Haluttomuus on yleisin syy, joka ajaa pariskunnan seksuaaliterapeutin puheille. Usein ongelma on siinä, että parisuhteessa vain toinen määrittää minkälaista seksiä harrastetaan. Lue neljän parin vinkit: Näin me virittelemme toisemme.

Halu on läheisyyttä

Naisen seksuaalista haluttomuutta voi aiheuttaa myös kipu, hormonaaliset syyt tai kostumisongelma. Myös kyvyttömyys saada orgasmi voi vähentää haluja.

Seksologi Leena Hattusen mukaan moni nainen sanoo, ettei yhdyntä tunnu miltään. Se johtuu siitä, että klitoris erektoituu, ei vagina. Miehet oppivat itsetyydytyksen jo nuorina, mutta naisille orgasmin saaminen vaatii yleensä enemmän opettelua.

Myös jotkut lääkkeet ja esimerkiksi masennus vaikuttavat sekä naisten että miesten seksihaluihin. Erään tuoreen tutkimuksen mukaan vaihdevuodet ylittäneiden naisten halut voivat lisääntyä mieshormonien avulla.

Leena Hattusen mukaan haluttomuutta voi aiheuttaa myös vaikeus kiihottua. Silloin pitää selvittää, mikä kiihottumisen estää. Eli onko ongelma fyysinen vai psykologinen. Esimerkiksi tunnottomuus voi johtua monesta syystä.

– Jos on aikaisempia ikäviä seksikokemuksia, keho saattaa myöhemmissäkin suhteissa reagoida tunnottomuudella, Hattunen sanoo.

Keho puolustautuu. Voi esimerkiksi olla vaikea tuntea mitään, jos on lapsena häväisty itsensä koskettelusta. Hattunen kertoo, että mikä tahansa lapsena tai myöhemminkin koettu trauma voi vaikuttaa niin, että ihmisen on vaikea ryhtyä toisen kanssa niin intiimiin läheisyyteen kuin yhdyntään ja eroottiseen nautintoon.

Erilaisia auttajia

Seksuaaliterapia on terapiaa, jossa työstetään omaan itseen ja seksuaalisuuteen liittyviä ajatuksia, tunteita ja kokemuksia. Seksuaaliterapiaan mennään joko yksin tai puolison kanssa.

Seksuaaliterapiassa voi käsitellä muun muassa haluttomuutta, seksiin liittyvää häpeän ja riittämättömyyden tunnetta, läheisyyteen liittyviä ahdistuksia, parisuhdeongelmia, uskottomuutta, erektio- ja orgasmivaikeuksia, ongelmia sukupuoli-identiteetin löytämisessä tai erilaisia pakkomielteitä ja riippuvuuksia.

Seksuaaliterapia kestää tavallisimmin 10 kerrasta pariin vuoteen ja istunnot voivat olla joko viikoittain tai harvemmin.

Seksuaalineuvonta on seksuaaliongelmien selvittelyä ja ratkaisujen etsimistä sekä yksilöllisten neuvojen antamista henkilön seksuaaliongelmissa. Seksuaalineuvonta ei pidä sisällään terapiaa.

Seksuaalineuvonta on neuvontaa ja ohjausta, ongelmien ja kysymysten selvittelyä ja ratkaisuja. Tavoitteena on, että ihminen kokee oman ja toisen sukupuolisuuden luonnollisena osana elämää.

Parisuhdeterapiassa käsitellään parisuhteen arkisia ongelmia ja mietitään niihin uusia ratkaisuja. Yhdessä terapeutin kanssa mietitään miten parisuhdetta voidaan kehittää. Tavallisimmin pariterapiassa käsitellään vaikeutta keskustella kumppanin kanssa, uskottomuutta tai muuta erouhkaa ja sairauden tai onnettomuuden mukana tulevia ongelmia.

Parisuhdeterapiassa käydään yleensä alle kymmenen kertaa. Parisuhdeterapiaan voi osallistua myös vain toinen. Pariterapeutti voi auttaa paria määrittelemään tavoitteensa oman parisuhteensa osalta. 

