? Miten työt voisi organisoida? Auttaisiko työterveyshuolto?
  3. OTA LUPA LEVÄTÄ: Jokaisessa päivässä tulisi olla hetkiä rentoutumiselle. Osaatko antaa asioiden vain olla? Jos työssä on tiukkaa, vapaa-ajan olisi hyvä olla ohjelmoimatonta.
  4. MÄÄRITTELE ARVOSI: Mieti ja kirjoita paperille, mikä Sinulle on elämässä tärkeää? Mille asioille haluat antaa aikaasi ja uhrata voimiasi? Mistä haluaisit, että Sinut muistetaan?
  5. HUOMAA TOIMINTASI: Osaatko kieltäytyä ylitöistä vai uhraudutko aina? Tunnetko syyllisyyttä, jos pidät puolesi?
  6. KIITÄ ITSEÄSI: Kun lähdet töistä, tee kerrankin lista kaikesta siitä, mitä olet saanut päivän mittaan aikaan. Kiitä itseäsi! Muista, että vähempikin riittää.
  7. KERÄÄ OIVALLUKSET: Ota talteen kultajyvät eli onnistumiset matkan varrelta. Mikä on toiminut ja miksi?
  8. KOKEILE MUUTOSTA: Etsi eri toimintamalleja. Yritä toimia hiukan toisin. Sekin on osa muutosta, että hyväksyt sen, ettet aina pysty etkä onnistu.
  9. HYVÄKSY LEMPEÄSTI: Myötätuntoa voi harjoittaa itseäänkin kohtaan. Muista kuitenkin, että asenteesi toisiin vaikuttaa siihen, miten itseesi suhtaudut.
  10. PYSY NYKYHETKESSÄ: Harjoittele tuomaan ajatukset nykyhetkeen. Päästä irti menneistä ja tulevista, sillä nyt kaikki saattaa olla aivan hyvin. Tällä minuutilla ei ole mitään hätää.

Asiantuntija: kuntoutuspsykologi Heli Nurmi, Härmän Kuntoutus oy.