Neljä paria vinkkaa:
Miten virittelette halua? Miten löydätte aikaa seksille ja hellyydelle?

Nainen, 37, mies, 46, uusperheessä lapset 8-, 5- ja 3-vuotta. Yhdessä reilun vuoden:

Seksileluja silloin tällöin

”Lähettelemme toisillemme työpäivän aikana sekä romanttisia että myös erittäin pikkutuhmia ja suorasukaisiakin tekstiviestejä. Arkitohinan lomassa jompikumpi usein aloittaa pienen vihjailun siitä, mitä kivaa illalla voisi tehdä, tai kehaisee toisen peppua tai vähän koskee toista ohimennen jostain strategisesta paikasta.

Meillä on myös tapana telkkaria katsoessa, lukiessa tai muuten sohvalla röhnötellessä paijata toista tai hieroa päänahkaa tai hartioita. Siitä ei ole kovin pitkä matka siihen, että alkaa molemmin puolin kaivata tiiviimpääkin läheisyyttä.”

”Lasten nukkumaanmenon jälkeen on onneksi aina kahdenkeskistä aikaa, koska emme kumpikaan ole kovin iltaunisia. Arki ja työ tosin väsyttävät niin, ettei kumpikaan aina jaksa seksiä illalla, vaikka mieli tekisi. Onneksi puhumme siitä aina suoraan – ja aamullakin on sitä paitsi monesti hyvää aikaa, tosin kukonlaulun aikaan ennen lasten heräämistä. Joskus sovimme illalla väsyneinä, että peuhataan sitten aamulla, ja sitten onkin aamulla jo valmiiksi virittynyt fiilikseen.

Meidän uusperheessä on automaattisesti kahden viikon välein muutama päivä jolloin lapset ovat muualla, ja silloin on tavallista paremmin aikaa kahdenkeskiseen kivaan.”

”Simppelit seksilelut tuovat kivaa piristystä, meillä niillä leikitään silloin tällöin.”

 
Nainen, 40, ja mies , 43, lapset 17- ja 15-vuotta. Yhdessä 20 vuotta:

Sovitut seksipäivät

”Meillä on sovitut seksipäivät, keskiviikko ja lauantai tai sunnuntai. Eivät ole kiveenkirjoitettuja, mutta yritetään pitää niistä kiinni, koska hyvä seksihetki mukavasti rentouttaa ja piristää väsynyttäkin mieltä.

Jo aamulla voi muistuttaa: ’Rakas, meillä on tänään seksipäivä.’ Ja ajatus voi käväistä mielessä työpäivän aikana. Tätähän voisi höystää tekstareilla tai sähköpostillakin. Joka tapauksessa on koko päivä aikaa virittäytyä, ellei ole ehtinyt hoitaa asiaa jo aamutuimaan.

Nykyinen järjestely on ollut käytössä vuoden päivät ja on toiminut, olemme molemmat tyytyväisiä. Ennen, kun oli pitempiä taukoja seksissä, niin nupin kääntäminen seksitaajuudelle saattoi olla hankalaa. Saatoin loukkaantua siksi, ettei toinen halua minua. Keskustelimme siitä onko seksiä liian harvoin ja kenestä se riippuu ja kenen pitäisi vietellä.”

Nainen, 48, mies, 46, neljästä lapsesta kaksi vielä kotona. Yhdessä 30 vuotta:

Musikki kovalle ja ovi kiinni

”Kun tilaisuus tarjoutuu se käytetään välittömästi. Seksi on läsnä ja molemmille on selvää että sitä on elämässä rajallinen määrä, joten mieluummin mahdollisimman paljon. Seksi on aina ollut yksi parisuhteemme kulmakiviä. Lienee se alue, jolla helpoimmin ja varmimmin kohtaamme! Seksi ei ole koskaan ollut mikään harrastus vaan osa olemista. Vartalomme ovat ajaneet meidät yhteen ja ne meidät ovat yhdessä pitäneet.

Lasten syntymä on vain lisännyt äidin kykyä nauttia kehostaan ja sen iloista.
Seksin määrään ja laatuun on vaikuttanut työkomennukset, joiden takia olemme joutuneet olemaan erossa, ja eron jälkeen on yritetty kiriä kiinni kaikki menetetyt hetket. Erossa olot ovat pitäneet myös huolen siitä, ettei toisen fyysinen läsnäolo ole ollut itsestäänselvyys. Erillään olon jälkeen on tavallaan kerta toisensa jälkeen rakastuttava omaan puolisoonsa, ja siinä seksillä on tärkeä tehtävä.”

”Läheisyys on jatkuvaa eikä sitä tarvitse hakea: perheessä halataan paljon ja ollaan fyysisesti olemassa. Seksiä varten aika kaapataan sieltä missä sitä on: koitetaan valvoa kunnes lapset nukkuvat, mikä ei aina onnistu, herätään aikaisin (helpompaa!), lähetetään lapset asioille tai kävelylle, lähdetään ajelulle, huomioidaan lasten harrastukset, jos paine on liian kova pannaan musiikki kovalle ja mennään päiväunille.”

”Kukaan ei tarvitse laihaa kahvia tai huonoa seksiä.”

Nainen, 63, Mies, 65, yhdessä lähes 40 vuotta:

Yhdessä vaikka eroottisia elokuvia

”Muistetaan koskettaa (paijata, halata, suukkia) toista joka päivä. Katsotaan yhdessä hyvä leffa, ei pornoa; hyvää eroottista jännitettä saa olla (kuten Pehmeä iho). Käydään yhdessä saunassa, pestään selät.

Luetaan illalla vierekkäin. Keskustellaan sängyssä tuntikausia. Kuunnellaan radiota sängyssä, ehkä tunnelmallista musiikkia. Toinen tulee syliin, hyväillään selkää, vartaloa, halu nousee, toinen koskettaa, halu lisääntyy, suukotellaan…

Näin parhaimmillaan. Aina ei ole kiinnostusta. On parempia ja huonompia kausia. Siitä ei kuitenkaan sen enempää hermostu, kun tietää, että huono aika päättyy ja muuttuu paremmaksi. Näin on aina käynyt.”

”Aikaa riittää, kiire alkaa olla tuntematon asia. Yhdessä matkustaminen jonnekin (hiihtämään, rantalomalle) kahden tekee myös hyvää.”

Lue lisää haluttomuudesta.

Kipinää seksiin:

  • pitäkää toisianne käsistä ja katsokaa silmiin
  • hierokaa toistenne hartioita
  • sanokaa toisillenne kiitos
  • välittäkää toistenne asioista
  • puhukaa toisillenne omista haluistanne, toiveistanne ja tarpeistanne
  • varatkaa kahdenkeskistä aikaa
  • huolehtikaa, että molemmilla on myös omaa aikaa.
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Mieheni käyttää unilääkkeitä nukahtamiseen ja paetakseen todellisuutta. Viime aikoina olen huomannut aggressiivisuutta hänen käytöksessään lääkkeen ottamisen jälkeen – toki lievää mutta joka tapauksessa vierasta uhoa. Hän tekee asioita, joita ei normaalisti tee, ja hetken mielijohteesta. Hän käyttää unilääkettä ja kaikkea muutakin mitä käsiinsä saa, myös alkoholia niiden kanssa. Kyse on mielestäni riippuvuudesta. Nyt kuitenkin haluaisin tietää, muuttaako unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö (5 v) ihmisen persoonallisuutta?

Pitkäaikaisen unilääkkeiden käytön ei tiedetä muuttavan ihmisen persoonallisuutta. Miehesi muuttuneen käytöksen taustalla on luultavasti ongelmat, jotka saavat hänet käyttämään pakonomaisesti tavanomaista suurempia annoksia unilääkkeitä ja samanaikaisesti myös alkoholia.

Tilanne ei selviä ennen kuin miehesi kykenee puhumaan niistä ongelmista, jotka ovat hänen muuttuneen käytöksen ja pakonomaisen unilääkkeiden ja alkoholin käytön taustalla.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

5 vaaranmerkkiä ja 10 askelta kohti parempaa oloa.

  1. KIUKKUISUUS Jatkuva ärtymyksen tunne, erityisesti pinnan palaminen kotona. Tavallisia ovat myös yllättävät ja voimakkaat tunteenpurkaukset. Tunnelma on kireä eikä mikään naurata.
  2. STRESSIOIREET Päänsäryt ja selkäkivut lisääntyvät, sydän hakkaa, vatsa oireilee ja unihäiriöt piinaavat. Sosiaalinen elämä ei kiinnosta. Mieli tekee makeaa ja vain alkoholi antaa rentoutusta.
  3. JATKUVA VÄSYMYS Uni ei virkistä. Jatkuva väsymys, nukahtamisvaikeudet ja keskellä yötä heräily voivat olla merkkejä uupumuksesta tai masennuksesta. Iltaisin tekee mieli vain vajota sohvalle.
  4. MIELIALAN LASKU Suhtaudutko asioihin yhä useammin kielteisesti? Onko töissä kivaa? Menetkö mielelläsi töihin? Saatko aikaan sen, mitä pitääkin? Jaksatko liikkua tai harrastaa töiden jälkeen? Vai huomaatko miettiväsi murheita ja kokevasi itsesi entistä huonommaksi.
  5. TYÖ EI KIINNOSTA Et jaksa enää innostua mistään eikä luovuus kuki. Asenne työtä ja itseä kohtaan muuttuu kyyniseksi. Työ alkaa tuntua turhalta tai mahdottomalta.

10 askelta ylös uupumuksesta

  1. ARVIO TILANNE: Pysähdy. Mieti, mistä tilanne johtuu. Mitä tästä seuraa, jos jatkat näin? Voitko tehdä jotain toisin? Voitko ottaa aikalisän?
  2. ETSI APUA: Kuka tai mikä voisi auttaa sinua? Voitko keskustella esimiehen kanssa? Miten työt voisi organisoida? Auttaisiko työterveyshuolto?
  3. OTA LUPA LEVÄTÄ: Jokaisessa päivässä tulisi olla hetkiä rentoutumiselle. Osaatko antaa asioiden vain olla? Jos työssä on tiukkaa, vapaa-ajan olisi hyvä olla ohjelmoimatonta.
  4. MÄÄRITTELE ARVOSI: Mieti ja kirjoita paperille, mikä Sinulle on elämässä tärkeää? Mille asioille haluat antaa aikaasi ja uhrata voimiasi? Mistä haluaisit, että Sinut muistetaan?
  5. HUOMAA TOIMINTASI: Osaatko kieltäytyä ylitöistä vai uhraudutko aina? Tunnetko syyllisyyttä, jos pidät puolesi?
  6. KIITÄ ITSEÄSI: Kun lähdet töistä, tee kerrankin lista kaikesta siitä, mitä olet saanut päivän mittaan aikaan. Kiitä itseäsi! Muista, että vähempikin riittää.
  7. KERÄÄ OIVALLUKSET: Ota talteen kultajyvät eli onnistumiset matkan varrelta. Mikä on toiminut ja miksi?
  8. KOKEILE MUUTOSTA: Etsi eri toimintamalleja. Yritä toimia hiukan toisin. Sekin on osa muutosta, että hyväksyt sen, ettet aina pysty etkä onnistu.
  9. HYVÄKSY LEMPEÄSTI: Myötätuntoa voi harjoittaa itseäänkin kohtaan. Muista kuitenkin, että asenteesi toisiin vaikuttaa siihen, miten itseesi suhtaudut.
  10. PYSY NYKYHETKESSÄ: Harjoittele tuomaan ajatukset nykyhetkeen. Päästä irti menneistä ja tulevista, sillä nyt kaikki saattaa olla aivan hyvin. Tällä minuutilla ei ole mitään hätää.

Asiantuntija: kuntoutuspsykologi Heli Nurmi, Härmän Kuntoutus oy.